Riippumaton toimittaja Andrei Koleshnikov (Ogonjok, Novoje Vremja, Izvestija jne) on kirjoittanut sankaristaan, Anatoli Tshubaisista jo pari kirjaa. Taustalla ja tulilinjalla on niistä tunnetumpi, mutta samalla se kohottaa kohteensa lähes myyttisiin mittoihin. Tshubais nostetaan jalustalle jopa siinä määrin, että lukijalle tulee tunne, että mies yksityisti Venäjän miltei itsekseen, mutta muiden iloksi ja hyödyksi: vaatimattomana talouseksperttinä hän […]

Lue lisää

Alpo Juntunen on Maanpuolustuskorkeakoulun pätevimpiä Venäjä-asiantuntijoita. Hän on ennenkin sivistänyt suomalaisia Venäjän geopolitiikkaa avaamalla. Uusin tutkimus, Venäjän imperiumin paluu menee – kuten nimestä voi päätellä  – johtopäätöksissään vielä paljon pidemmälle kuin aikaisemmat Juntusen teokset. Onko virallisesti kansallisvaltiota rakentava Venäjä, kaikki ”sosialistiset neuvostotasavallat”, siis reunavaltionsa menettänyt idän ”ohjattu demokratia” paradoksaalisesti matkalla kohti imperiumia?   Neuvostoimperiumi ja […]

Lue lisää

Tuoreen Venäjän historian toimitus työskenteli opetusministerinä vaikuttaneen A. V. Filippovin johdolla. Tämän vuoksi federaation johdon voi katsoa suoraan vaikuttaneen sen tekstiin. En ole saanut käsiini edellistä painosta vuodelta 2006, mutta sen Venäjällä ilmestynyttä kritiikkiä kyllä: Moskovan valtiollisen pedagogisen instituutin tutkijat E.S. Galkina ja J.V. Kolinenko ovat arvioineet uusia historianoppikirjoja ja opettajanohjeita vuoden 2007 lopulla. He […]

Lue lisää

Elämäkerroille löytyy aina innokkaita lukijoita, tekeväthän ne menneisyydestä ihmisenkokoisen tuoden mukaan inhimilliset tunteet, elämänvaiheet ja tarinat. Etenkin ”historiallisesti merkittäväksi” katsotun henkilön myötä saadaan avattua helposti sulava näkökulma historian tapahtumiin ja kausaliteetteihin. Menneisyyden selittämisessä ja tulkitsemisessa yksittäisten ihmisten kautta vaarana ovat kuitenkin perspektiiviharhat, joissa tietyt portaalihahmot kohoavat kerta toisensa jälkeen dominoimaan mielikuvia historiasta jättäen vähemmän tilaa […]

Lue lisää

Vladimir Putinin toukokuussa päättyvää presidenttiysaikaa ovat ehtineet analysoida ahkerasti niin venäläiset kuin ulkomaisetkin tutkijat yrittäen hahmottaa, mitä Venäjälle oikein tapahtui viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Menneisyyttä ja nykyisyyttä pohtimalla on koetettu luoda vaihtoehtoisia malleja, mitä tulevaisuudessa voisi olla odotettavissa. Tässä ovat kunnostautuneet viime vuosina myös suomalaiset tutkijat ja poliitikot. Suurlähettiläs Antti Karppisen kirja on jatkoa teoksille […]

Lue lisää

Venäjän kohtalo, paikka ja tulevaisuus villisti muuttuvassa maailmassa on teema, jota itänaapurissamme on pohdittu erityisen paljon vuoden 1991 jälkeen. Myös Suomessa on ilmestynyt ns. Venäjän ideaa käsittelevää kirjallisuutta – esimerkiksi Christer Pursiaisen mainio johdatus ”Venäjän idea, utopia ja missio” (1999) ja valtiomiestason julkaisu ”Venäjän idea”(2001), ex-presidentti Mauno Koiviston kynästä. Aleksanteri-instituutin tuotteliaan tutkijan, Venäjää ja venäjää […]

Lue lisää

Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, toimittaja Anne Kuorsalo sekä valtiotieteen maisteri, toimittaja Martti Valkosen yhteistyö poiki viime vuoden syksyllä jo kolmannen Neuvostoliittoa/Venäjää käsittelevän teoksen. Aiheena oli tällä kertaa Neuvostoliiton salainen poliisi KGB ja sen perintöä jatkava Venäjän FSB. Aihe on arka, tärkiiton historiaeä ja ajankohtainen. Poikkeuksellisesti Editan Kleio-sarjan päätoimittaja, kustannuspäällikkö Outi Karemaa on kirjoittanut […]

Lue lisää

Suomen työväenliikkeen historian alkuvaiheista on kirjoitettu varsin paljon. Antti Kujala on kuitenkin löytänyt aiheen joka ei ole sopinut mihinkään ”suureen yhteiskunnalliseen linjaan”, kuten hän itse esipuheessaan toteaa. Kujalan tutkimus käsittelee Venäjän hallituksen ja suomalaisen työväenliikkeen kehitystä ja vuorovaikutusta vuosina 1899- 1905. Venäjän hallituksella oli Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernööriaikana kaavamainen käsitys, että tsaari ajoi kaikkien alamaisten todellisia […]

Lue lisää

Suomentaja ja kustantaja Risto Lehmusoksa on kiinnostunut virallisen tiedon takana piilevästä inhimillisestä todellisuudesta. Hän pyrkii kirjassaan piirtämään henkilökuvan kolmesta itäisen naapurimaamme johtajasta, Leninistä, Stalinista ja Gorbatshovista. Näiden henkilökuvien väleihin on sijoitettu hänen omia matkakokemuksiaan, jotka tekevät kirjasta myös eräänlaisen matkakertomuksen. Niin niitä kuin henkilökuviakin lukiessa omat kokemukset neuvostoajan pyhiinvaelluksista tulevat elävästi mieleen. Stalinin syntymäkoti Gorissa […]

Lue lisää

Kun venäläisyyden tutkija näkee kirjan nimenä ilmauksen ”venäläinen rationaalisuus”, ei teokseen voi olla tarttumatta. Onko semmoistakin? Kasarmien suunnittelukäytännössä ainakin oli. Sirpa Hailan tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää arkkitehtuurin ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Hänen kirjansa liittää vuosisatamme alun venäläisen kasarmiarkkitehtuurin yleisiin ajan suuntauksiin, syihin ja seurauksiin, ovatpa ne arkkitehtonisia, teknisiä tai sosiaaliseen rakenteeseen liittyviä. Kirjassa tulee esiin […]

Lue lisää