Dosentti Rami Mähkä, Turun yliopistossa työskentelevä kulttuurintutkija, on toimittanut Aulikki ja Toivi Mattilan kouluaikaisista päiväkirjoista julkaisun, joka on saanut nimekseen Vangittu prinsessa. Nimi on poimittu sairaalaan joutuneen Aulikki Mattilan kouluaikaisesta päiväkirjasta. Kirjan päähenkilöt ovat varakkaan tamperelaisen talonomistajan Jalmari Mattilan ja tämän puolison Ksenian kaksi tytärtä. Toimitustyön pani liikkeelle A. ja T. Mattilan Säätiö. Se on […]

Lue lisää

Eddy de Windin perikunta julkaisi kirjan kolmannen kerran tammikuussa 2020 Auschwitzin vapautuksen 75-vuotispäivän muistamiseen liittyen. Teokseen lisättiin taustatietoja de Windin eri elämänvaiheista ja hollantilaisessa psykiatrian alan ammattilehdessä ilmestynyt artikkeli, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Artikkelissa de Wind luonnehtii ensi kertaa psykiatrina ja kliinikkona niin kutsuttua keskitysleirisyndroomaa ja trauman yhteisöllistä luonnetta. Nyt julkaistu Sanna van […]

Lue lisää

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Meneillään oleva muistovuosi tuottaa vuoden 1918 sodasta lajiltaan, muodoltaan ja näkökulmaltaan vaihtelevaa historiakulttuuria. Moni kirjoittaja on pureutunut oman paikkakuntansa vaiheisiin ja avannut sodan draamaa ja tragediaa sen valossa.  ”Vuoden 1918 tapahtumat Tyrvään seudulla” on sisällissodan mikrohistoriaa. Tyrvääläinen herastuomari Armi Hohko on toimittanut talollinen Kalle Hohkon (1888-1971) päiväkirjan kohtalokkailta kuukausilta ja kehystänyt sen prologilla ja epilogilla. […]

Lue lisää

Tuomas Hopun tutkimusprojekti on lähtenyt liikkeelle tarpeesta tehdä taustatutkimusta Postimuseoon 18.3.2016 avautuneelle Salaista jääkäripostia -näyttelylle. Kirja ei kuitenkaan vaadi näyttelyyn tutustumista, vaan se toimii erinomaisesti erillisenä lukukokemuksena. Paikoin kirjassa toki annetaan erityistä huomiota postinkulun tärkeydelle, jotta tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus tulee alleviivatuksi. Tämä ei kuitenkaan juurikaan häiritse lukijaa – pikemminkin se terävöittää tutkimusasetelmaa. Runsaiden kuvien värittämä […]

Lue lisää

Veret seis – mistä kaikki alkoi Kirja alkaa kevään 1991 eduskuntavaaleista, joissa SDP menetti kahdeksan,  kokoomus peräti 13 kansanedustajan paikkaa ja keskusta sai sen kuuluisan veret seisauttaneen vaalivoiton. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat nopeasti halustaan jäädä oppositioon, kokoomuksesta tuli Esko Ahon hallituksen toinen päähallituspuolue. Viinanen päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tammikuun alusta 1993. Vuodet 1991 ja 1992 käsitelläänkin lyhyesti […]

Lue lisää

Päiväkirjat ovat kuuluneet keskeisellä tavalla tietoisuuteemme holokaustista. Keskeisin ja kuuluisin on tietenkin Anne Frankin päiväkirjat, mutta kaikkiaan on löydetty ja arkistoitu vähintään satoja päiväkirjoja joissa käsitellään juutalaisten toisen maailmansodan aikaista joukkomurhaa. Julkaistujakin päiväkirjoja on varovaisestikin arvioiden kymmenittäin. Hélène Berrin päiväkirjat on kiinnostava ja poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu lisä tähän joukkoon. Historiallista arvoa päiväkirjoilla on tapahtumien tallentamisessa […]

Lue lisää

Kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitemmän aikaa pohdittu tieteenalan rajoja. Eräs keskeinen kysymys on ollut, pitäisikö tutkimuksen keskittyä pelkästään niin sanottuun korkeakirjallisuuteen vai pitäisikö tutkia myös populaarikirjallisuutta tai muita perinteisen kirjallisuudentutkimuksen syystä tai toisesta sivuuttamia tekstilajeja. Tero Norkolan ja Eila Rikkisen toimittamaa artikkelikokoelmaa Sivupolkuja: tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille voi pitää kommenttina tähän keskusteluun. Sivupolkuja-kokoelman pääasiassa nuoremman polven tutkijoista […]

Lue lisää