Lassi Saressalo

Kyse on yhdestä suomalaisesta miehestä, hänen vaimostaan ja jälkeläisistään, jotka eivät juuri koskaan kuulleet hänestä mitään. Kun hänestä tuli puhe, vaiettiin. Hän oli tehnyt jotain, jota ei olisi saanut tehdä. Hän oli loikannut. Tai pikemminkin hän oli jäänyt. Neuvostoliittoon. Välirauhan aikana. Aikana, jolloin muut luovutetun Karjalan, Sallan, Petsamon, Ulkosaarten ja myös Hangon asukkaat jättivät kotinsa […]

Patrik Berghällin kertomusta Bengtskärin taistelusta voidaan tarkastella sekä kaunokirjallisena että tietoteoksena. Se joka haluaa heittäytyä elävään romaaninomaiseen kerrontaan, voi huoletta aloittaa kirjan alkusivuilta. Mutta sen, joka haluaa päästä sisään fiktioksi kirjoitettuun faktaan, faktioon, ja nähdä syvemmälle itse tietoainekseen, on syytä vilkaista kirjan loppusivuille. Sinne on tietokirjanomaisesti sisällytetty lähdeluettelo, otteita tapahtumiin liittyvistä sotapäiväkirjoista sekä erillinen luku, […]

Eletään sortokausia. Etelä-Pohjanmaalla, Ylihärmässä syntyy maailmaan vuonna 1884 poika, joka saa nimekseen Vihtori Kosola. Perhe muuttaa vuonna 1888 Lapualle vastapäätä Lapuan kirkkoa. Kun isä, Iisakki Kosola kuolee vuonna 1901, jää kotitilan hoito käytännössä seitsemäntoistavuotiaan pojan harteille. Lukumiestä Vihtorista ei tule, vaikka haluja olisi ollutkin. Sen sijaan hän opiskeli maatilan hoitoa ja hänestä kehittyi uudistuvan maatalouden […]

Nyt käsillä oleva teos pohjautuu hänen sosiologian väitöskirjaansa Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stalinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta 2023). Kuten nimikin kertoo, historianomaisen tutkimuksen sisältöaines perustuu pitkälti suulliseen perinteeseen ja säilyneeseen kirjemateriaaliin. Metodi tarkastella historiaa näin on siinä mielessä mielenkiintoinen, että tämän tyyppinen aineiston käyttö on laajentunut suullisen perinteen […]

Kittilän kunta juhli 150-vuotista historiaansa vuonna 2018. Tuolloin kunnanvaltuusto päätti tuottaa kittiläläisille – ja miksei muillekin – teoksen kunnan ja kuntalaisten historiasta. Viisaasti kylläkin päädyttiin ratkaisuun, jonka perustana oli historiatoimikunta, jossa toki oli mukana kunnan hallinnon edustajat, mutta joka pääasiassa koostui eri alan tutkijoista, joista suurimmalla osalla oli henkilökohtaiset suhteet Kittilään. Työhön valjastettiin kaikkiaan viisitoista […]

Virolaiseen kirjalliseen traditioon kuuluu eittämättä hallittu ironian, jopa satiirin käyttö. Antto Terras on yksi tämän kirjallisen tradition kannattaja. Hänen tuorein kirjansa käsittelee suomalaisuutta, johon hänellä on ollut aikaa totuttautua jo kolmisenkymmentä vuotta. Seuraavassa pyrin käsittelemään teosta veitikkamaisen tosikkona. Kirjaa voi tarkastella kulttuuriantropologisena ja etnografisena tutkimuksena (vaikka se ei sellainen olekaan). Lähtökohdaksi voisi ottaa vaikkapa 1900-luvun […]

Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]

Pekka Turunen on historiapuolen tohtorismies, joka yliopistouransa jälkeen (lomassa?) työskentelee tutkijana Maavoimien esikunnassa ja tutkii toimialansa kehitystä. Kylmää rauhaa. Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys -teosta varten hänellä on ollut tutkimusvapaata, joten virkatyöstä nyt ei ole kysymys. Turusella on kirjoittajameriittejä mm. kaukopartio- ja tiedustelusektorilta. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli miehittänyt käytännössä kaikki Euroopassa saavuttamansa alueet. Vuonna […]

Teoksen Mannerheimin miehet. Sotavangin tuhat ja yksi päivää otsikko on monimielinen. Mannerheimin miehet ovat luonnollisesti ylipäällikön joukoista sodan eri vaiheissa sotavangeiksi jääneitä suomalaisia. Mutta miksi pitää erikseen mainita Mannerheim. No siksi, että samoilla vankileireillä oli toisenlaisiakin sotavankikohtaloita. Näitä edustivat Stalinin miehet, loikkarit, useimmiten kotimaisia kommunisteja, jotka eri tilanteissa olivat katsoneet parhaaksi siirtyä vihollisen puolelle, ryhtyneet sotavangeiksi […]

Eletään suurkaupungin slummiutuvissa esikaupungeissa Rinkebyssä, Husbyssä ja Tenstan lähiöissä. YouTubessa leviää minuutin pituinen pätkä, jossa tapetaan yksi nuori ja haavoitetaan toista, joka menehtyy myöhemmin sairaalassa. Myöhemmin julkaistaan valokuva, jossa mies makaa maassa, häntä on ammuttu rintakehään ja vatsaan. Ruumiin päällä kuvassa kulkevat arabiankieliset sanat Allahyerhamak fayye, Olkoon Allah laupias Fayylle. Diamant Salihu (s. 1983) on […]

Suomalaisten hyökkäyksen ulotuttua kesällä 1941 Syvärille tuli tarpeen selvittää vastapuolen joukkojen määrä, laatu ja sijainti sekä sen huoltojärjestelyt. Tätä varten siirrettiin Karjalankannaksella hyökkäysvaiheen edellä ja aikana operoinut kaukopartio-osasto Vehniäinen Syvärille Vaašenin kylään, josta muodostuikin osaston päätukikohta seuraavien sotavuosien ajaksi. Viipuriin jätettiin pieni alatoimisto, jonka tehtävänä oli pääasiassa sotavankikuulustelu ja asiamiesten, vakoojien, toimittaminen piiritettyyn Leningradiin. Tästä […]

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi pitää 4.–5. syyskuuta 1827 raivonnutta Turun paloa Suomen historian taitekohtana. Tulipalo, joka hävitti käytännössä koko kaupungin, ei tuhonnut vain koteja, liikerakennuksia, hallintokortteleita, Tuomiokirkkoa, vaan myös kaiken sen sivistyksellisen aarteiston, joka oli koottu vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian kirjastoon ja kokoelmiin, hovioikeuden arkistoihin ja kaupungin kirjalliseen muistiin. Tulipalossa katosi sananmukaisesti savuna ilmaan […]

Jantso Jokelin, esseisti, tietokirjailija ja luovan kirjallisuuden opettaja sekä Touko Hujanen, palkittu kuvajournalisti, ovat vuosien mittaan ahtautuneet Toukon 600 eurolla ostamaan läpiruostuneeseen Suzukiin ja ajelleet pitkin ja poikin Suomea etsimässä ja löytämässä suomalaisuuteen liittyviä matkakohteita. Niitä voivat olla jo unohduksiin vaipuneet puuhamaat, sammaloituneet peikkometsät, ruosteen syömät huvipuistokalusteet, kenenkään käymätön museo tai homehtunut korpihotelli. Mutta niitä […]

Kaunokirjailijana tunnettu Harri V. Hietikko matkusti kesällä 2012 silloin suositulle viisumivapaalle risteilylle Pietariin. Paluumatkalla hän tarkkaili lähellä nykyistä merirajaa sijaitsevaa pientä kalliosaarta, Someria. Mieleen tuli kertomus isoisästä, kapteeni (sittemmin majuri ja everstiluutnantti) Veikko Rauhaniemestä, joka rannikkotykistöupseerina oli Somerin saaren linnoituksen päällikkö tuona heinäkuun kahdeksantena vuonna 1942, jolloin puna-armeijan maihinnousujoukot, laivasto ja ilmavoimat tekivät kaikkensa saadakseen […]

Viime maailmansodassa sotavangeiksi jääneet ovat hankkineet kirjailija, kulttuurin monitoimimies Timo Malmille (s.1948) sotakamreerin arvonimen. Tämä arvonimi liitetään useimmiten toisiin, verisiä tarinoita kirjoittaneisiin sotakirjoilijoihin. Malmin sota on erilaista. Se on tunteikkaampaa, se on henkilökohtaista suhdetta sotineisiin, niin tunnettuihin sotasankareihin kuin sotiemme historiassa huomaamattomiksi jääneisiin. Malmin Tampereen sotakirjat eivät ole fiktioproosaa, ne eivät ole faktatietokirjallisuuta, ne ovat […]

Kotiseutu on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Siitä joko pitää tai sitten sitä vihaa. Useimmiten kotiseudun käsite liitetään lapsuuteen ja ensimmäiseen ympäristökulttuurikäsitteeseen. Mutta kotiseutuja saattaa olla montakin, kunhan ne vain löytää ja sisäistää. Emeritusprofessori, kirjallisuuden tutkija, filosofi, kulttuurien tuntija, tietokirjailija Tarmo Kunnas on elämänsä aikana ehtinyt tutustua ja syventyä useisiin eurooppalaisiin kulttuureihin ja niiden henkiseen, jopa […]

Suomen valtiolippu nostettiin ensimmäisen kerran Kustaanmiekan linnoituksen suureen lippusalkoon 12. toukokuuta 1918. Sama päivämäärä otettiin kolme vuotta myöhemmin perustetun Ehrensvärd-Seuran juhlapäiväksi. Seura oli perustettu edistämään Suomenlinnan muinaismuistoja koskevaa ohjelmaa. Kun oli kulunut sata vuotta seuran perustamisesta, ilmestyi seuran ja Kansallisarkiston yhteistyönä laaja teos, joka kertoo paitsi seuran historian myös ja ennen kaikkea Suomenlinnan tarinan kautta […]

Leif Sundström on koonnut valtaisan määrän tietoa lähihistorian ja nykypäivän yksinvaltiaista. Niistä hän kokosi luentosarjan Helsingin kansalaisopistoa varten. Nyt tästä perusaineistosta on kasvanut laaja ja mainio katsaus diktatuurin ja diktaattorien olemukseen. Sundström aloittaa taustoittamalla diktaattori-käsitteen historiaa tunnetusta lähinnä läntisestä historiasta käsin, mutta siirtyy varsin nopeasti luomaan yleistä henkilökuvaa ihmisistä, joista on tullut yksinvaltiaita. Pääosa aineistosta […]

Suomalaiset kodinhaltiat -teoksen perusaineistona olevien haltijaperinnekokoelmien massiivinen kerääminen SKS:n Kansanrunousarkistoon alkoi vuonna 1935, jolloin vietettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlavuotta. Martti Haavio (1999-1973) ei tyytynyt tähän vaan käytti lähteinään niin Viron kuin Ruotsinkin perinnearkistoja ja heitti aineistonsa tueksi ja selitystensä pohjaksi lisäksi aineistoja kaukaisista kulttuureista ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Haavion peruslähtökohta aineiston käsittelylle edustaa vielä ns. suomalaista metodia, […]

Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]