Koronavirus on lamauttanut lentoliikenteen, mutta Suomen Ilmailumuseon verkkoaineistojen avulla pääsee virtuaaliselle lentomatkalle eksoottisiin lomakohteisiin. Museo on digitoinut ja tuonut kaikkien ulottuville Finna-verkkopalveluun laajan kattauksen kotimaiseen ansiolento- ja liikenneilmailuun keskittyvää historiaa: Veljekset Karhumäen ja Kar-Airin valokuvaperintöä.
Suomen Ilmailumuseon verkkoaineistojen vapaaseen ei-kaupalliseen käyttöön soveltuva aineisto käsittää ajanjakson Niilo, Uuno ja Valto Karhumäen ensimmäisistä lentokoneprojekteista 1920-luvun Keljossa aina 1950-luvulla käynnistettyyn lentoliikenteen harjoittamiseen ja lopulta Kar-Airin ja Olympia Lentomatkatoimiston toteuttamiin tilausmatkoihin maailman ympäri. Tarjolla on värikästä lentomatkailun historiaa ajalta ennen Kalevi Keihäsen SpearAiria.
Nyt Finnaan julkaistavat noin 600 kuvaa ovat edustava otanta Suomen Ilmailumuseon hallussa olevasta Kar-Air Oy:n kokoelmasta. Materiaalin ajallinen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, jolloin Suomi nousi vähitellen siivilleen ja avautui ulospäin. Kar-Airin ja Veljekset Karhumäki Oy:n omien kokoelmien lisäksi verkkoaineistoa on täydennetty lukuisten henkilökokoelmien aineistoilla. Verkossa pääseekin tarkastelemaan ilmailua paitsi lentoliikenteen ammattilaisten ja heidän matkustajiensa, myös lentokonevalmistuksen ja -huollon näkökulmasta.
Finna-verkkopalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen käyttöliittymään. Helpoiten nyt julkistettavaan aineistoon pääsee käsiksi museon omalta verkkopalvelun sivulta, josta yhtiöiden materiaalia voi etsiä hakusanalla.
Materiaalin skannauksesta ovat vastanneet museon vapaaehtoinen Jouko Helin ja kokoelmissa työskennelleet harjoittelijat. Tietojen täydentämisessä ovat auttaneet yhtiön perintöä vaalivat Kar-Air -killan jäsenet.
Digitoitu aineisto on käytettävissä vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön. Julkaistaessa edellytetään lähteen asianmukaista mainitsemista. Museo ottaa mielellään vastaan lisätietoa kuvien sisällöistä ja muistikuvia yhtiöihin liittyvästä historiasta.
Uranuurtajien matka Keljosta maailmalle
Keskisuomalaisia veljeksiä, Multialla syntyneitä Niilo (1902 – 1978), Valto (1905 – 1985) ja Uuno Karhumäkeä (1914 – 1991) voidaan hyvällä syyllä pitää todellisina suomalaisen ilmailun pioneereina. He rakensivat lentokoneita ja aloittivat yleisölennätykset, lentokoulutuksen ja ilmavalokuvauksen 1920-luvun lopulla Jyväskylän Keljosta käsin. Yhtenä tehtäväalueena olivat lentokoneiden huolto- ja peruskorjaustyöt, jotka laajenivat edelleen Puolustusvoimat tuettua uuden lentokonekorjaamon perustamista Kuorevedelle. Jo ennen talvisotaa syntyi toiminimi Veljekset Karhumäki Oy.
Toisen maailmansodan jälkeen lentokoneteollisuuden synkät tulevaisuudennäkymät pakottivat yrityksen pohtimaan liiketoimintaansa uudelleen. Kesällä 1950 yhtiö avasi koeluontoisesti ensimmäiset kotimaan lentolinjansa de Havilland Dragon Rapide-kalustolla. Elettiin aikaa, jolloin kotimainen seuramatkailu yleistyi. Reittilentoliikenteen oltua käytännössä kilpailijan Aero Oy:n käsissä yhtiö keskittyikin tilauslentoliikenteeseen.
Nimen Karhumäki Airways saanut lento-osasto sai suorituskykyisempää kalustoa Lockheed Lodestar-koneista, joilla liikenne ulottui pian aina Afrikkaan saakka. Ruotsista tilatut tilavammat DC-3 -koneet korvasivat Lodestarit 1950-luvun puolivälissä. Lentoliikennetoiminnan laajennuttua entisestään lento-osasto erotettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 1957 syntyi Kar-Air Oy, joka tilasi Yhdysvalloista ensimmäisen Convair CV-440 Metropolitan -matkustajakoneensa.
Uuden yhtiön toiminta osoittautui tappiolliseksi, mistä syystä Kar-Air sopi Aero Oy:n kanssa yhteistoiminnasta molempien etujen maksimoimiseksi. Kar-Airin käyttöön hankittiin mannertenvälisille tilauslennoille soveltuneita nelimoottorisia DC-6B -koneita, joilla yhtiö lensi lukuisia maailmanympäryslentoja ja mm. ensimmäisenä suomalaisena toimijana Atlantin yli.
Vuonna 1963 Aero Oy osti pahasti velkaantuneen Veljekset Karhumäki Oy:n koko osakekannan, ja Kar-Airista tuli Aeron tilauslentoihin erikoistunut tytäryhtiö. Karair-nimellä myöhempinä vuosina tunnettu toimija lensi itsenäisenä tytäryhtiönä 1990-luvulle saakka.
Unohtaa ei sovi myöskään lentotyötä. Kar-Airin ja Geologisen tutkimuskeskuksen 1950-luvulta lähtien yhteistyössä suorittamista malminetsintälennoista on tulossa materiaalia Finnaan lähitulevaisuudessa, uudemman lentoliikenteeseen keskittyvän aineiston lisäksi.
