Merja Leppälahti

FT Maijastina Kahlos on myöhäisantiikin historiaan erikoistunut latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoittamansa Taikakirja sisältää johdannon lisäksi kolmetoista lukua, jotka kirjoittaja kertoo jaotelleensa Harry Potter– kirjojen Tylypahkan oppiaineiden tapaan. Tämä korostaa ajatusta, että nykyajan käsitykset magiasta ovat suurelta osin peräisin kreikkalais-roomalaisesta antiikista. Rajat uskonnon ja magian välillä ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. […]

1800-luvun loppupuolella sivistyneistössä virinnyt mielenkiinto kansanpukuihin liittyi osana laajempaan kiinnostukseen kotimaan menneisyyteen. Kansallisuusaatteen innoittamana kerättiin talteen sekä suullista että materiaalista kansanperinnettä. Jo 1800-luvun alussa kansanpukuja oli tallennettu piirroksin ja niitä kuvattiin myös kansanelämää kuvaavissa maalauksissa. Vuonna 1866 Suomen Taiteilijaseura, Konstnärsgillet i Finland, järjesti kansallispukujen kannalta merkittävän vuosijuhlan. Juhlassa yleisöä hämmästytti tanssiesitys, jossa länsisuomalaisiin, pohjalaisiin ja […]

Piispa Henrikin surmasta on monta kertomusta. Varhaisin, 1200-luvun lopulla latinaksi kirjoitettu Pyhän Henrikin legenda ei mainitse tappajaa nimeltä. Legenda oli Turun piispan tilaama ja liittyi marttyyripiispa Henrikin kirkolliseen kunnioittamiseen. Teksti oli tunnettu koko Ruotsin valtakunnan kirkoissa sekä jonkun verran laajemmaltikin Euroopassa. Tiedot piispa Henrikin kuolemaan liittyvistä tapahtumista on kuvattu myös Nousiaisten kirkkoon sijoitettuun piispa Henrikin […]

Leevi and the Leavings oli erikoinen yhtye, joka ei keikkaillut, mutta sai siitä huolimatta levynsä listojen kärkeen kerran toisensa jälkeen. Yhtyeen perustaja ja sielu oli Gösta Sundqvist (1957‒2003), joka sävelsi ja sanoitti jokseenkin kaikki Leevi and the Leavingsin kappaleet. Timo Kalevi Forssin teos Leevi and the Leavings. Hittitehtaan tarina on tavallaan jatkoa tai sisarteos vuonna […]

Maria Petterssonin vuonna 2020 julkaistu teos Historian jännät naiset sisälsi noin sadan Suomen ulkopuolelta valitun erikoisen naisen esittelyt. Uudessa teoksessaan Pettersson on tarttunut Suomen historian naistoimijoihin. Kirjan rakenne on samanlainen kuin Historian jännissä naisissa, esiteltävät naiset on jaettu ryhmiin naisten toimintaa väljästi kuvailevien otsikoiden alle. Käytetyt lähteet on sijoitettu kirjan loppuun, mutta niistä ei ole […]

Krohnin sisaruksista on kirjoitettu aikaisemminkin ja erityisesti Aino Kallaksen elämää on tutkittu paljon. Myös suvun kirjeitä on julkaistu eri yhteyksissä. Tällä kertaa keskiössä on Helmi Krohn, joka eli pitkän ja tuotteliaan elämän. Kaikki kolme kirjoittajaa ovat käsitelleet Helmi Krohnin (1871-1967) elämää jo aikaisemmin eri näkökulmista. Teoksen keskeisinä lähteitä ovat Krohnin suvun kirjeet ja suvun muistitieto […]

Vilho Rikkosen teoksella Vainajainpalvontataikoja tunnettujen kauhutapausten johdosta lienee jonkinlainen kulttimaine, ehkä sitä oletetaan jonkinlaiseksi mustan magian ohjekirjaksi. Päättelen näin sillä perusteella, että vähän yli satasivuisesta, pehmeäkantisesta kirjasta pyydetään antikvaareissa jopa yli sataa euroa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi omakustanteena vuonna 1931, jolloin oli paljastunut suurta kohua aiheuttanut ns. Tattarisuon tapaus. Malmin Tattarisuolla sijaitsevasta lähteestä oli löytynyt […]

Tällä hetkellä vallitsee erityinen kiinnostus erilaisiin naistoimijoihin, ja tietokirjallisuudessa nostetaan esille historian marginaaliin jääneitä naisia, kuvataan kirjallisuuden ja muiden taiteiden unohdettuja taitajia. Kansanperinteen naishahmojen kuvaaminen sopii hyvin tähän boomiin. Tutkija Karolina Kouvola on kirjoittanut aikaisemmin useita tietokirjoja, mm. soturikulttuureista ja naispuolisista sotilasjohtajista, lisäksi hän on kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Teoksessa Pohjolan jumalattaret esitellään yli kolmekymmentä kotimaisen […]

Kiinnostus erilaisiin parapsykologisiin ja muihin rajatiedon ilmiöihin oli edellisen vuosisadanvaihteen aikaan suurta, ja viime aikoina on herännyt myös tutkijoiden kiinnostus tuon ajan henkiseen etsintään ja esoteerisiin aatteisiin. Merkittävä virstanpylväs tässä tutkimuksessa oli Nina Kokkisen väitöskirja, jossa hän tarkasteli taiteilijoiden henkistä etsintää ja sen näkymistä taideteoksissa. Marjo Kaartinen käsittelee ilmiötä eri suunnasta; hän on tarttunut aiheeseen […]

Heikki Ojan teos jakaantuu kolmeen osaan, otsikoiltaan Riimukirjoitukset, Riimusauvat ja Riimukivet. Lopussa on lähdekirjallisuuden lisäksi hakemisto. Riimukirjoitukset ovat olleet käytössä laajalla alueella Euroopassa. Vanhin tunnettu riimuesine on Vimose-suosta Tanskasta löytynyt kampa, jossa lukee ´harja´. Se on ajoitettu vuoteen 160. Eniten riimukirjoitusta käytettiin Skandinavian alueella noin vuosina 900–1100, viikinkiretkien aikaan, mutta riimukirjoituksia laadittiin vielä paljon myöhemminkin. […]

Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]

Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]

Uno Harva (vuoteen 1927 Holmberg, 1882−1949) oli suomalaisen uskonnontutkimuksen pioneeri. Hän opiskeli papiksi ja sai virkanimityksen Kuorevedelle, mutta jo vajaan vuoden kuluttua hän pyysi eroa pappisvirasta jatkaakseen opiskelua. Vuonna 1926 Harva nimitettiin vastaperustettuun sosiologian professorin virkaan Turun yliopistoon. Harva tutki nimenomaan uskonnollisia käsityksiä erityisesti suomalais-ugrilaisten kansojen parissa.  Suomalaisten muinaisusko jäi hänen viimeiseksi teoksekseen. Suomalaisten muinaisuskon […]

Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut useita kansanperinteeseen liittyviä teoksia erityisesti erilaisista uskomusolennoista, kuten haltioista, tontuista ja keijukaisista, sekä myös sananparsista ja taikuudesta. Kirjoittaja johdattelee lukijan loitsujen maailmaan kertomalla muinaisten kulttuurien taikuudesta, taikuuden elementeistä, loitsuista magian osana sekä toimista, joita tarvittiin loitsimaan ryhdyttäessä. Loitsut on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan, mukana on elämänkaareen, vuodenkiertoon ja […]

Kouvola tarkastelee eri luvuissa viikinkiaikaisia berserkkisotureita, islamilaisia assassiineja, temppeliherroja, samuraita, lakotojen soturiseuroja ja intialaisia tugeeneja ja näiden ohessa muutamia muitakin ryhmiä. Kaikki Kouvolan kuvaamat ryhmät kuuluvat nykyään historiaan. Kaikista ei ole helppo löytää luotettavia lähdetietoja ja esimerkiksi berserkkisoturien koko olemassaolokin jää hiukan epävarmaksi. Monet maininnat on merkitty muistiin vasta paljon myöhemmin. Erityisesti viikinkisoturien ja intialaisten […]

Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]

Tieteenfilosofian tutkijana FT Inkeri Koskinen on ja hyvin sopiva esittämään kysymyksen, mikä tekee tieteestä tiedettä.  Koskinen käsittelee kahdeksassa luvussa monenlaisia julkaistuja Suomen historiaan liittyviä esityksiä, joita tiedepiireissä pidetään näennäistieteellisinä ja ehkä kaunokirjallisina. Näennäistiedettä ei voi määritellä kattavasti. Koskinen lähtee liikkeelle tieteenfilosofi Sven Ove Hanssonin kuvailevasta määritelmästä, jonka mukaan näennäistiede ensinnäkin käsittelee sellaisia asioita, joita jokin […]

Sivelä on jakanut teoksensa viiteen osioon, jotka hän on otsikoinut nimillä ”Matkalla salaliittojen maailmaan”, ”Epäilyksiä”, ”Sankarit”, ”Roistot” sekä ”Totta vai tarua?”. Käsiteltävät salaliitot liittyvät avaruuden vierailijoista yksittäisten henkilöiden kuolemiin. Salaliittoja nähdään myös esimerkiksi ilmastonmuutos- ja rokotekeskusteluissa, jossa pieni ihmisryhmä uskoo tutkijoiden ja viranomaisten järjestelmällisesti johtavan enemmistöä harhaan. Useita eri tapauksia esitellessään Sivelä on käyttänyt selvittelyssään […]