Arvostelu
Kylmän sodan suomalainen paradoksi on, että maa säilyi Neuvostoliiton naapureista ainoana tasavaltana ja onnistui paitsi säilyttämään myös tiivistämään läntisiä taloussuhteita, joiden ansiosta Suomi hyväksyttiin Euroopan järjestöjen jäseneksi melko kivuttomasti Neuvostoliiton romahduttua ja kylmän sodan päätyttyä. Toisille tämä lopputulos on menestystarina, toisille keinot olivat häpeällistä nöyristelyä ja suomettumista. Kummastakin näkökulmasta kaikesta voidaan kiittää tai syyttää Urho […]
Pekka Turunen on historiapuolen tohtorismies, joka yliopistouransa jälkeen (lomassa?) työskentelee tutkijana Maavoimien esikunnassa ja tutkii toimialansa kehitystä. Kylmää rauhaa. Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys -teosta varten hänellä on ollut tutkimusvapaata, joten virkatyöstä nyt ei ole kysymys. Turusella on kirjoittajameriittejä mm. kaukopartio- ja tiedustelusektorilta. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli miehittänyt käytännössä kaikki Euroopassa saavuttamansa alueet. Vuonna […]
Suomalaisten hyökkäyksen ulotuttua kesällä 1941 Syvärille tuli tarpeen selvittää vastapuolen joukkojen määrä, laatu ja sijainti sekä sen huoltojärjestelyt. Tätä varten siirrettiin Karjalankannaksella hyökkäysvaiheen edellä ja aikana operoinut kaukopartio-osasto Vehniäinen Syvärille Vaašenin kylään, josta muodostuikin osaston päätukikohta seuraavien sotavuosien ajaksi. Viipuriin jätettiin pieni alatoimisto, jonka tehtävänä oli pääasiassa sotavankikuulustelu ja asiamiesten, vakoojien, toimittaminen piiritettyyn Leningradiin. Tästä […]
Heidi Ruotsalainen väitteli keväällä 2020 Maanpuolustuskorkeakoulussa aiheesta Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939. Nyt käsillä oleva teos perustuu kyseiseen väitöskirjaan, joka syntyi tutkijan oivallettua, että sotilasasiamiesten toimintaa oli aiemmin tutkittu erittäin vähän. Helppoa työ ei ollut Ruotsalaisellekaan: arkistoja oli kadonnut ja niitä oli hävitettykin järjestelmällisesti. Esimerkiksi Neuvostoliittoon kohdistuvasta sotilastiedustelusta kertynyt aineisto oli pääosin […]
Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]
Tiedustelumaailmaa kuvaa erikoinen asymmetria: onnistumiset yleensä onnistutaan salaamaan, epäonnistumisia yleensä ei. Tämän tulisi näkyä tiedustelua koskevissa kirjoissa. Suurella yleisöllä on yleensä monin tavoin väärä käsitys tiedustelumaailmasta. Suomen tiedustelulait astuivat voimaan kesäkuun alusta 2019. Suojelupoliisi ja sotilastiedusteluviranomaiset saivat näiden uusien lakien myötä uusia toimivaltuuksia hankkia ja hyödyntää tietoa Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista. On mainiota, että […]
Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]
Tiedustelutoiminta on ollut tapana jakaa kahteen pääryhmään, sotilaalliseen ja siviilitiedusteluun. Siviilitiedustelu keskittyy elinkeinoelämään, politiikkaan ja yhteiskuntajärjestelmiin liittyvän tiedon hankintaan ja tällaisen tiedustelun estämiseen (vastatiedustelu) sekä konkreettisten siviiliuhkien (mm. terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus) ennakointiin ja torjuntaan. Sotilastiedustelu puolestaan seuraa oman alueen ja yhteiskunnan kannalta uhkaavien tai uhattaviksi ajateltujen valtioiden ja toimijoiden poliittista ja sotilaallista kehitystä ja […]
Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen johdolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettu laaja tutkimus- ja julkaisuprojekti, joka käsittelee eri aselajien ja keskeisten toimijoiden taktiikan kehityshistoriaa itsenäisen Suomen ajalta. Siihen liittyy everstiluutnantti, dosentti Marko Palokankaan teos, joka käsittelee suomalaista tiedustelutoimintaa. Palokangas aloittaa teoksensa luomalla laajahkon katsauksen tutkimusaiheensa taustaan, esittelemällä suomalaisen sotataidon olemusta. Perinteisen käsityksen mukaan oppi sodankäynnistä jaetaan strategiaan (sotataito) […]
Arvostelu
Lukijalle suunnatussa esipuheessaan Tim Weiner antaa rohkean lupauksen: ”Tämä CIA:n historia pyrkii osoittamaan, miksi Yhdysvalloilta puuttuu nykyään tiedustelupalvelu, jota se tarvitsee tulevaisuudessa” (s. 17). Nämä sanat on kirjoitettu lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007 eli aikana, jolloin Yhdysvalloissa käytiin ankaraa jälkipyykkiä koskien vuoden 2001 terrori-iskuja, Irakin ja Afganistanin sotaretkiä ja ylipäätään keskusteltiin Yhdysvaltojen globaalista asemasta. […]
Arvostelu
Johanna Parikka Altenstedt kertoo kirjansa Flóra Bartha Paasonen – vaiettu tarina alussa, että teoksen lähtökohtana oli Flóra Bartha Paasosen yhteydenotto vuonna 2012. Flóra Paasonen oli tyytymätön kahteen Suomessa julkaistuun elämäkertaan puolisostaan Aladár Paasosesta (Martti Turtola: Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta, 2012 ja Petri Nevalainen: Marskin tiedustelija. Eversti Aladár Paasosen tarina, 2012) […]
Sotilastiedustelu voidaan karkeasti jakaa kolmeen erilaiseen toimintamuotoon: ensimmäisenä tulevat viralliset tiedustelijat eli sotilasasiamiehet, jotka on sijoitettu kohdemaihinsa näiden tieten ja kansainvälistä diplomaatista käytäntöä noudattaen. Toisen ryhmän muodostavat kotimaissaan toimivat tiedusteluelimet, jotka kokoavat ja analysoivat kohdemaasta eri tavoin saatua julkista aineistoa ja tekevät niistä yhteenvetoja sotilas- ja valtiopoliittisiin tarkoituksiin. Kolmantena sotilaallisen tiedustelun muotona on pääasiallisesti sotatilan […]