Ympäristöhistoriallista tutkimusta on Suomessa tehty pitkään ja monipuolisesti, mutta  pitkän aikavälin kokonaisesitystä, joka kattaisi ympäristön eri osa-alueet, ei ole kukaan lähtenyt tekemään. Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on näin ollen erittäin tervetullut lisäys suomalaiseen ympäristöhistorian kirjallisuuteen ja helpottaa varmasti myös aihepiiriin tutustumista. Kuten teoksen johdannossa todetaan, Suomen ympäristöhistoria tarjoaa toisenlaisen tavan nähdä Suomen historian pitkä kaari […]

Lue lisää

Ympäristömytologia on Seppo Knuutilan ja Ulla Pielan toimittama Kalevalaseuran vuosikirja, jonka sisältämät artikkelit muodostavat ilahduttavan monipuolinen katsauksen aiheeseen. Kirja osallistuu keskusteluihin, joita perinteentutkimuksessa on viime vuosikymmeninä käyty ihmisen ja ympäristön suhteesta. Tilallinen käänne, ja sitä sivuava kiinnostus ihmisen ja luonnon suhteen maailmankuvallisiin merkityksiin, on nostanut sekä ympäristöt että niihin liittyvät ei-inhimilliset agentit kulttuurintutkimuksen keskiöön kansainvälisissä […]

Lue lisää

Kun Nelson Mandela kuoli loppuvuodesta 2013, ihmiset jonottivat jättääkseen hänelle viimeiset jäähyväiset. Tai oikeastaan tanssivat. Tämä televisiossa nähty kuvamuisto pulpahtaa ensimmäisenä mieleen, kun luen Panu Pihkalan tuoreimman teoksen alkusivuilta vinkkejä voimakkaiden tunteiden purkamiseksi luovin keinoin – vaikkapa tanssimalla. Toinen ajatus seuraa välittömästi: miten vastaavassa tilanteessa tanssimiseen olisi suhtauduttu suomalaisessa kulttuurissa. Paheksuvasti? Karttelevasti? Tunteella ainakin. Länsimaisessa […]

Lue lisää

Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]

Lue lisää

Kansallisgalleria on ollut mukana järjestämässä pohjoismaista Nordic Pavilion -näyttelyä kansainvälisessä Venetsian Biennalissa. Mukana näyttelyssä on taitelijoita suomesta, ruotsista ja norjasta. Kaikkien teosten viesti on selvä: ympäristöuhkiin, kuten biodiversiteetin kaventumiseen ja ilmastonmuutokseen on reagoitava pian. Taide voi siis välittää myös huoltamme elinympäristömme monimuotoisuudesta.

Lue lisää

Kuikka valittiin BirdLife Suomen äänestyksessä vuonna 2010 ylivoimaisesti suosituimmaksi mökkilinnuksi. Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen teos Lähikuvassa kuikka avaa tämän kiinnostavan, salaperäisen ja tutun mökkikaverin maailmaa. Molemmat kirjoittajat ovat seuranneet lintujen elämää mökkijärvillään vuosikymmenten ajan – itse asiassa Lehtonen on jatkanut kuikan havainnointia ja tutkimuksia isänsä Leon jalanjäljissä. Kuikka voi saavuttaa jopa 30 vuoden iän, […]

Lue lisää

Leena Rossin väitöskirja Yksilö ja ympäristö on monellakin tapaa mielenkiintoinen teos. Jo rakenteeltaan: se nimittäin edustaa historiantutkimuksessa harvemmin nähtyä kokoomaväitöskirjaa. Neljästä englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä artikkelista sekä pitkähköstä johdanto-osasta koostuva teos kartoittaa yhden ihmisen, varkautelaisen maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäistä ympäristösuhdetta muistitiedon ja maisemamaalausten valossa. Mielenkiintoista ja suhteellisen harvinaista on sekin, että tutkija tukeutuu alkuperäislähteenä […]

Lue lisää

Ympäristöpakolainen on kova termi. Yleisen juridisen käytännön mukaisesti maansisäiset pakolaiset eivät ole ”oikeita” pakolaisia, koska heitä eivät koske kansainväliset pakolaissopimukset. Näin ollen meikäläiset sotaa ja miehitystä kotimaassaan paenneet karjalaiset eivät olisi pakolaisia vaan ”siirtoväkeä”, ”evakkoja” tai jotain muuta. Ahtaasti katsoen Kauhasen pitäisi siis puhua ”ympäristöevakoista” tai ”allassiirtolaisista, allasevakoista”. Mutta hän on halunnut korostaa tekojärvien aiheuttaman […]

Lue lisää

Minna Santaoja tarkastelee suomalaisen luontoharrastuksen moninaisuutta kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tapaukset muodostavat ajallisen kaaren luontoharrastuksen alkuajoista tähän päivään. Yksittäisten tapausten analyysi muodostaa myös jatkumon yleisestä yksityiskohtaiseen. Santaoja selvittää harrastajayhteisön sisältä ja ulkoa käsin tapaustutkimusmetodologian avulla luontoharrastajien toimijuuden eri puolia ja harrastajien toiminnan mahdollisuuksia. Tutkijan ja tutkittavan suhde Kirjan alussa Santaoja toteaa, että tutkijan ja tutkimuskohteen kohtaamisista […]

Lue lisää

Laaksosen kirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa kuvailee susien elintapoja, laumakäyttäytymistä, lisääntymistä, ruokavaliota ja saalistusta. Tässä osassa susi esittäytyy osana ekosysteemiä. Kirjan toinen osa keskittyy ihmisen ja suden väliseen suhteeseen. Laaksonen käy läpi yhteistä historiaamme, tarkastelee susien aiheuttamia vahinkoja, susien metsästystä, kannanhoitoa ja suojelua. Laaksosen valitsema lähestymistapa on perusteltu. Pelkästään sutta biologian tai ekologian näkökulmista […]

Lue lisää