Artikkelit

Punkkikysely kartoittaa ihmisten kokemuksia ja kohtaamisia puutiaisten kanssa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.

Historialliseen eläintutkimukseen erikoistunut Latva on kertonut tutkimuksistaan muun muassa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen vuosikertomuksessa vuonna 2019. Hän väitteli tohtoriksi maaliskuussa 2019 väitöskirjallaan The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s, jossa analysoitiin ihmisen suhdetta jättiläiskalmareihin eri aikoina. Nykyisin Latva toimii tutkijana Åbo Akademissa, jossa hän tutkii laajaa Itämeren alueen eläinten ja kasvien kirjoa. Tutkijan mukaan niin puutiaisten kuin kalmareiden historia on luultua monivaiheisempaa. Varsinkin puutiaisiin liittyy nykyisin eräänlainen ”hysteria- ja pelkomentaliteetti”, mutta historiallisen aineiston perusteella puutiaisten historia ulottuu kuitenkin jo 1800-luvulle asti. Pieneläimeen on suhtauduttu eri aikoina monin tavoin, ja kyselyn tarkoituksena onkin selvittää, millainen suhde ihmisillä on todella ollut puutiaisiin eri aikoina.

Eläintutkijana Latva on tehnyt runsaasti yhteistyötä luonnontieteilijöiden kanssa. Hänen mukaansa erityisesti biologit ja lääketieteilijät ovat tutkineet puutiaisia kattavasti, mutta historiallinen tutkimus aiheeseen liittyen on toistaiseksi vähäistä. Hän jatkaa, että humanisteilla on eläin- ja kasvitutkimukseen paljon annettavaa, sillä luonnontieteellisten ilmiöiden historialliset kontekstit tarjoavat korvaamatonta tietoa luonnontieteilijöille. Latvan mukaan puutiaisten historia liittyy erityisesti saariston historiaan ja ilmastonmuutokseen, minkä vuoksi puutiainen on levinnyt Suomessa laajoille alueille. Tutkija sanoo, että kysely on jo saanut paljon näkyvyyttä muun muassa median kautta, joten vastausten odotetaan olevan hyvin mielenkiintoisia ja moniulotteisia.

SKS:n ja Latvan kysely on luonteeltaan vapaamuotoinen. Vastaaja voi ohjaavien kysymysten avulla kertoa omista muistoistaan ja kokemuksistaan. Puutiaishavaintojen määrän ja havaintoalueiden lisäksi vastaaja voi kertoa omasta ja lähipiirinsä suhtautumisesta puutiaisiin, puutiaisten kiinnittymisestä ihmisiin ja eläimiin sekä niiden aiheuttamista sairauksista, puutiaisten käsittelystä mediassa ja siitä, miten puutiaisiin on yleisesti suhtauduttu. Kyselyn avulla kartoitetaan myös ihmisten suhtautumista puutiaisten tulevaisuuteen: miten ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan puutiaisen esiintymiseen ja yhteiseloon ihmisen kanssa, ja mitä asialle tulisi vastaajien mielestä tehdä? Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, ja keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2020. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Punkkien levinneisyys
Ixodes-suvun punkkeja eli puutiaisia on perinteisesti tavattu erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta viime vuosikymmeninä niiden levinneisyysalue Suomessa ja Euroopassa on kasvanut. Syyksi tähän arvellaan globaalin ilmastonmuutoksen vaikutusta. Leutojen talvien vuoksi syksyt ovat entistä lämpimämpiä ja keväät entistä lumettomampia, jolloin puutiaisilla on pitempi aktiivisuuskausi. Ilmaston lämpeneminen edesauttaa myös puutiaisten isäntäeläinten levinneisyyttä; puutiaiset voivat kiinnittyä esimerkiksi lemmikkikoiriin tai villikaneihin. Nykyisin puutiaiset viihtyvät myös kaupunkiympäristöissä.

Puutiaisten levinneisyyttä Suomessa ei ole 1950-luvun jälkeen laajasti kartoitettu ennen vuotta 2014, jolloin Turun yliopiston puutiaistutkijat kartoittivat kansalaiskyselyllä lajin nykyisen levinneisyyden. Seuraavana vuonna yleisö saattoi myös lähettää puutiaisia lajinmääritystä varten, joten myös eri lajien esiintymistä voitiin kartoittaa. Suomessa esiintyy yli 1500 punkkilajia, joista ihmiselle haitallisia ovat vain kaksi puutiaislajia, tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli Siperian puutiainen (Ixodes persulcatus). Lajit ovat keskenään hyvin samannäköisiä ja molemmat levittävät vaarallisia tauteja, borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta, joten niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa.

Puutiaisen (siniset symbolit, 13847 kpl) ja taigapunkin (punaiset symbolit, 3756 kpl) levinneisyys Suomessa kansalaisten lähettämien näytteiden perusteella. Kuva: Turun yliopiston puutiaistutkimushanke.

Lisätietoja

Punkit tulevat! -kyselyn vastauslomake
Turun yliopiston puutiaistutkimushanke
Terveyskirjaston tietokanta puutiaisten levittämistä taudeista

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *