Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan keskeinen tarkoitus on 190 vuotta ollut tarjota pääsy tiedon ja tieteen äärelle. Sen tehtävä on syventää ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mutta onko omakielisellä tieteellä, taloudella, kulttuurilla edelleenkin jokin erityinen arvo? Olisiko SKS perustettava uudelleen – ja jos olisi, niin mikä olisi sen ohjelma 2020-luvulla, kyselee seuran pääsihteeri Tuomas M-S- Lehtonen.

Lue lisää

2

Vaikka ihmiset ovat hauraita ja katoavaisia niin yksilöillä ja instituutioilla on silti hämmästyttävä sitkeys selvitä, vaikka pandemiat ja katovuodet kerta toisensa jälkeen ovat ahdistaneet ihmiskunnan hävityksen partaalle. Lajillemme on ominaista toimintatapojen, arvojen, aatteiden ja sekä aineellisten että aineettomien resurssien edelleen siirtäminen. Tätä kykyä on kuvattu monin eri tavoin. Yksi niistä liittyy latinan verbiin tradere, ’antaa, jättää, uskoa tai antaa hoidettavaksi’, jonka johdannainen on sana traditio.

Lue lisää

Sana kirjallisuus keksittiin 190-vuotta sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeä varten vuonna 1831. SKS:n pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen kirjoittaa SKS:n juhlapäivän kolumnissaan kotikutoisen kielen synnystä osana yleiseurooppalaista ilmiötä. SKS on osa jatkumoa, jossa suullisesta muokattiin kirjallista osaksi kansallista traditiota. Ihmisten enemmistölle tuli pääsy omakieliseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nationalistisen hankkeen negatiivisia seurauksia ovat olleet paikalliskulttuurien näivettyminen ja sen käyttö väkivaltaisissa kriiseissä 1900-luvulla. Tällä vuosituhannella se on antanut aineksensa kaiken vieraan, oudoksuttavan tai vapaamielisen torjuntaan.

Lue lisää

SKS:n makasiinien rakennustyömaalta on löytynyt arkeologisesti mielenkiintoisia esineitä, muun muassa Suomen sodan aikaisia rahoja ja astioiden sirpaleita.

Lue lisää

SKS on edellisen kerran kerännyt muistitietoa joulupukista 30 vuotta sitten –  joulupukkiin liittyvät muistot ja kokemukset kiinnostavat taas. Onko suomalainen joulupukkiperinne muuttunut viime vuosikymmeninä? Kerro, millaisia ajatuksia ja muistoja joulupukki sinussa herättää!

Lue lisää

1

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani täyttää tänä vuonna 150-vuotta. Merkkivuoden kunniaksi SKS on koonnut näyttelyn, jossa pääsee tutustumaan Seitsemän veljeksen eri laitoksiin, käännöksiin ja mukaelmiin. SKS:n kirjaston lisäksi näyttelyyn pääsee nyt tutustumaan myös verkossa.

Lue lisää

1

Mitä tunteita ja ajatuksia koronaviruksen leviäminen maailmalla ja Suomeen on herättänyt? Onko sinulta tai lähipiiriisi kuuluvalta testattu koronavirusta tai oletko joutunut kotikaranteeniin? Kerro, miten korona on vaikuttanut arkeesi, työssäkäyntiisi tai opiskeluusi. Voit kirjoittaa myös kotikaranteeniin varautumisesta, matkasuunnitelmien muuttumisesta tai siitä, miten aihetta on mediassa käsitelty.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjestää Koronakevät-keruun 12.3.–15.6.2020. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista syksyllä 2020. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Lue lisää

Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon pääsee tutustumaan lukuisissa arkistoissa, joista kaikkein saavutettavin on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoama Aleksis Kiven digitaalinen arkisto. SKS on koonnut arkistoon omistuksessaan olevat Aleksis Kiveä koskevat alkuperäisaineistot eli suurimman osan Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä, ja jokainen pääsee tutustumaan aineistoihin vaikka kotikoneeltaan. Arkisto on koottu vuosina 2005–2007.

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Lauri Julkusen kanssa Pikku Jättiläiseen liittyviä kokemuksia ja muistoja keruussa, joka on käynnissä 1.10.2019–31.1.2020. Vuonna 1924 julkaistu, Yrjö Karilaan laatima ja WSOY:n kustantama Pikku jättiläinen oli pitkään Suomen luetuimpia ja suosituimpia tietokirjoja, jonka eri laitoksia painettiin yhteensä 300 000 kappaletta.

Lue lisää

Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on maamme vanhin humanistisen kirjallisuuden kustantaja, ja se toimii yhä aktiivisesti. Sen nykypäivän kustannuspolitiikkaa on joskus syystäkin kritisoitu keveäksi, millä viitataan siihen, että tietokirjallisuutta kustannetaan tiedekirjoja enemmän ja että kustantamo kustantaa sisällöltään varsin erilaisia teoksia tavoitellessaan hyviä myyntilukuja. Osittain kritiikki on paikallaan, mutta on toki muistettava, että suuret, kaupallisemmat kustantajat tuntuvat poimivan […]

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historian kirjoittamisen aloitti professori Irma Sulkunen. Vuonna 2004 ilmestynyt teos käsitteli seuran kuuttakymmentä ensimmäistä toimintavuotta, kuten jo sen nimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892 kertoo. Viime vuonna SKS:n historia kasvoi kolmiosaiseksi, ja kahden jälkimmäisen osan kirjoittaja on dosentti Kai Häggman. Hänen kynänjälkensä on tuttua muista kustannusalaa käsittelevistä historiateoksista. WSOY:n historian kaksi osaa (Piispankadulta […]

Lue lisää