Euroopan unionin Horizon 2020 -hankkeeseen kuuluvassa projektissa tarkoituksena on luoda digitaalisten menetelmien avulla uudenlaisia kokemuksia museovierailijoille. Keväällä 2017 hanketta kokeiltiin Belgradissa Jugoslavian museossa, jossa kävijät pohtivat entisen liittotasavallan historiaa lähietäisyydeltä.
2000-luvulla digitalisaatio on noussut museoalalla trendiksi ja toistuvaksi puheenaiheeksi. Museoihin kohdistetaan lukuisia vaatimuksia ja odotuksia. Museokävijän ei odoteta enää vain vastaanottavan tietoa, vaan olevan yhä aktiivisempi museoympäristön havainnoija ja käyttäjä. Marraskuussa 2018 järjestetyn ”Why Do We Fail Digitally?” -konferenssin otsikko kertoo kuitenkin siitä, että teknologiaa ei ole hyödynnetty museoalalla aina onnistuneesti. Museoiden käyttämät digitaaliset työkalut saattavat olla nykymittapuulla alkeellisia, eivätkä QR-koodit tai muut sovellukset välttämättä herätä vierailijoiden kiinnostusta, vaan ne saattavat jäädä triviaaleiksi ja viedä huomiota pois itse näyttelyistä.
GIFT-projekti pyrkii vastaamaan museoalan haasteisiin luomalla digitaalisia työkaluja, joiden tarkoitus on syventää kävijöiden museokokemusta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena on tarjota museoille työkaluja ja suunnittelufilosofioita, jotka yhdistelevät digitaalisia ja fyysisiä elementtejä. Työkalut ovat vapaasti käytettävissä, ne eivät vaadi syvällistä teknistä osaamista, ja niitä voi soveltaa tarpeen mukaan.
Projektin perusperiaatteina ovat henkilökohtaisuus, hybridisyys ja tiiviys. Lahjanvaihtosovelluksen kautta ihmiset voivat jakaa toisilleen henkilökohtaisia kokemuksiaan museosta; Artcodes-koodien avulla vierailijat voivat päästä käsiksi osallistaviin, todellisuutta ja virtuaalimaailmaa yhdistäviin lisäsisältöihin; One Minute -sovelluksella kävijät voivat lukea esineistöistä lyhyitä esittelyjä, joiden tarkoitus on saada vierailija ajattelemaan ja kiinnittämään huomio esittelyn sijasta itse kohteeseen. Lisää työkaluja niin vierailijoiden kuin museoammattilaisten tarpeisiin kehitellään edelleen.
Osallistavat kokemukset käytännössä Jugoslavian museossa
Projektin tarjoamia työkaluja on jo kokeiltu ja otettu käyttöön ympäri Eurooppaa. Keväällä 2017 GIFT järjesti ”Monuments For a Departed Future” -hankkeen Jugoslavian museossa (Muzej Jugoslavije) Serbian Belgradissa. Serbian suosituimmassa museossa on esillä laaja kokoelma Jugoslavian kuningaskunnan (1918–1941) ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan (1943–1991) historiaa esittelevää esineistöä. Museon historia ja esineistö liittyvät pitkälti entiseen diktaattori Josip Broz Titoon, jonka hautapaikka sijaitsee museon tiloissa. Osa vierailijoista saapuu paikalle kunnioittaakseen entisen valtion ja valtionpäämiehen muistoa, mutta museo itse pyrkii esittämään Jugoslavian historiaa neutraalisti ja kannustamaan kävijöitään ajattelemaan kriittisesti.
GIFT-työkalujen avulla yritettiin luoda vierailijoille intiimejä kokemuksia, joiden kautta he voisivat käsitellä entisen tasavallan väkivaltaista historiaa. Hankkeen perustana toimivat 1960–1990-luvuilla rakennetut spomenik-monumentit. Abstrakteilla toisen maailmansodan muistomerkeillä on monivaiheinen historia; liittotasavallan aikana ne olivat suosittuja matkakohteita, Jugoslavian hajoamissotien jälkeen ne nähtiin ei-toivottuina kommunistisen ideologian symboleina. Monumenttien kautta voitiin siis käsitellä erilaisia tulkintoja Jugoslavian historiasta. Koska spomenik-monumentteja ei fyysisesti sijaitse museoalueella, ne tuotiin visuaalisesti esiin Artcodes-koodien avulla.
Artcodes-koodit toimivat QR-koodien tavoin, mutta niiden tarkoitus on sulautua visuaalisesti museoympäristöön. Jugoslavian museossa mustavalkoiset, monumenttien muotoa mukailevat koodit asetettiin piiloon, mikä symboloi spomenikien sijaintia entisen Jugoslavian syrjäkylissä. Koodeja skannaamalla museovierailijoille tarjottiin vakavia ja kevyempiäkin kysymyksiä ja muita virikkeitä, joiden kautta he saattoivat pohtia monumenttien olemusta ja historiaa.
Opiskelijoiden ja muiden museokävijöiden antama palaute oli pääosin positiivista. Vierailijat kokivat Artcodes-koodit positiivisena, saumattomana lisänä museokokemukseen. Koodeista saadut kysymykset koettiin haasteina, jotka motivoivat pohtimaan museon historiallista sisältöä henkilökohtaisella, tunnepohjaisellakin tasolla. Museovierailussa ei siis ollut kyse vain historian opiskelusta, vaan yleismaailmallisten teemojen käsittelemisestä. Mielikuvituksen ruokkiminen kannusti myös museoympäristön aktiiviseen havainnointiin. Voidaan siis nähdä, että GIFT-projektin tarjoamat työkalut voivat hyvinkin ratkaista digitalisaatioon liittyviä haasteita.
