Kirjoituksia Agricolassa:

Helmi Krohnin elämä

Lisätty 3.2.2022 | Arvostelu

Krohnin sisaruksista on kirjoitettu aikaisemminkin ja erityisesti Aino Kallaksen elämää on tutkittu paljon. Myös suvun kirjeitä on julkaistu eri yhteyksissä. Tällä kertaa keskiössä on Helmi Krohn, joka eli pitkän ja tuotteliaan elämän. Kaikki kolme kirjoittajaa ovat käsitelleet Helmi Krohnin (1871-1967) elämää jo aikaisemmin eri näkökulmista. Teoksen keskeisinä lähteitä ovat Krohnin suvun kirjeet ja suvun muistitieto […]

Loitsuja, taikoja, uskomuksia

Lisätty 11.6.2021 | Arvostelu

Vilho Rikkosen teoksella Vainajainpalvontataikoja tunnettujen kauhutapausten johdosta lienee jonkinlainen kulttimaine, ehkä sitä oletetaan jonkinlaiseksi mustan magian ohjekirjaksi. Päättelen näin sillä perusteella, että vähän yli satasivuisesta, pehmeäkantisesta kirjasta pyydetään antikvaareissa jopa yli sataa euroa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi omakustanteena vuonna 1931, jolloin oli paljastunut suurta kohua aiheuttanut ns. Tattarisuon tapaus. Malmin Tattarisuolla sijaitsevasta lähteestä oli löytynyt […]

Satumaista kansanperinnettä

Lisätty 2.6.2021 | Arvostelu

Tällä hetkellä vallitsee erityinen kiinnostus erilaisiin naistoimijoihin, ja tietokirjallisuudessa nostetaan esille historian marginaaliin jääneitä naisia, kuvataan kirjallisuuden ja muiden taiteiden unohdettuja taitajia. Kansanperinteen naishahmojen kuvaaminen sopii hyvin tähän boomiin. Tutkija Karolina Kouvola on kirjoittanut aikaisemmin useita tietokirjoja, mm. soturikulttuureista ja naispuolisista sotilasjohtajista, lisäksi hän on kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Teoksessa Pohjolan jumalattaret esitellään yli kolmekymmentä kotimaisen […]

Etsintää, viihdettä ja epäilyksiä

Lisätty 18.5.2021 | Arvostelu

Kiinnostus erilaisiin parapsykologisiin ja muihin rajatiedon ilmiöihin oli edellisen vuosisadanvaihteen aikaan suurta, ja viime aikoina on herännyt myös tutkijoiden kiinnostus tuon ajan henkiseen etsintään ja esoteerisiin aatteisiin. Merkittävä virstanpylväs tässä tutkimuksessa oli Nina Kokkisen väitöskirja, jossa hän tarkasteli taiteilijoiden henkistä etsintää ja sen näkymistä taideteoksissa. Marjo Kaartinen käsittelee ilmiötä eri suunnasta; hän on tarttunut aiheeseen […]

Riimujen kertomaa

Lisätty 9.2.2021 | Arvostelu

Heikki Ojan teos jakaantuu kolmeen osaan, otsikoiltaan Riimukirjoitukset, Riimusauvat ja Riimukivet. Lopussa on lähdekirjallisuuden lisäksi hakemisto. Riimukirjoitukset ovat olleet käytössä laajalla alueella Euroopassa. Vanhin tunnettu riimuesine on Vimose-suosta Tanskasta löytynyt kampa, jossa lukee ´harja´. Se on ajoitettu vuoteen 160. Eniten riimukirjoitusta käytettiin Skandinavian alueella noin vuosina 900–1100, viikinkiretkien aikaan, mutta riimukirjoituksia laadittiin vielä paljon myöhemminkin. […]

Naisia historian alaviitteistä

Lisätty 22.9.2020 | Arvostelu

Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]

Rötöstelyä sodan aikana

Lisätty 9.9.2019 | Arvostelu

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Nimet kertovat

Lisätty 7.6.2019 | Arvostelu

Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]

Uskomuksia ja spekulaatiota suomalaisesta mytologiasta

Lisätty 9.4.2019 | Arvostelu

Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]

Suomalaisten muinaisuskosta odotettu uusintapainos

Lisätty 8.11.2018 | Arvostelu

Uno Harva (vuoteen 1927 Holmberg, 1882−1949) oli suomalaisen uskonnontutkimuksen pioneeri. Hän opiskeli papiksi ja sai virkanimityksen Kuorevedelle, mutta jo vajaan vuoden kuluttua hän pyysi eroa pappisvirasta jatkaakseen opiskelua. Vuonna 1926 Harva nimitettiin vastaperustettuun sosiologian professorin virkaan Turun yliopistoon. Harva tutki nimenomaan uskonnollisia käsityksiä erityisesti suomalais-ugrilaisten kansojen parissa.  Suomalaisten muinaisusko jäi hänen viimeiseksi teoksekseen. Suomalaisten muinaisuskon […]

Loitsu joka tilanteeseen

Lisätty 2.11.2018 | Arvostelu

Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut useita kansanperinteeseen liittyviä teoksia erityisesti erilaisista uskomusolennoista, kuten haltioista, tontuista ja keijukaisista, sekä myös sananparsista ja taikuudesta. Kirjoittaja johdattelee lukijan loitsujen maailmaan kertomalla muinaisten kulttuurien taikuudesta, taikuuden elementeistä, loitsuista magian osana sekä toimista, joita tarvittiin loitsimaan ryhdyttäessä. Loitsut on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan, mukana on elämänkaareen, vuodenkiertoon ja […]

Lupa tappaa

Lisätty 7.5.2018 | Arvostelu

Kouvola tarkastelee eri luvuissa viikinkiaikaisia berserkkisotureita, islamilaisia assassiineja, temppeliherroja, samuraita, lakotojen soturiseuroja ja intialaisia tugeeneja ja näiden ohessa muutamia muitakin ryhmiä. Kaikki Kouvolan kuvaamat ryhmät kuuluvat nykyään historiaan. Kaikista ei ole helppo löytää luotettavia lähdetietoja ja esimerkiksi berserkkisoturien koko olemassaolokin jää hiukan epävarmaksi. Monet maininnat on merkitty muistiin vasta paljon myöhemmin. Erityisesti viikinkisoturien ja intialaisten […]

Suomi suureksi, Viena vapaaksi

Lisätty 27.4.2018 | Arvostelu

Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]

Villejä väitteitä, kummia tulkintoja

Lisätty 6.11.2015 | Arvostelu

Tieteenfilosofian tutkijana FT Inkeri Koskinen on ja hyvin sopiva esittämään kysymyksen, mikä tekee tieteestä tiedettä.  Koskinen käsittelee kahdeksassa luvussa monenlaisia julkaistuja Suomen historiaan liittyviä esityksiä, joita tiedepiireissä pidetään näennäistieteellisinä ja ehkä kaunokirjallisina. Näennäistiedettä ei voi määritellä kattavasti. Koskinen lähtee liikkeelle tieteenfilosofi Sven Ove Hanssonin kuvailevasta määritelmästä, jonka mukaan näennäistiede ensinnäkin käsittelee sellaisia asioita, joita jokin […]

Salaliittojen salaisuuksia

Lisätty 21.10.2015 | Arvostelu

Sivelä on jakanut teoksensa viiteen osioon, jotka hän on otsikoinut nimillä ”Matkalla salaliittojen maailmaan”, ”Epäilyksiä”, ”Sankarit”, ”Roistot” sekä ”Totta vai tarua?”. Käsiteltävät salaliitot liittyvät avaruuden vierailijoista yksittäisten henkilöiden kuolemiin. Salaliittoja nähdään myös esimerkiksi ilmastonmuutos- ja rokotekeskusteluissa, jossa pieni ihmisryhmä uskoo tutkijoiden ja viranomaisten järjestelmällisesti johtavan enemmistöä harhaan. Useita eri tapauksia esitellessään Sivelä on käyttänyt selvittelyssään […]