Aika ajoin keskustelu muihin eläimiin kuin ihmisiin viittamisesta nousee esiin. Onko hän automaattisesti viittaus ihmiseen? Saako ihmiseen viitata samalla tavalla kuin eläimeen? Pronominit voivat olla ihmisille täynnä erilaisia merkityksiä ja kertoa suhtautumisestamme toisiin. Suhteessa muihin tunteviin olevaisiin pronomineja tärkeämpää olisivat oikeudet ja niiden konkretisointi.
Ihminen on vain yksi eläin muiden eläinten joukossa, ja maapallo on kaikkien yhteinen. Silti ihminen hyödyntää kestämättömällä tavalla muuta eläinkuntaa ja kaventaa jatkuvasti muiden lajien elintilaa kuvitellessaan olevansa kaikkien olentojen yläpuolella. Nyt on aika muuttaa käsitystä muista eläimistä ja muodostaa niihin uudenlainen, nöyrempi suhde. Tämän muutoksen aikaansaamiseen voi löytää hyviä ajatuksia Me & muut eläimet: […]
Tietosanomat
Uraauurtava teos suomalaisen lintututkimuksen historiasta julkaistaan perjantaina 25.9. Kirja kertoo suomalaisen lintutieteen kehityksestä ja merkkihenkilöistä vuosina 1828–1974. Teoksesta käy ilmi, että suomalaiset tutkijat ovat monella tavalla olleet kansainvälisen lintutieteen edelläkävijöitä.
Witold Szabłowskin haastattelut ja tuokiokuvat kertovat omaa ruohonjuuritason tarinaansa siitä, kuinka entiset neuvostotasavallat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat etsivät yhä tasapainoa menneisyyden käytäntöjen ja nykyajan tehokkuuden välillä. Siirtymä kapitalismiin ei kaikkialla ole ollut sujuva ja vanhat tavat ovat juurtuneet syvään. Szabłowskin haastateltavina on lähinnä heitä, jotka ovat niukasti päässeet osallisiksi uuden maailmanjärjestyksen hedelmistä: syrjäseutujen ja […]
Emeritusprofessori Erkki ”Susi” Pulliaisella (s.1938) on ollut kuuluva ääni petotutkimuksessa, valtakunnan politiikassa ja paikallispolitiikassa erityisesti vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä. Hänen omin eläimensä on susi, josta vuoden 1965 väitöskirjan jälkeen on valmistunut lukuisia julkaisuja. Palkittu tietokirjailija on laatinut teoksia suurpedoista ja muista eläimistä sekä yhteiskunnallisista teemoista. Viiden vuosikymmenen uransa aikana susitutkija on kokenut henkilökohtaisia ja perheeseen ulottuvia […]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.
Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistä ja kognitiota tutkiva evoluutiobiologi ja tietokirjailija. Hänen edellinen teoksensa Millaista on olla eläin? (2015) kävi lukijoiden sydämiin ja sai sekä Lauri Jäntin palkinnon että Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi se oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Telkänranta sai vuonna 2015 myös Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnon. Tänä vuonna Suomen tietokirjailijat ry palkitsi hänet laajasta ja arvokkaasta tietoteostuotannosta. Kirjassaan […]
Arvostelu
Eläimen mielen tutkimusta Ihminen on utelias eläin. Se haluaa ymmärtää kanssaeläimiään ja niiden kokemusmaailmaa. Nyt lukijoilla on erinomainen mahdollisuus lisätä omaa tietämystään ja ymmärrystään tutustumalla kirjaan Millaista on olla eläin? Sen kirjoittaja on eläinten käyttäytymistä tutkiva biologi ja palkittu tiedetoimittaja Helena Telkänranta. Hän on julkaissut aikaisemmin mm. teokset: Henkensä kaupalla: Raportti uhanalaisilla lajeilla käytävästä kansainvälisestä […]
Bläuer toteaa esipuheessaan, että kirjan tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa Suomen karjatalouden menneisyydestä. Alle 200 tekstisivun mittaisena ja tuhansien vuosien aikajänteen kattavana teos jää väistämättä suurten linjojen kuvailuksi, ja kuten kirjoittaja huomauttaa, sen yhtenä tavoitteena onkin toimia pohjana uusille kysymyksenasetteluille. Vaikka Bläuer kertoo kirjoittaneensa kirjan ”muiden tieteenharjoittajien hyödyksi ja innoitukseksi”, sitä voi lämpimästi suositella myös muille […]
Victor Hugon Kurjissa on kohtaus, jossa roistomaisen Thénardier’n perheen koditon poika, Gavroche, pelastaa 1830 vallankumouksen keskeltä kaksi eksynyttä lasta (omia veljiään). Gavroche on löytänyt oivallisen piilopaikan Napoleonin Bastilleen rakennuttaman norsumonumentin vatsasta, jossa pojat voivat nukkua rottien keskellä. Peittona pojilla on Jardin des Plantes’in kirahvilta varastettu matto, josta Hugo kirjoittaa, että se oli ”hyvin paksu ja […]