Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Uuden testamentin kirjoitusten ohella antiikin ajalla ilmestyneiden kristillisten tekstien joukossa muodostaa oman kokonaisuutensa kokoelma, joka tunnetaan nimellä Apostoliset isät. Kokoelma sisältää joukon kirjeitä, jotka muodostavat kiinnostavan vertailukohdan Paavalin kirjeille, marttyyrikuvauksen ja ohjeita kristityille. Laajin teksti on ns. Hermaan Paimen, jossa Hermas-niminen henkilö kertoo tapaamisestaan paimenen kanssa ja niistä näyistä, jotka paimen hänelle selittää. Tekstien ajoittamiseen […]

Lue lisää

Useimmilla ihmisillä on ainakin joskus ollut äitiä ikävä. Äiti, äidin kuolema ja menetetyn äidin kaipaus ovat pääosassa emerituspiispa Eero Huovisen (s. 1944) viime tammikuussa julkaistussa kirjassa Äitiä ikävä (WSOY). Huovisen ikävöimä äiti oli hammaslääkäri Aili Anna-Liisa Huovinen, omaa sukua Virta, joka kuoli vuonna 1954 vain 34-vuotiaana. Eero Huovinen, Aili ja Lauri Huovisen esikoinen, oli tuolloin […]

Lue lisää

Luterilaisuus on muovannut suomalaista yhteiskuntaa nyt noin neljäsataa vuotta eli suunnilleen yhtä kauan kuin katolisuus sitä ennen. Kristinuskon tulovuosisatana on totuttu pitämään 1100-lukua, ja sieltä teologi Emil Anton myös aloittaa aikamatkansa. Lienee parasta varoittaa mahdollista lukijaa heti alkuun: jos suhde uskontoon on kovin tiukkapipoinen, kirjaan kannattaa tarttua varovasti. Aikamatkaajan meno on nimittäin hetkittäin varsin hulvatonta, […]

Lue lisää

Nykyään enkeliasiantuntija voi olla kuka tahansa, joka kokee antavansa enkelihoitoa tai haluaa kertoa omasta enkelikokemuksestaan. Kiinnostus enkeleihin on suurta. Tervetulleita ovat Taivaallisten voimien tapaiset kirjat, jotka kertovat myös enkeliuskomusten taustasta ja alkuperästä. Serafim Seppälä on teologian professori ja ortodoksinen pappismunkki, joka on kirjoittanut parikymmentä kirjaa ja lisäksi suomentanut idän kirkkoisien tuotantoa.  Seppälän kirja Tie ylösnousemukseen […]

Lue lisää

Kirja-arvioissa harvemmin kiinnitetään ensimmäiseksi huomiota kansikuvaan tai esimerkiksi taittoon tai käytettyyn fonttiin. Nyt on kuitenkin tehtävä poikkeus. Pasi Romppasen laatima kuva on kyllä päheä! Kolmen keskustelijan siluetit varjostavat sumuista vesialueen kivistä reunaa. Kivien keskeltä nouseva usva ikään kuin houkuttelee lukijaa tutustumaan vielä tuntemattoman veden syvyyksiin. Luonnollinen uskonto Teoksen otsikon mukaan pääaihe on luonnollinen uskonto. Tällä […]

Lue lisää

Augustinuksen mukaan Pyhiä kirjoituksia ei pidä ymmärtää kirjamillisesti, jos ne joutuvat ristiriitaan tieteen kanssa. Hän selitti tämän väittämällä, että Pyhän Hengen tarkoituksena ei ollut lisätä Pyhiin kirjoituksiin tieteellisiä tekstejä, koska ne eivät liity millään lailla pelastuksen kysymyksiin. Hän myös väitti, että perisynti ei ollut syy maailmankaikkeuteen tulleisiin rakenteellisiin muutoksiin ja ihmisten ja eläinten vanhenemiseen ja […]

Lue lisää

”Inkerinsuomalaiset ovat Suomesta Inkeriin noin 300 vuoden aikana muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä”. Näillä sanoilla Inkerin kirkon neljä vuosisataa –teoksen toimittajat aloittavat kirjan kuvaamisen takakannessa. Lähtökohta on tärkeä tehdä selväksi heti alussa, sillä suomalaisten tietämys Inkeristä ja inkeriläisistä on yleisesti ottaen varsin heikko. Kirja nimi on hieman harhaanjohtava, minkä seikan tekijätkin toteavat. Inkerin kirkkoa ei ollut olemassa […]

Lue lisää

Alajan tutkimus on hyvin tervetullut, sillä Suomen köyhäinhoidon historiaa ei ole liiaksi tutkittu, ja suuri osa tutkimuksesta on painottunut myöhemmille vuosisadoille. Alajan tutkimukselle erityistä on se, että se tutkii nimenomaan maaseudun ja maalaispitäjien köyhäinhoitoa kaupunkiseutujen sijaan. Tämä valinta on Alajan mukaan harvinainen poikkeus koko Manner-Euroopan alueella (s. 35). Haasteellinen, mutta kiinnostava ajanjakso Tutkimuskysymyksensä ja näkökulmansa […]

Lue lisää

Sielun saarille -teoksen kirjoittajien, Vesa Takalan ja Jyrki Härkösen taustat kielivät kaksikon olevan hyvin perehtynyt nykypäivän venäläisluostareihin: esipuheen mukaan he ovat perheineen kiertäneet Suomen lähialueiden luostareita jo neljänkymmenen vuoden ajan. Lisäksi kirjoittajilla on myös ammatillinen side ortodoksikirkkoon: Takala on ortodoksisen kirkon rovasti, minkä lisäksi hän on toiminut lehtikuvaajana ja kuvittajana; hän on myös vastuussa valtaosasta […]

Lue lisää