Lassi Saressalo

Uskon ritarit. Ristiretkien historiaa -teos tarjoaa näkymän Lähi-idän nykypäivän poliittiseen tilanteeseen ja sen historiaan. Aleksi Peura pohdiskelee alkuluvussaan sotien ja sotimisen ideologisia taustoja sekä stereotypioita ”pimeän keskiajan” verisistä ristiretkistä, sotien oikeutuksista ja kristittyjen frankkien (historioitsijat käyttävät tätä yleistermiä keskiajan katolisista laajemminkin) motiiveista käydä sotimaan vieraalla maalla. Hän kiinnittää huomiota myös mielikuviin islamilaisen maailman jihadista eli […]

Satu Jaatinen julkaisi viime vuonna teoksen Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja (Docendo), jossa hän johdatti lukijansa eurooppalaisiin hoveihin ja hovikäytäntöihin. Nyt julkaistussa kirjassaan Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen Jaatinen tarkastelee erilaisia ikäviä ja hassujakin tapahtumia samoissa hoveissa. Tapahtumat kohauttivat alamaisia, mutta niiden kulku oli usein loogista. Hallitsijoiden hovien piireissä tapahtumista muodostui skandaaleja, joista tuoreimmat ovat […]

Timo Simppulan teos alkaa tiiviillä johdannolla, jossa lukija viedään Kakolan historiaan. Turun työ- ja ojennuslaitos, Arbets -och korrektionshus i Åbo valmistui vuonna 1853. Vuonna 1890 naapuriin nousi punatiilinen, nyt hotellina palveleva Turun lääninvankila, ja vielä vuonna 1908 harmaakivisen Kakolan eli Turun Keskusvankilan alapuolelle nousi ”kriminaalihouruja” varten vankimielisairaala. Kakolan nimen taustaa ei ole lopullisesti selvitetty, mutta […]

Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Valter Lang (s.1958) on virolainen Tarton yliopiston arkeologian professori. Hänen voisi sanoa edustavan traditionaalista arkeologiaa, johon yhdistyvät esinelöytöjen analyysit ja ajoitukset, muinaiskulttuurien jäämät kulttuurimaisemissa, kielitieteen saavutusten ymmärtäminen ja kytkeminen yhteen arkeologisten teorioiden kanssa, sekä uudemman geenitekniikan soveltaminen kulttuurien tutkimukseen. Lang itse toteaa eroavansa näin nimenomaan etnogeneesin tutkijana nykyarkeologiasta, joka on hakeutumassa yhä kauemmaksi etnohistorian tutkimuksesta. […]

Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]

Kirjan otsikko on tarkoituksella otettu Niilo Lauttamuksen kirjasta Vieraan kypärän alla (Gummerus 1957), joka kuvaa suomalaisten sotilaiden kohtaloita Saksan SS-joukoissa, osana monikansallista armeijaa toisessa maailmansodassa. Joukko-osasto taisteli Saksan tavoitteiden puolesta ja vannoi valansa saksalaisten Führerille. Ranskan muukalaislegioona perustetiin vuonna 1831 ja siihen kuuluivat alkuvaiheessa Sveitsiläiskaarti, espanjalaiset, italialaiset, belgialaiset, hollantilaiset ja puolalaiset pataljoonat. Legioonan perustamisen takana […]

Esa Sirénin teoksessa Sodan kuvat (Gummerus 2016) narratiivinen ote tulee tekstin sisään upotettuina lyhyinä kertomussirpaleina. Nyt käsillä olevassa, eräässä mielessä tuota teosta täydentävässä kirjassa, itse kerronta alkaa nousta pääosaan. Toki edelleenkin joudutaan – ja pitääkin – operaatioita selostamaan ja liittämään ne laajempaan kontekstiin. Mutta Sodan tarinoissa kerronta lähtee kunnolla elämään ja täyttää käytännössä puolet tekstisivuista. […]

Antti Salo on helsinkiläinen filosofointiin taipuvainen, kirjallisuutensa lukenut teologian maisteri. Lieneekö oppitausta vienyt hänet supranormaalien pariin, vai onko kyse enemminkin halusta selittää itselle ja muille, mitä sellainen on, jota oikeastaan ei ole, vaikka onkin. Salo keskittyy haamuihin, joita myös aaveiksi kutsutaan. Päälähteenä hänellä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston laajat yliluonnollisten kohtaamisten uskomustarinat, kummituskirjallisuus ja myös […]

Kirjoittajat Mia Rönkä ja Thomas Lilley ovat molemmat dosentteja. Mia Rönkä työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Hän on julkaissut runsaasti luontotutkimuksia ja -dokumentteja, mutta myös luontoon liittyviä lasten tietokirjoja. Hän on myös tiedetoimittaja ja runoilija. Thomas Lilley työskentelee akatemiatutkijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa ja on erikoistunut lepakkotutkimukseen. Hänet tunnetaan myös musiikkipiireissä säveltäjänä ja sanoittajana. Teoksen kehyskertomuksena on […]

Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]

Kun vilkaisee Heikki Sauren teoksen Tonttu. Tarua ja totta lähdeluetteloa, hieman yllättyy. Sieltä puuttuu yksi keskeisimmistä alan teoksista, Marjatta Jauhiaisen Suomalaiset uskomustarinat. Tyypit ja motiivit. Se on laaja, koko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uskomustarina-aineiston tiivis tyyppiluettelo, joka toimii sekä tarinaston jäsentäjänä, että tarjoaa esipuhetekstissään tiiviin, mutta selkeän esityksen siitä, mistä Saure on kirjansa sisällön ammentanut. Kyse […]

Hermann Göring oli ja on yhä yksi tunnetuimmista kansallissosialistisen Saksan johtohahmoista. Heinrich Fraenkelin ja Roger Manvellin teos Hermann Göring – Nousu ja tuho on rakennettu hyvin dokumentoitujen saksalaisten ja yhdysvaltalaisten arkistodokumenttien varaan. Perusaineistoa täydentävät Göringin perheenjäsenten, hänen alaisinaan toimineiden ja muiden hänen lähipiirissään eläneiden haastattelut. Nuoruus Hermann Göring syntyi Baijerissa vuonna 1893. Hänen isänsä oli […]

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Kun Tallink aikoinaan osti Silja Linen, kaupan jälkeen uudet omistajat juhlivat laivastonsa uudella lippulaivalla reippaan virolaisittain ja saivat aikaiseksi kaaoksen. Siljalineläiset eivät ymmärtäneet virolaista juhlimiskulttuuria. Kertomus tästä unohtumattomasta vuorokaudesta oli osana Antto Terrakselta tilattua Tallinkin mainoshetkeä muutama kuukausi myöhemmin. Terraksen esitys johti kuitenkin siihen, että hänet ystävällisen lujasti ohjattiin pois laivalta ja kerrottiin, ettei hänen […]

Kuninkaallisuus on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Siitä asti, kun paavi Stefanus III kruunasi (voiteli) frankkipäällikkö Pipin Pienen frankkien kuninkaaksi, on Euroopassa ollut virallisia kuninkaita. Käsitteenä kuningas on kuitenkin jo pronssikauden ajoilta tunnettu germaanisperäinen nimitys, joka on lainautunut sittemmin useisiin kieliin. Se merkitsee yksinkertaisesti hallitsijaa, johtajaa. Suomessa käsite on merkinnyt arkikielessä mm. työyhteisön esimiestä (nuottakuningas). Norjassa […]

Viime vuosina Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt monella tavalla. Uudelleenitsenäistymisen alkuvuosien avustuspolitiikka ja yhteisöjen ja kuntien välinen ystävyystoiminta on hiljalleen hiipunut ja kanssakäyminen niin talouden, kulttuurin kuin politiikankin saralla on muuttunut molempia osapuolia hyödyntäväksi yhteistyöksi. Helsinki ja Tallinna ovat lähentyneet toisiaan ja muodostavat jo nyt eräänlaisen voimakaksikon, jotkut jopa suunnittelevat tunnelia kaupunkien välille ja […]

Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]

Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]

Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]