Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]
Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa: Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee nimensä mukaisesti monikielisyyttä Turun kaupungissa. Se kattaa ajan keskiajalta 1900-loppupuolelle. Teos on jaettu kronologisesti kolmeen osioon. Kokoomateoksella on yhteensä 21 kirjoittajaa, joista pääosa on turkulaisia kielen-, kulttuurin- ja historiantutkijoita. Kirjan toimittajat ovat saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Turun yliopisto), englannin kielen postdoc-tutkija Aino Liira (Turun yliopisto) ja […]
Kolonialismi Suomen rajaseuduilla on kirja, joka ottaa lähtökohdakseen laajenevan ja monipuolistuvan kolonialismin käsitteen, jossa fokuksessa ei ole enää kolonialismin käsitettä pitkään hallinnut merentakaisuus tai äärimmäisyyksiin viety taloudellinen eksploitaatio. Asutuskolonialismin ja rajaseutukolonialismin suhde on kuitenkin teoksessa tiivis. Kirja osoittaa, miten Suomessa on omaksuttu muualta Euroopasta tuttuja ajatusmalleja kolonialismista ja miten näitä ajatusmalleja on sovellettu esimerkiksi kansallisvaltion […]
Kotiseutu on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Siitä joko pitää tai sitten sitä vihaa. Useimmiten kotiseudun käsite liitetään lapsuuteen ja ensimmäiseen ympäristökulttuurikäsitteeseen. Mutta kotiseutuja saattaa olla montakin, kunhan ne vain löytää ja sisäistää. Emeritusprofessori, kirjallisuuden tutkija, filosofi, kulttuurien tuntija, tietokirjailija Tarmo Kunnas on elämänsä aikana ehtinyt tutustua ja syventyä useisiin eurooppalaisiin kulttuureihin ja niiden henkiseen, jopa […]
Historiantutkimuksen tarkoitus on ymmärtää toisenlaista ajattelua toisenlaisena aikana toisenlaisessa kulttuurissa, siksi myös käsitteitä on käytettävä niin, että ne tarkoittavat jotain. Valkoisen ylivallan käsite on nykyisessä merkityksessään järkeenkäypä vasta rotuerottelun purkamisen jälkeisestä kaudesta käytettynä – sitä ennen koko länsimainen sivistyskäsitys oli lähtökohtaisesti rasistinen. Ei ole kovin syvällistä ajattelua päivitellä, että länsimaissa ajateltiin 1800-luvun lopussa eri lailla kuin 2020-luvulla kirjoittaa Ari Helo.
Tietosanomat
Antti-Ville Kärjän teos Alkusoittoja: Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa julkaistiin printtipainoksena alkuvuodesta 2020 Suomen etnomusikologisen seuran toimesta. Nyt teos on myös vapaasti saatavilla Musiikkiarkiston open access -palvelussa.
Muutama vuosi sitten kuolleen jamaikalaissyntyisen kulttuurintutkija Stuart Hallin (1932–2014) ajattelu on vaikuttanut Suomessa monella eri oppialalla jo vuosikymmeniä. Omassa tutkimustyössään perinteisiä oppiainerajoja rikkonut Hall oli kiinnostunut erityisesti identiteettiin, ideologiaan, politiikkaan ja diskursseihin liittyvistä kysymyksistä. Hallin työlle oli ominaista tietynlainen esseistisyys. Pitkien ja perusteellisten monografioiden sijasta hän kirjoitti lyhyempiä ja toisinaan varsin provokatiivisia tekstejä. Hallin ajattelua […]
Multikulturalismi oli länsimaissa merkittävä yhteiskunnan monimuotoisuutta määrittelevä ideologia ja yhteiskuntapolitiikka 1980-luvulta 2000-luvun alkupuolelle saakka. Viime vuosina kritiikki multikulturalismia kohtaan on lisääntynyt niin oikealla kuin vasemmalla ja monissa aiemmin sen nimiin vannoneissa maissa, kuten Hollannissa ja Britanniassa kansakuntakeskeisyys on alkanut nousta tärkeämmäksi moninaisuuden hallinnan keinoksi. Myös multikulturalistista politiikkaa pitkään noudattanut Ruotsi on muuttamassa politiikkaansa samaan suuntaan. […]
Arvostelu
Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]
Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa ilmenee joskus yllättäviä piirteitä. Maahanmuutosta puhutaan jyrkän polarisoitunein äänenpainoin ja mikä yllättävintä, maahanmuuton vastustajat ja voimakkaimmat tukijat (useimmiten keskusteluissa viitattaneen ns. vapaaseen maahanmuuttoon, uusiin siirtolaisryhmiin ja asiaan liitettyyn kulttuuriseen muutospaineeseen) näyttäisivät puhuvan yhteisillä termeillä, joskin päinvastaisista näkökulmista, omaa argumentaatiotaan vahvistaakseen. Tällöin kyseeseen tulevat suomalaisuus, suomalaisuuden oletettu sulkeutuneisuus ja nykyisen globalisaatiovaiheen oletettu historiallinen ainutkertaisuus. […]
Arvostelu
Kolmen kokeneen tutkijan – Tuomas Martikaisen, Pasi Saukkosen ja Minna Säävälän – toimittama kirja on erinomaisen huoliteltua suomenkieltä, mistä kiitoksen ansaitsevat Anna Niilekselä, Sanni Tengvall ja nimeltä mainitsemattomat Tampereen yliopiston opiskelijat. Se on myös kiitettävän loogisesti etenevä kokonaisuus, vaikka 15 luvusta useimmilla on vähintään kaksi (jopa neljä) kirjoittajaa. Kirjoitustyöhön ovat osallistuneet kolmikon lisäksi Matti Saari, […]
Katsellessani kirjaa nimeltään Erilaisuuksien Suomi nousi mieleeni kohtaus elokuvasta Brianin elämä, jossa päähenkilö pitää puhetta väkijoukolle ja yrittää tolkuttaa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia – väkijoukko toistaa kuorossa samat sanat, minkä jälkeen yksi vielä erilaisempi kiistää olevansa erilainen. Olisiko tämäkin kirja tavanomaista suvaitsevaisuuden ylistystä? Ilokseni jouduin pettymään, sillä Pasi Saukkonen pohtii aihetta kattavasti, eri näkökulmista, […]