Kirjoituksia Agricolassa:

Naisia historian alaviitteistä

Lisätty 22.9.2020 | Arvostelu

Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]

Rötöstelyä sodan aikana

Lisätty 9.9.2019 | Arvostelu

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Nimet kertovat

Lisätty 7.6.2019 | Arvostelu

Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]

Uskomuksia ja spekulaatiota suomalaisesta mytologiasta

Lisätty 9.4.2019 | Arvostelu

Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]

Suomalaisten muinaisuskosta odotettu uusintapainos

Lisätty 8.11.2018 | Arvostelu

Uno Harva (vuoteen 1927 Holmberg, 1882−1949) oli suomalaisen uskonnontutkimuksen pioneeri. Hän opiskeli papiksi ja sai virkanimityksen Kuorevedelle, mutta jo vajaan vuoden kuluttua hän pyysi eroa pappisvirasta jatkaakseen opiskelua. Vuonna 1926 Harva nimitettiin vastaperustettuun sosiologian professorin virkaan Turun yliopistoon. Harva tutki nimenomaan uskonnollisia käsityksiä erityisesti suomalais-ugrilaisten kansojen parissa.  Suomalaisten muinaisusko jäi hänen viimeiseksi teoksekseen. Suomalaisten muinaisuskon […]

Loitsu joka tilanteeseen

Lisätty 2.11.2018 | Arvostelu

Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut useita kansanperinteeseen liittyviä teoksia erityisesti erilaisista uskomusolennoista, kuten haltioista, tontuista ja keijukaisista, sekä myös sananparsista ja taikuudesta. Kirjoittaja johdattelee lukijan loitsujen maailmaan kertomalla muinaisten kulttuurien taikuudesta, taikuuden elementeistä, loitsuista magian osana sekä toimista, joita tarvittiin loitsimaan ryhdyttäessä. Loitsut on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan, mukana on elämänkaareen, vuodenkiertoon ja […]

Lupa tappaa

Lisätty 7.5.2018 | Arvostelu

Kouvola tarkastelee eri luvuissa viikinkiaikaisia berserkkisotureita, islamilaisia assassiineja, temppeliherroja, samuraita, lakotojen soturiseuroja ja intialaisia tugeeneja ja näiden ohessa muutamia muitakin ryhmiä. Kaikki Kouvolan kuvaamat ryhmät kuuluvat nykyään historiaan. Kaikista ei ole helppo löytää luotettavia lähdetietoja ja esimerkiksi berserkkisoturien koko olemassaolokin jää hiukan epävarmaksi. Monet maininnat on merkitty muistiin vasta paljon myöhemmin. Erityisesti viikinkisoturien ja intialaisten […]

Suomi suureksi, Viena vapaaksi

Lisätty 27.4.2018 | Arvostelu

Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]