Tapio Onnela

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee Johan K. Harjun (1910–1976) keräämää kansanperinnettä ja hänen piirustuksiaan avoimesti verkossa. J. K. Harju – Laitapuolen kulkijoiden folklorea -verkkojulkaisu sisältää tarinoita, muistitietoa ja sutkauksia.

Pietari Suuren ratsastajapatsaan vaiherikas matka alkoi Latvian pääkaupungin Riian paraatipaikalta 1910. Brittiläinen sukellusvene torpedoi sen merten syvyyksiin. Patsas nostettiin ylös parinkymmenen vuoden kuluttua. Se unohdettiin varastoon kymmeniksi vuosiksi, kunnes se restauroitiin ja sai viettää hetken puistossa, josta se karkotettiin parkkipaikan vahdiksi. Äskettäin se ylennettiin Jurmalan huvilan talonmieheksi. Sillä on jopa Venäjän presidentillisen kongressipalatsin edessä ratsastava kaksoisolento, jonka tehtävä on manifestoida Venäjän imperiumin suuruutta, aivan kuten alkuperäiselläkin patsaalla oli 1910-luvun Riiassa.

Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisee sivuston Historiska recept, jolta löytyy runsaat tuhat 1700- ja 1800-lukujen ohjetta ruuanlaittoon, kotilääkintään, värjäykseen ja tahranpoistoon.  

Marie Jonssonin väitteli lokakuussa 2022 ruotsalaisen kasvissyönnin historiasta 1900–1935. Ruotsalaiseen kasvissyönnin ideologiaan ei kuulunut ainoastaan lihan syönnistä pidättäytyminen.

Åbo Akademin säätiö juhlii eurooppalaista Säätiöpäivää 1. lokakuuta avaamalla Digimuseo-verkkopalvelussa virtuaalisen kokemuksen Vartiovuoren tähtitornista. Virtuaalinäyttelyssä vierailija saa kokea tähtitornin 360 asteen näkymien muodossa. Lisäksi näyttely tarjoaa tietoa rakennuksen historiasta ja arkkitehtuurista.

Haikin uusi numero keskittyy kylmän sodan kulttuuridiplomatiaan. Mukana on esimerkkejä niin suomalaisten toiminnasta kuin idän ja lännen pyrkimyksistä saada huomiota Suomessa. Numero tarjoaa perspektiiviä kylmän sodan kulttuuritoimintaan, samoin kuin suomalaisten toimijoiden tasapainoiluun kahden blokin välimaastossa. Artikkelit kertovat myös siitä, että vallankäytön ja ideologisten kamppailujen kentällä toimijat, ihmiset ja yksilöt, ovat kohdanneet toisensa.

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2022 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 13. Palkinnon saaja julkaistaan Lahdessa 27.–28.10.2022 järjestettävillä Museoliiton taidemuseopäivillä uudessa Visuaalisten taiteiden museo Malvassa. 

Ukrainan sota koskettaa laajasti Suomea ja suomalaisia. Kansalliskirjaston suomalaisessa verkkoarkistossa toteutetaan ajankohtaista teemakeräystä sodasta ja Nato-keskustelusta, johon toivotaan keräysehdotuksia.

Turun yliopiston kasvimuseo on julkaissut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman avoimena digitaalisena herbaariona. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Arkkitehtuurimuseo on julkaissut kokoelman valokuvia ja alkuperäispiirustuksia arkkitehti Wivi Lönnin tuotannosta. Mukana ovat kaikki Lönnin keskeiset kohteet: koulurakennukset ja pääpaloasema Tampereella, Ebeneserkoti Helsingissä sekä yhteistyössä Armas Lindgrenin kanssa suunnitellut Uusi Ylioppilastalo ja Tallinnan Estonia-teatteri. Historiallista piirustus- ja kuvavalikoimaa täydentää yli 400 valokuvaaja Aukusti Heinosen nykykuvaa Wivi Lönnin arkkitehtuurista.

Vuoden 2022 museopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Maarianhaminassa. Vuoden museo 2022 -tittelin sai Poliisimuseo. Vuoden museojulkaisu -palkinto myönnettiin Ålands Museumin julkaisemalle kirjalle 101 glimtar ur Ålands forntid. Vuoden museokauppa on Museokeskus Vapriikin museokauppa.

Miltä näytti puuton Vartiovuori tai Luostarinmäen kyljessä sijaitseva professori Johan Gadolinin (1760-1852) suuri puutarha 1800-luvun alussa? Vuoteen 1827 sijoittuva digitaalinen kokemus on osa Luostarinmäen kehittämisprojektin tuottamaa uutta näyttelysisältöä, jonka avulla Luostarinmäen kiehtovaan historiaan on mahdollista tutustua helpommin ja kokonaan uudesta näkökulmasta.  Virtuaalinäyttely avattiin kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Museopäivä nostaa yhdeksi teemakseen saavutettavuuteen ja digitalisaation liittyvät innovaatiot museoiden voimana. 

Koneen Säätiö lahjoittaa Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle, Taideyliopistolle ja Turun yliopistolle yhteensä 4,5 miljoonan euron rahoituksen humanistiselle koulutusalalle. Säätiö toivoo, että rahoitus kohdennettaisiin erityisesti taiteen tutkimukseen ja taiteelliseen tutkimukseen. Lahjoituksellaan säätiö haluaa turvata oppialojen moninaisuutta ja tutkimuksen vapautta koulutusaloilla, jotka ovat kärsineet rahoitusleikkauksista ja koulutuspolitiikan priorisoinneista.

Kulttuurista perinnöksi on Museoviraston julkaisema, kulttuuriperintöä tuoreista näkökulmista esittelevä verkkojulkaisu. Se ilmestyy kerran vuodessa, nyt viidettä kertaa. Julkaisun artikkelit taustoittavat kulttuuriperintöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä laajemmasta näkökulmasta sekä kertovat esimerkkejä yksittäisten kansalaisten tekemästä kulttuuriperintötyöstä. Kulttuuriperinnön kasvoina esitellään rakennussuojelu erikoistutkija Laura Tuominen sekä Väyläviraston rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin. Liikkeellä on ollut myös majakkalava Kemin restaurointi. Museoviraston tiedonhallinnan erikoistukija […]

Helsingin historiasta on tehty paljon laadukasta tutkimusta ja tietoa on saatavilla helposti myös verkossa. Tämä aineisto on kuitenkin pirstaloitunut lukuisiin eri lähteisiin ja on vaikeasti hahmotettavissa kokonaisuutena. Sivustolla pääkaupungin historia on kiinnostavassa ja helposti ymmärrettävässä muodossa saatavilla yhdestä paikasta ajan, paikan ja teemoittain järjestettynä.

Millainen vaikutus ja vastaanotto Richard Wagnerin oopperoilla oli Pohjoismaissa? Tuoretta kansainvälistä Wagner-tutkimuksen kärkeä edustavassa Wagner and the North -teoksessa käsitellään varhaisia Wagnerin teosten esityksiä Ruotsissa ja Suomessa. Teoksen 16 artikkelissa lähestytään Wagnerin pohjoista vastaanottoa monista eri näkökulmista. Teos on vapaasti luettavissa verkossa.

Akseli Gallen-Kallelan syntymäpäivän 26.4. kunniaksi Gallen-Kallelan Museo julkaisee Finnassa Akseli Gallen-Kallelan ja kriitikko, kulttuurivaikuttaja Johannes Öhquistin välisen kirjeenvaihdon. Kirjeenvaihto käsittää yhteensä 164 kirjettä ja korttia vuosilta 1895-1928.  Tämän kokonaisuuden julkaisun mahdollistivat Kalevalaseura, Kansallisarkisto, Svenska Litteratursällskapet i Finland ja Svenska Kulturfonden.

Ympäristö- ja luontoteemat nousivat elokuvatutkijoiden kiinnostuksen kohteiksi isommin vuoden 2010 tienoilla ekokriittisen tutkimusotteen myötä. Lähikuvan vuoden 2014 ensimmäinen numero osallistui tähän keskusteluun teemalla ”Mediamaisemia: Audiovisuaalinen kulttuuri ja ekokritiikki”. Nyt vuoden 2022 kaksoisnumerossa teemana on ihmisen ja luonnon suhde, ja sen kaikki artikkelit ovat luettavissa verkossa.

Turun yliopiston kirjaston julkaisema verkkonäyttely käsittelee almanakkojen historiaa Suomessa. Almanakkoja on ilmestynyt Suomessa jo 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Kalenteritietojen lisäksi almanakoissa oli usein myös liitekirjoitus, jossa annettiin neuvoja maatalouden kehittämisestä tai terveydenhoidosta. Tekstit opettivat ja kehottivat kansaa käyttämään uusia viljelymenetelmiä ja kasvattamaan vaikkapa perunoita. Verkkonäyttely käsittelee monipuolisesti almanakkojen merkitystä ja asemaa Suomessa.

Historiallisen Aikakauskirjan numeron 1/2022 artikkelit tarkastelevat Suomen historiaa keskiajalta 1900-luvulle. Antti Matikainen on artikkelissaan ottanut käsittelyyn Ylä-Savon keskiaikaiset rajat ja niistä tehdyt tulkinnat. 1800-luvun suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista kertovat Laura-Elina Ahon artikkeli nuoresta Ida Aalbergista suomalaisuuden ilmentymänä ja Marianne Vasara-Aaltosen artikkeli asianajotoiminnan professionalisoitumisesta 1800-luvulla. Topi Houni tuo artikkelissaan esiin, millaisissa yhteyksissä eri aikoina on puhuttu […]