Heidi Ruotsalainen väitteli keväällä 2020 Maanpuolustuskorkeakoulussa aiheesta Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939. Nyt käsillä oleva teos perustuu kyseiseen väitöskirjaan, joka syntyi tutkijan oivallettua, että sotilasasiamiesten toimintaa oli aiemmin tutkittu erittäin vähän. Helppoa työ ei ollut Ruotsalaisellekaan: arkistoja oli kadonnut ja niitä oli hävitettykin järjestelmällisesti. Esimerkiksi Neuvostoliittoon kohdistuvasta sotilastiedustelusta kertynyt aineisto oli pääosin […]

Lue lisää

Neuvostoliiton sotilastiedustelun korkea-arvoinen vakooja ja upseeri Ursula Kuczynski, (tunnettiin myös nimillä: Ruth Werner, Ursula Hamburger ja Ursula Beurton (1907–2000) välitti kahden vuosikymmenen ajan vakoilutietoja Moskovaan, mutta vältti kiinnijäämisen turvallisuuspalveluiden epäilyistä huolimatta. Ben Macintyren (s.1963) kirjauutuus keskittyy tähän suurelle yleisölle melko tuntemattoman agentti ”Sonjan” tarinaan, mutta nojaa pitkälti naisen omiin muistelmiin ja aikaisempiin tutkimuksiin. Teoksen ansio […]

Lue lisää

Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]

Lue lisää

1

Muistelen Anais Ninin kirjoittaneen aikoinaan Vakoilija rakkauden talossa – pienromaanissa rakastajattaren ja vakoilijan työn luonteesta. Hän löysi paljon ilmeisiä yhteneväisyyksiä: jatkuvaa roolipeliä, näyttelemistä, pettämistä, valehtelua. Kun viedään ajatuskulku kansainväliseen vakoiluun ja vaikka kaksoisagentin arkeen, työelämän umpisolmut ja näyttelemistaidot ovat vielä hurjemmat! Tällaista arkea elettiin kuitenkin esimerkiksi Suomen ja nuoren neuvostovaltion rajaseudulla sata vuotta sitten. Vakoilijoita […]

Lue lisää

Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]

Lue lisää

Tiedustelutoiminta on ollut tapana jakaa kahteen pääryhmään, sotilaalliseen ja siviilitiedusteluun. Siviilitiedustelu keskittyy elinkeinoelämään, politiikkaan ja yhteiskuntajärjestelmiin liittyvän tiedon hankintaan ja tällaisen tiedustelun estämiseen (vastatiedustelu) sekä konkreettisten siviiliuhkien (mm. terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus) ennakointiin ja torjuntaan. Sotilastiedustelu puolestaan seuraa oman alueen ja yhteiskunnan kannalta uhkaavien tai uhattaviksi ajateltujen valtioiden ja toimijoiden poliittista ja sotilaallista kehitystä ja […]

Lue lisää

Suomalainen tiedustelu-upseeri, vapaaherra ja majuri Maximilian von Hellens (1898–1967) pidätettiin Kolatselässä Aunuksen Karjalassa syyskuussa 1942 koska hänen uskottiin luovuttaneen sotasalaisuuksia Yhdysvalloille. Suomen ja Saksan itärintaman joukkojen ryhmitystä koskeneiden tietojen pelättiin päätyvän tätä kautta Neuvostoliiton tietoon, niin kuin sitten kävikin. Sotaylioikeus tuomitsi von Hellensin sotapetoksesta kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu toimeen. On sinänsä ihme, ettei von […]

Lue lisää

Seppo Tiitinen seurasi lähes neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiesurallaan yhteiskunnallista ja kansainvälistä kehitystä politiikan aitiopaikoilta suojelupoliisin päällikkönä (1978–1990) ja eduskunnan pääsihteerinä (1990–2015). Jo uransa aikana Tiitinen tuli tunnetuksi letkeänä keskustelijana, mutta myös eräänlaisena yhteiskunnallisena unilukkarina, jonka sanalla oli oma merkittävä painoarvonsa maamme eri käänteissä. Ei siis mikään ihme, että Tiitisen muistelmien toivottiin raottavan salaisuuksien verhoa ja […]

Lue lisää

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää