Vuoden 2010 yliopistouudistuksen tarkoitus oli lisätä autonomiaa, mutta toisin kävi. Lopulta nimittäin ns. kasvottomat markkinat alkoivat “puhua” kampuksilla entistä avoimemmin. Monien Fantastisen yliopistouudistuksen kirjoittajien mielestä sellaiset termit kuten “huippuyliopistot”, “huippututkimus”,“projektityö”, “rekrytointi” ja “pisteytys” arkipäiväistyivät ensin kielenkäytössä, sitten käytännössä: ne sirpaloivat tutkimuksen ja opetuksen, koko akateemisen maailman. Varsinkin Arto Nevala ja Jukka Korpela ovat (ainakin joensuulaisessa […]
Turun yliopistossa oli päädytty keväällä 2022 harvinaiseen ratkaisuun hylätä pro gradu -tutkielma. Tapaus nousi esiin Agricolan kolumnissa elokuussa, ja se herätti suurta huomioita mediassa, jossa se mielellään nähtiin ”woke-sensuurina”. Suurin uhka akateemiselle vapaudelle ei suinkaan ole ”wokeismi” vaan se, että yliopistoja aletaan kontrolloida ulkoa käsin poliittisten toimijoiden taholta, sekä humanististen tieteiden rahoituksen heikkeneminen. Olisi myös tärkeää miettiä, voiko vihapuhetta hyväksyä osana julkaistavia opinnäytteitä ja tutkielmia. Hylätyksi esitetyssä gradussa oli pyrkimys leimata vähemmistöjen edustajat potentiaalisiksi seksuaalirikollisiksi.
Tietosanomat
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista. Hylkäyksen syyksi esitettiin puutteet työn objektiivisuudessa – mutta oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä?
Tieteen ”julkaise tai tuhoudu” -periaate on muuntunut pakonomaiseksi tarpeeksi näkyä jatkuvasti julkisuudessa. Näkyvyyden paine ei saisi johtaa siihen, että tutkimuskohteet tai tutkimusuutisointi valitaan klikkijulkisuuden ehdoilla. Yliopistojen tuottama tieto ei siirry yhteiseksi hyödyksi niinkään tekstien vaan ihmiskehojen muodossa. Tutkimusviestinnässä tulisikin siksi kiinnittää enemmän huomioita tutkijoiden fyysiseen liikkuvuuteen vaikkapa esimerkiksi journalismin tai liiketoiminnan suuntaan kirjoittaa professori Mika Pantzar.
Turhan tiedon kirja: tutkimuksista pois jätettyjä sivuja –teoksen johdannossa kiteytetään tieteen ahdinko ja nykyisen yliopistopolitiikan järjettömyys: tietoa tuotetaan ja tiedettä tehdään tällä hetkellä innovaatiot ei sivistys, tieteen vapaus tai tieto itsessään etusijalla. Toimittajat suomivat asetelmaa, jossa yliopistot profiloituvat ongelmienratkaisijoiksi ja opiskelijoita valmistetaan kerryttämään yhteiskuntaa hyödyttäviä taitoja sen sijaan, että päämäärinä olisivat sivistysyliopistona toimiminen ja akateemisen […]
Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]
Turun yliopisto perustettiin laajan kansalaiskeräyksen turvin vuonna 1920. Professori Vesa Vares on parhaillaan kirjoittamassa yliopiston juhlavuodeksi 2020 laajaa historiateosta yliopiston vaiheista. Teoksen aihepiiristä ja Vareksen arvioinneista saatiin ennakkomaistiaisia syksyllä ilmestyneen kirjan Yliopistontekijät muodossa. Yliopistontekijät-kirjan kohteena on perustamiskeräyksen takana ollut Turun Suomalainen Yliopistoseura, joka siis juhli sata vuotista toimintaansa jo kolme vuotta itse yliopistoa aikaisemmin. Ajallisesti […]
Johdannossa Vilkuna tuo esille, että hänen pyrkimyksenään on tutkia opiskelijaliikettä paikallistasolla ”kerronnallisena prosessina” eli sen tuottamien julkisten tekstien kautta. Vilkuna kirjoittaa, että tutkimus ei ole tapahtumahistoriaa, vaan ”toiminnan, tapahtumisen, tapahtumien ja prosessien historiaa”, jossa keskeistä on opiskelijaliikkeen itsestään luoma myyttinen tarina. Tutkimuksen kohteena ovat Jyväskylän yliopiston vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt, joihin viitataan usein termillä ”opiskelijaliike”. Keskiössä on […]
Arvostelu
Toivonen kertaa teoksessaan elämäänsä 1960-luvun alkuvuosilta aina vuonna 1972 tapahtuneeseen tohtoriksi valmistumiseensa asti. Pääpaino teoksessa on opiskeluajoissa sekä tieteellisen uran alkuvaiheissa. Kronologisesti etenevän kirjan alkupuoli keskittyy kuitenkin armeija-ajan tapahtumiin. Ilmatorjuntajoukoissa palvelleen Toivosen kertomus kuvaa armeijassa osin vielä nykyäänkin vallalla olevia käytänteitä ja traditioita; käytössä olleet termit, suhtautuminen kurinpitoon, palveluskaaren kehitys säikähtäneestä alokkaasta rutinoituneeksi konkariksi, ja […]
Arvostelu
Taisteleva tutkimus tarkoittaa kriittisesti kantaa ottavaa ja toiminnallista tutkimusta, jossa tutkija tarkastelee sosiaalista todellisuutta ja muuttaa maailmaa yhdessä eri toimintakentillä työskentelevien ihmisten kanssa. Tämä on yksi määritelmä, jonka poimin Juha Suorannan (s. 1966) ja Sanna Ryynäsen (s. 1972) äskettäin ilmestyneestä teoksesta Taisteleva tutkimus. Se on ilmeisesti hyvin intensiivisen yhteistyön tulos, sillä kirjoittajien panosta ei ole […]
Arvostelu
Muistan vielä elävästi, kuinka 1990-luvun alussa historian perusopiskelijana jouduin yliopiston sähköpostiosoitteen saamiseksi erikseen perustelemaan mihin ihmeeseen minä, humanisti, oikein käyttäjätunnusta tarvitsin. Turun yliopistomäellä, Juslenian kellarikerroksessa sijaitsi tuolloin ahdas ja tunkkainen yleistila, jossa me opiskelijat saimme asioida tylyn operaattorin kanssa pikkuruisen luukun välityksellä. Sähköpostia luettiin Unix-pohjaisella Pine-ohjelmalla, jossa tarvittavat komennot annettiin näppäimistöltä. Väärin ajoitetun sisään kirjautumisen […]