Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2022 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 13. Palkinnon saaja julkaistaan Lahdessa 27.–28.10.2022 järjestettävillä Museoliiton taidemuseopäivillä uudessa Visuaalisten taiteiden museo Malvassa. 

“Ehdokaslista antaa kattavan kuvan siitä, miten Suomessa, niin isot kuin pienetkin museot kehittävät yleisötyötä innovatiivisesti, tarttuvat ajankohtaisiin teemoihin ja osallistavat yleisöjä ennakkoluulottomasti. Vuoden museopedagoginen teko -kandidaattien kirjo on jälleen monipuolinen ja ehdolla on 13 mielenkiintoista hanketta. On ilahduttavaa, että monissa hankkeissa nuoret ovat keskiössä, yleisöjen osallistaminen on aktiivista ja etänä toteutettavan yleisötyön mahdollisuuksia kehitetään eteenpäin. Tänäkin vuonna ehdokkaiden maantieteellinen jakautuminen on varsin kattava – mukana on projekteja aina Helsingistä Tornioon ja Vaasasta Joensuuhun”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.

Vuoden 2021  museopedagogiseksi teoksi valittiin Egyptin varjo -yhteistyöprojekti (Amos Rex ja Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat)

Vuoden museopedagoginen teko 2022 -ehdokkaat

Aineen taidemuseo
Ennen yötä – osallistava rikosmysteeri

Ennen yötä -näyttelykonsepti on uusi tapa esitellä museon kokoelmanäyttelyä tarinankerronnan kautta. Konsepti perustuu Tornion kaupungin historiaan, johon on liitetty kuvitteellinen rikosmysteeri. Näyttelyvieras saa kierrokselle mukaansa kuvitetun julkaisun (yleiskieli / selkokieli / ruotsi / englanti / animaatio / äänikirja), jonka avulla hän voi ratkaista taideteosten kautta näyttelyssä kulkevan rikostarinan. Uusi kerrontatapa osallistaa katsojaa, kietoo museokokoelman osaksi alueen yhteisöä ja sen historiaa ja ottaa lisäksi kaikki mukaan universaalin tarinankerronnan kautta.

Ateneum
Kaikuu – suomea Ateneumissa

Kaikuu – suomea Ateneumissa on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kulttuurin perustan ja jatkuvuuden kehityshanke. Kaikuun kumppaneita ovat Helsingin aikuisopisto, Suomen museoliitto ja Selkokeskus. Kaikuu-kierrosten lähtökohtana on tasavertainen vuorovaikutuksellinen kohtaaminen ja mahdollisuus kertoa jotakin itselle tärkeää. Kierrokset tapahtuivat vuosien 2020-2021 aikana ja ne järjestettiin yhteistyössä Helsingin aikuisopiston oppilasryhmien sekä muiden selkokielestä hyötyvien kävijäryhmien kanssa. Menetelminä käytettiin VTS – Visual Thinking Strategies – eli Keskusteleva kuvantarkastelu -menetelmää sekä selkokieltä. Hankkeessa toteutettiin valtakunnallisesti jalkautettava ja vapaasti hyödynnettävissä oleva Kaikuu –työkalupakki museo- ja opetusalan ammattilaisten sekä ryhmänohjaajien käyttöön.

Ateneum
Mun Ateneum

Mun Ateneum on Ateneumin taidemuseon etäkohtaamisten kehittämishanke alakouluille, viides–kuudesluokkalaisille. Valtakunnallisessa hankkeessa tarjotaan 400 koululuokalle etäkohtaamisia taustamateriaaleineen. Mun Ateneum -hankkeessa erityistä on vahva pedagoginen osaaminen ja koulumaailman tuntemus. Toiminnan suunnitteluun on osallistunut taidekasvatuksen, pedagogiikan ja opetuksen ammattilaisia ja koululaiset ovat testanneet suunnitelmia. Toiminta on suunniteltu ja toteutettu siten, että opettajien ja oppilaiden on helppo osallistua etäkohtaamisiin.

HAM Helsingin taidemuseo
HAM tarinoita

Vuoden 2021 koronasulun aikana HAM Helsingin taidemuseo toteutti yleisötyötä Instagramissa. Projekti kasvoi ulkoteosten sekä julkisissa rakennuksissa olevien sisäteosten esittelystä museoammattien esittelyyn. Ennen Instagramin kautta levitettävien digiopastusten nauhoitusta koottiin moniammatillinen tiimi, jossa viestinnän ja kuvaamisen ammattilaiset yhdessä yleisötyön ammattilaisten kanssa pohtivat parasta muotoa, välinettä ja pedagogista sisältöä. Videoita tehtiin vuoden 2021 museosulun aikana 14 kappaletta ja yhteensä ne saavuttivat 31 213 katsomiskertaa. Videot saavuttivat keskimäärin 2230 katselukertaa per video.

Heureka
ESERO Finland

ESERO Finland (European Space Education Resource Office) on Jenny ja Antti Wihurin rahaston sekä ESAn tuella järjestänyt vuosina 2021-2022 maan kattavasti ja monikielisesti mm. avaruusteemasta ammentavia opettajien täydennyskoulutuksia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, tiedeoppimiseen innostavia tapahtumia, oppilaille kansainvälisiä tiede- ja teknologiakilpailuja sekä jakanut oppimisen ja opettamisen tueksi materiaaleja. ESERO Finland -toiminta yhdistää opetusalaa, museokenttää, akateemista tutkimuskenttää ja avaruusalan toimijoita.

Hämeenlinnan taidemuseo
Elämän äärellä -näyttely

Näyttelyn Elämän äärellä ovat kuratoineet 15–20-vuotiaat nuoret. Z -sukupolvea edustavat nuoret kuraattorit ovat päättäneet näyttelyn teemat, teokset, ripustuksen ja visuaalisen ilmeen. Taiteeseen ja teemoihin pureudutaan perinteisten taidetekstien sijaan nuorten äänellä. Elämän äärellä -näyttely nostaa esille nuoria puhuttelevia teemoja: identiteetti, mielenterveys, tasa-arvo, paineet yhteiskunnan odotuksista – odottaako tulevaisuudessa utopia vai dystopia? Nuoret ovat tehneet näyttelyn, joka ravistelee ja antaa elämyksiä: mukana on jännitystä ja rauhaa, järjestystä ja kaaosta, kantaaottavuutta, huumoria, elämää ja kuolemaa.

Joensuun taidemuseo
Virtuaalinen tutustumismatka Joensuun taidemuseoon

Virtuaalinen museokierros mahdollistaa tutustumisen museon näyttelytiloihin ja esillä oleviin teoksiin sekä erilaisten teoksiin liittyvien tehtävien suorittamisen. Materiaalit on tuotettu koulujen toiveesta etäkäytettäviksi ja 360-ympäristöä hyödyntäviksi. Tehtävien sisällöt on suunniteltu koulujen toiveita vastaaviksi ja ne on liitetty peruskoulun opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamistavoitteisiin. Virtuaalikierros on luotu osana Korona 3-hanketta ja valmistui joulukuussa 2021.

Jyväskylän taidemuseo
Kokemuspisteitä – Videopelien taidetta -näyttely

Kokemuspisteitä – Videopelien taidetta -näyttely esittelee pelitaidetta sekä lapsille, nuorille että heidän vanhemmilleen. Näyttelyssä avataan pelitaidetta myös sellaisille kävijöille, joille videopelit ja pelitaide ovat vieraita ilmiöitä. Tämän näyttelykokonaisuuden tuottivat ja toteuttivat taidemuseon kanssa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston (Jyu) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) opiskelijoiden yhdistetyt työryhmät. Näyttelykokonaisuus tuo esiin pelitaiteen ominaisuuksia ja eri osa-alueita, valottaa pelitaidetta moninaisena ja ajankohtaisena ilmiönä ja tarjoaa pelejä ja sovelluksia kävijöiden itse kokeiltavaksi.

Järvenpään taidemuseo
Havaintoja kaupungista -näyttely

Järvenpään taidemuseo ja Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linja järjestivät yhdessä lukion kuvataiteen teemakurssin, jonka sisältönä oli osallistua mediataiteen näyttelyn installoimiseen brittiläisen nykytaiteilijan Stanzan kanssa, tuottaa sisältöä vuorovaikutteiseen ääni-installaatioon sekä rakentaa oma kaupunkiteemainen pop-up-näyttely museolle. Opiskelijat toteuttivat taidemuseolle näyttelyn Havaintoja kaupungista. Projektissa nuoret olivat itse aktiivisia toimijoita ja saivat näyttelyssään määritellä miten näkevät kaupungin.

Katukulttuuri ry
Wasa Graffitilandia

Wasa Graffitilandia on entisen huvipuiston tiloihin toteutettu katutaiteisiin painottunut näyttely Vaasassa, joka toteutettiin ensimmäisen kerran ideasta avajaisiin kahdeksassa viikossa kesällä 2021. Ulkoilmataidenäyttely osallisti tekijöitä laajalla kattauksella ammattilaisista aloittelijoihin. Näyttely keräsi ensimmäisenä kesänä paljon mediahuomiota ja esitteli laaja-alaisesti katutaiteen kirjoa ja vakiinnutti sen asemaa taidekentällä. Taiteilijoita projektiin osallistui yli sata, edustettuna oli useita kieliryhmiä, ikäryhmiä ja eri lähtökohdista taiteen tekijöitä. Katutaidetta ja sen eri muotoja ei ole Suomessa aikaisemmin esitelty näin suuressa mittakaavassa ja yleisö löysi myös paikalle eri puolilta Suomea.

Taidetestaajat
Taidetestaajat -kulttuurikasvatusohjelma

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset – noin 60 000 nuorta ja heidän noin 5 000 opettajaansa – vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Kouluryhmille tarjotaan pääsyliput ja kuljetukset esimerkiksi teatteriin, konserttiin tai taidemuseoon. Vierailut sopivat opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä tarjoavat uusia oppimisympäristöjä koulurakennuksen ulkopuolella. Taidetestaajat-toiminnan tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina sekä tarjota nuorille ikimuistoisia taidekokemuksia ja tilaisuuksia harjoitella oman mielipiteen perustelemista.

Taiteen Sulattamo ry
Kokemuksia hulluudesta -teoskokonaisuus

Kokemuksia hulluudesta -nimellä kulkenut teoskokonaisuus syntyi ohjaaja-näyttelijä Helena Rytin ohjauksessa yhteisen taiteellisen työskentelyn tuloksena mielenterveystoipujien kanssa. Taiteen Sulattamon teosten tarkoituksena oli välittää esittävän ja audiotaiteen keinoin aitoja mielenterveystoipujien kokemuksia museokävijöille, sekä antaa ääni toipujille itselleen mielenterveyttä käsittelevässä näyttelyssä. Teosten valmistamisessa hyödynnettiin soveltavaa teatteria, erityisesti devising-menetelmää, jossa teos syntyi ryhmän työskentelyn tuloksena prosessin aikana. Teoskokonaisuus tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa Rikki – kun mieli särkyy -näyttelyyn ja sen valmistamisen mahdollistivat Taiteen edistämiskeskus, Koneen Säätiö ja Tukilinja.

Visuaalisten taiteiden museo Malva
Minä olen huone -näyttely

Lahden Kaupunkikylä ja Visuaalisten taiteiden museo Malva tekivät yhdessä kehitysvammaisten kanssa näyttelyn, joka avattiin Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2021. Näyttely kesti kuukauden ja siellä vieraili 2000 kävijää. Näyttelyn päätaiteilijat olivat Kaupunkikylä -asukkaat, joilla jokaisella oli oma avustajatiimi, jotta taiteilijan oma ääni tulisi kuuluviin. Mukana olivat myös Kaarisillan taiteilijat sekä Mukkulan ja Asikkalan erityisluokat. Näyttelyssä nuorten tarinat ja kuvat ilmaisivat vammaisten ihmisten yhdenvertaista oikeutta osallistua yhteiskuntaan. Saavutettavassa ja osallistavassa näyttelyssä sai piirtää, pelata tai kokeilla sanataiteen tekemistä.