Juuso Rekola

Uusimmassa Ennen ja nytissä tuodaan esille digitaalisen historiantutkimuksen uusia menetelmiä, tutkimustuloksia ja käyttömahdollisuuksia. FT, dosentti Petri Pajun, FT Heli Rantalan ja akatemiaprofessori Hannu Salmen toimittaman teemanumeron artikkeleissa hyödynnetään Kansalliskirjaston sekä Yleisradion digitaalisia aineistoja, ja niissä käsitellään muun muassa ärtymyksen ilmaisua vuoden 1895 yleisönosastokirjoituksissa, yrityksiä saada suomalaiset käyttämään jäkälää hätäruokana 1800–1900-luvuilla ja kotimaista kulttuuriperintöä Yleisradion Elävässä arkistossa.

Ranskan kansalliskirjasto Bibliothèque nationale de France ja British Library ovat kuratoineet ja digitalisoineet kokoelmistaan kahdeksansataa keskiaikaista käsikirjoitusta tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.

Europeana Common Culture -hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Osana hanketta Europeana ja Ruotsin kansallisperinnön virasto Riksantikvarieämbetet ovat julkaisseet blogitekstejä, joissa tarkastellaan humalan merkitystä Euroopan historiassa. Viljelykasvina humala oli merkittävä arjen ja yhteiskunnan kannalta.

30 vuotta sitten yli miljoona Viron, Latvian ja Liettuan kansalaista muodosti yhtäjaksoisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivänä. Tapahtuma on jäänyt muistiin merkittävänä osana Baltian maiden historiaa, ja sitä muistellaan yhä monin eri tavoin.

Saksan kansallisarkisto Bundesarchiv on koonnut Weimarin tasavallan perustamisen 100-vuotisvuoden muistoksi verkkonäyttelyn, jota varten Bundesarchiv on digitalisoinut tuhansia asiakirjoja ja audiovisuaalisia aineistoja.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Artie Music -levy-yhtiön tuottama, kahdeksanteen osaansa edennyt Suomalainen elokuvamusiikki -levysarja tuo yleisön saataville tunnettuja ja harvinaisia suomalaisen elokuvamusiikin gramofonilevytyksiä aina äänielokuvan alkuhämäristä saakka.

Euroopan unionin Horizon 2020 -hankkeeseen kuuluvassa projektissa pyritään luomaan digitaalisten menetelmien avulla uudenlaisia kokemuksia museovierailijoille. Keväällä 2017 hanketta kokeiltiin Jugoslavian museossa Belgradissa, jossa kävijät pohtivat entisen liittotasavallan historiaa lähietäisyydeltä.

Arkeologit ovat löytäneet pompejilaisen talon raunioista ”velhon työkalupakiksikin” kutsutun laatikon. Löytö sisältää mittavan ja moninaisen kokoelman jalokiviä, figuureita ja muita esineitä, joita on mahdollisesti käytetty pahan onnen karkottamiseen tai hedelmällisyysrituaaleihin.

Suomen ensimmäinen helikopteri, Bell 47 D-1 OH-HIA, on esillä Suomen Ilmailumuseon perusnäyttelyssä. Nyt helikopterin ja suomalaisen ilmaisun vaiheisiin pääsee tutustumaan myös verkon kautta, kun Finnaan julkaistaan miltei 200 kuvaa Imatran Voiman kokoelmista.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.

Vuonna 1952 perustetussa, Kaarinan Piikkiössä sijaitsevassa observatoriossa on laaja kokoelma tähtitieteellistä, tieteenhistoriallisesti merkittävää aineistoa. Observatorion ja planetaarion tilat ovat Turun yliopiston hallussa vuoteen 2020 saakka, mutta alueen tulevaisuus on viime vuosina ollut epävarma.

Arkeologit ovat kaivaneet esiin Vanhan Uppsalan pappilan alta kaksi viikinkiaikaista venehautaa. Toinen haudoista on koskematon, ja haudatun lisäksi sieltä on löydetty hautaesineitä, eläimiä ja veneen osia. Löytöä on kuvattu ainutlaatuiseksi, sillä edellisen kerran Ruotsista on löydetty venehauta yli 50 vuotta sitten.

Rembrandtin Yövartion entisöinti aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta Amsterdamin Rijksmuseumissa. Restaurointiprosessi on ainutlaatuinen paitsi mittakaavaltaan myös siksi, että teoksen entisöintiä voi seurata paikan päällä tai Internetissä.

Seilin saarella Nauvossa aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta arkeobiologiset kaivaukset. Kaivaukset liittyvät Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaman Saaristomeren tutkimuslaitoksen Elämän saari -hankkeeseen, jossa tutkitaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta Seilissä. Hankkeen tarkoituksena on saada uutta tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja merkityksistä ihmisille.

Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.

Lähikuvan vuoden toinen numero on julkaistu. Uudessa teemanumerossa käsitellään musiikkia suhteessa liikkuvaan kuvaan. Mielenkiintoiset artikkelit, katsaukset ja muut tekstit kertovat siitä, mitä tällä hetkellä Suomessa pidetään tässä suhteessa relevanttina tutkimuskohteena.

Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosan hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2019 aikana. Uutinen on Jyväskylälle ja Suomen museokentälle positiivinen, sillä nivelosan tarkoitus on yhdistää Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo laajemmaksi, kaupungin mukaan ”kansainvälisesti ainutlaatuiseksi” museokeskukseksi.

Historiallisen aikakauskirjan kaupunkihistoriallinen teemanumero tarjoaa monenlaisia havaintoja sekä kaupunkilaisista että kaupungin aineellisista rajoista, samoin kuin eläinten vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Useissa artikkeleissa on läsnä posthumanistinen, ihmiskeskeisyyttä kritisoivakin näkökulma. Teksteissä pohditaan kaupungin rajoja sekä kaupungin materiaalisia ulottuvuuksia ihmisiin vaikuttavana tekijänä, ja niissä tuodaan esiin myös kaupunkiyhteisön monilajisuus ja materiaalisen maailman mahdollinen toimijuus.

Kesällä 2019 Museokortilla on mahdollista vierailla yhä useammassa museokohteessa, kun Museokortin verkostoon liittyy kaksitoista uutta kohdetta. Lisäämällä kotimaisten matkakohteidensa määrää Museokortti haluaa tarjota lisää vaihtoehtoja suomalaisille, jotka ovat yhä kiinnostuneempia ekologisesta kotimaanmatkailusta.

Ennen ja nyt – Historian tietosanomat on aloittamassa avoimen, joukkoistetun vertaisarviointikokeilun. Avoimessa vertaisarviointiprosessissa kirjoittaja ja arvioitsija tietävät toistensa identiteetit, mikä mahdollistaa keskustelun heidän välillään. Kotimainen historia-alan tiedelehti pyrkii Suomen tiedekustantajien liiton rahoittamalla kokeilulla paikkaamaan perinteisen vertaisarvioinnin puutteita sekä parantamaan tieteellistä kommunikaatiota ja julkaisukäytäntöjä.