Ilkka Niiniluoto on tunnetuimpia suomalaisia filosofeja. Hän on tehnyt poikkeuksellisen merkittävän uran yliopistomaailmassa ja tiedeyhteisössä. Suomalainen Tiedeakatemia myöntää hänelle korkeimman kunnianosoituksensa, kunniapalkinnon. Niiniluoto toimi Helsingin yliopiston matematiikan apulaisprofessorina vuosina 1973–1977, teoreettisen filosofian professorina vuosina 1977–2014, vararehtorina 1998–2003, rehtorina 2003–2008 ja kanslerina 2008–2013.
Ilkka Niiniluoto on klassinen ajattelija. Hän on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Niiniluoto on tutkinut lähes koko uransa totuuden käsitettä ja mitä tarkoittaa, kun tiede edistyy. Teoksessa ”Truthlikeness” kehitelty totuudenkaltaisuuden käsite on tieteen kannalta erittäin merkittävä. Niiniluoto tunnetaan myös loogikkona: hän on sekä käyttänyt että kehittänyt formaaleja menetelmiä ja myös puolustanut niiden käyttöä filosofiassa. Niiniluoto itse määrittelee: “Tutkimuksessani olen keskittynyt käyttämään loogisia ja muita formaalisia välineitä tieteen metodologiaan ja filosofiaan.”
”Olen liittänyt totuudenkaltaisuuden tutkimukseni valistuksen perinteeseen, jossa korostetaan kriittisen ajattelun ja tieteellisen maailmankäsityksen merkitystä. Viime vuosina olen halunnut ottaa kantaa totuuden ajan jälkeiseen teemaan, kuinka politiikassa suoranainen ja röyhkeä valehtelu on yleistynyt. Olen kirjoittanut siitä, että sekä brexitin että Donald Trumpin vaalikampanjan yhteydessä totuuden vastaisuutta ja tietoista valehtelua käytettiin systemaattisesti omien päämäärien saavuttamiseksi.”
”Sosiaalisessa mediassa kehitetään jopa algoritmeja, jotka pumppaavat disinformaatiota. Sosiaalisen median suosion kasvu on lisännyt mahdollisuuksia valeuutisten ja vihapuheen levittämiseen tavalla, joka on saanut aivan uudenlaiset mittasuhteet. Ne ovat tehneet valehtelusta hyväksyttävää. Aiemmin politiikassa valheesta kiinni jääminen merkitsi poliitikon uran katkeamista. Kun nyt esittää Twitterissä 20 valhetta päivässä, poliittinen johtaja kerää ympärilleen hurmioituneen kannattajien joukon.”
”Puolustan tiedeyhteisön pyrkimystä totuudellisuuteen. Tämän merkitys on tullut esille esimerkiksi koronapandemian yhteydessä. Ne maat, joissa poliittisilla päätöksentekijöillä on ollut tiivis yhteys tieteentekijöihin päätöksenteossa, ovat selvinneet pandemiasta pienemmin vahingoin kuin ne maat, joissa tieteen merkitystä ei ole tunnustettu. Tästä varoittavimmat esimerkit ovat Yhdysvallat ja Brasilia.”
Ilkka Niiniluoto on valtaosin ainoana kirjoittajana julkaissut yli 200 tieteellistä alkuperäisartikkelia sekä kirjoittanut tai toimittanut lukuisia kirjoja. Hänen tieteellinen uransa on edelleenkin hyvin aktiivinen. Keskeisten kansainvälisten teostensa lisäksi Niiniluoto on kirjoittanut lukuisia, hyvin suosituksiksi osoittautuneita yleistieteellisiä suomenkielisiä teoksia. Viimeisin teos Tekniikan filosofia vuodelta 2020 kuroo umpeen luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välistä kuilua.
Ilkka Niiniluoto on ollut sivistysyliopiston puolustaja. Hallinnollinen ura alkoi tutkimuksesta vastuussa olevan vararehtorin tehtävästä.
”Halusin korostaa kriittisen ajattelun opettamista ja perustutkimuksen merkitystä.”
Myöhemmin kansleriksi noustuaan mukaan tuli myös tieteen etiikka.
”Viime helmikuussa minut valittiin juuri perustetun Helsingin yliopiston eettisen asiantuntijaneuvoston puheenjohtajaksi. On tärkeää, että yhteisö toimii omien arvojensa mukaisesti. Tutkimusetiikka on keskeinen osa sivistysyliopiston ydinajatusta, joka on toimimista maailman parhaaksi ja halua kantaa vastuunsa polttavimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Eettiset periaatteet ovat selkeitä, mutta kun mennään yksityiskohtiin, niiden sovellutukset saattavat muuttua melko monisäikeisiksi.”
Ilkka Niiniluoto on urallaan saanut lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia tunnustuksia. Niiniluoto valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1985. Hän on myös esimerkiksi Venäjän Tiedeakatemian ulkomainen jäsen. Tieteen akateemikoksi Niiniluoto nimitettiin vuonna 2017. Niiniluoto on lukuisten kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen jäsen. Suomen Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi ennätyksellisesti neljä vuosikymmentä. Hän on uransa aikana toiminut monissa merkittävissä kansainvälisissä ja kansallisissa luottamustehtävissä.
Niiniluoto on koko uransa ajan ollut aktiivinen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Hänen analyyttinen otteensa on tehnyt hänestä erittäin arvostetun tiedevaikuttajan.
Viime vuosina Ilkka Niiniluoto on työskennellyt ilmastonmuutoksen vastaista työtä tekevän kansalaisjärjestö Myrskyvaroitus ry:n hallituksessa.
”Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Sen vuoksi ratkaisuja on tehtävä myös omassa elämässä. Meidän on kannettava vastuumme eikä sysättävä sitä toisten kannettavaksi.”
Ilkka Niiniluoto
- filosofian tohtori, professori emeritus
- julkaissut yli 200 vertaisarvioitua artikkelia ja runsaasti muita julkaisuja
- lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia tunnustuksia
- Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1985
- tieteen akateemikko 2017
- Suomalaisen tiedeakatemian Kunniapalkinto 2021 ja Tiedeakatemian mitali nro 33
- mistä ei vielä tunneta: viime vuosina työskennellyt ilmastonmuutoksen vastaista työtä tekevän kansalaisjärjestö Myrskyvaroitus ry:n hallituksessa
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
- arvostetuin tunnustus, joka jaetaan tieteellisessä työssä erityisen ansioituneelle jäsenelle
- jaettu vuodesta 1945 lähtien
- palkinnon suuruus 30 000 €