Maria Petterssonin vuonna 2020 julkaistu teos Historian jännät naiset sisälsi noin sadan Suomen ulkopuolelta valitun erikoisen naisen esittelyt. Uudessa teoksessaan Pettersson on tarttunut Suomen historian naistoimijoihin. Kirjan rakenne on samanlainen kuin Historian jännissä naisissa, esiteltävät naiset on jaettu ryhmiin naisten toimintaa väljästi kuvailevien otsikoiden alle. Käytetyt lähteet on sijoitettu kirjan loppuun, mutta niistä ei ole […]
Naiset ovat toimineet vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa koko Suomen itsenäisyyden ajan. Varhaisista naisjärjestöistä suurin, vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd, keräsi riveihinsä parhaimmillaan lähes 250 000 naista. Sotilaskotiliitto, joka sai alkunsa 1918, on huomattavasti pienempi (nykyisin noin 5000 jäsentä), mutta se sai jatkaa toimintaansa silloin, kun lottajärjestö lakkautettiin eli syksyllä 1944. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä eivät naiset juuri osallistuneet maanpuolustustehtäviin, […]
Toimittaja Jukka Pääkkösen kirjoittama teos Horisontissa reilumpi maailma – Solidaarisuus-järjestön matka sissiliikkeiden tukijasta naisten ja tyttöjen puolustajaksi sisältää koko Solidaarisuus-järjestön 50-vuotisen historian alkuhämäristä näihin päiviin saakka kirjoittajan tulokulmasta. Tämän valikoivan esitystavan kirjoittaja ansiokkaasti myöntää heti teoksensa alkusanoissa. Kirjan alkuluvuiksi kirjoittaja on halunnut sijoittaa neljä ulkomaista henkilökuvaa sitomaan tarkasteltavan järjestön ideologisen pohjan tiettyihin henkilöihin ja tapahtumiin. […]
Humanistinen kaupunkitutkimus -teoksen toimittajat Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson ja Panu Savolainen toteavat esipuheessaan, että kaupunkitutkimuksessa keskeistä on monitieteisyys, metodien rikkaus ja vuorovaikutus, ja tutkimustulokset kiinnostavat usein myös yliopistojen ulkopuolella. Humanistisen kaupunkitutkimuksen he kertovat olevan kulttuurisesti, kielellisesti ja historiallisesti painottunutta, ja pyrkivän kaupunkilaisten näkökulmien esiin tuomiseen. Artikkelikokoelma on jaettu kolmeen osaan: 1) […]
Keskiaikakuvastoa hyödynnetään niin maailmankuuluissa tv-sarjoissa kuin ääriliikkeiden logoissa. Medievalismi on usein hyvin sukupuolittunutta, ja Internet-keskusteluissa keskiaikaan saatetaan kuvitella yhteiskuntia, jotka olisivat vapaita esimerkiksi feminismistä, vähemmistöjen äänestä ja maahanmuuttajista.
Mitä on suomalainen köyhyys? Suomalainen nykyköyhyys on absoluuttisen kurjuuden, nälän ja puutteen sijaan suhteellista. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa heikkoa toimeentuloa suhteessa muuhun väestöön. Euroopassa yleisesti käytetty suhteellisen köyhyyden mittari on se, että kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia saman tyyppisten kotitalouksien tuloista. Tuomo Laihiala muistuttaa artikkelissaan, että köyhyys on moniulotteinen käsite. Köyhyys tarkoittaa resurssien puutetta, mutta […]
Kansatieteilijä ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä on perehtynyt suomalaisen kodin, perheen ja naisen historiaan sekä arkielämään. Teoksessaan Pyykkilaudasta pillereihin, josta on jo ehditty ottaa toinen painos, hän paneutuu naisten jokapäiväiseen elämään maalla ja kaupungissa aikana, jolloin maa maksoi loppuun sotakorvaukset, vapautui säännöstelystä, järjesti olympialaiset, sai Armi Kuuselan Miss Universumiksi, laajensi poikien ja tyttöjen mahdollisuuksia opiskeluun, sai […]
Ruotsissa superrikkaiden ja suhteellisesti köyhien välinen kuilu on syventynyt rajusti, mikä näkyy myös työ- ja asunto-oloissa turvallisuutena tai vastakohtaisesti turvattomuutena. Kadotettu kansankoti pyrkii selvittämään, miten tähän tilanteeseen on tultu. Vielä vuonna 1980 eriarvoisuus oli Ruotsin historiassa alimmillaan ja tasa-arvoa edistävät uudistukset, peruskoulu, palkansaajien oikeudet sekä erilaiset taloudellista demokratiaa ja hyviä työoloja edistäviä toimet näyttivät suuntaa kohti […]
Seta ja Kulttuuria kaikille -palvelu järjestävät Suomen toisen Sateenkaarihistoriakuukauden marraskuussa 2019. Sateenkaarihistoriakuukautta vietetään koko kuukauden ajan, ja sen aikana suomalaista historiaa ja kulttuuria tarkastellaan lhbtiq-näkökulmasta ja tallennetaan osaksi kulttuuriperintöä. Sateenkaarihistoriakuukauden viettoon osallistuu Setan ja Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi muistiorganisaatioita, kouluja, taideorganisaatioita ja järjestöjä.
Selasin erään työprojektin yhteydessä naisten asepalveluksesta kertovia lehtileikkeitä vuosilta 1994–1996. Sanomalehtien otsikoissa kuvastui aluksi epäily: erityisesti eduskunnassa taitettiin peistä puolesta ja vastaan. Mielipidetiedustelujen mukaan noin kaksi kolmasosaa naisista hyväksyi naisten asepalveluksen, vajaa kolmasosa vastusti. Viisi sadasta vastaajasta ei ottanut kantaa asiaan. Lopulta lehtijutut olisivat yhtä hyvin voineet kertoa vaikka jääkiekkokullasta, niin täynnä hehkutusta ja ihailua […]
Biologinen sukupuoli on merkittävin ero, joka yksilöiden välillä voi olla. Onko myös olemassa ”miesten” ja ”naisten” aivot? Tähän ongelmaan ei ole yleispätevää vastausta, mutta Markus Heilig pohtii sitä monelta kannalta kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Heilig on sekä psykiatri että aivo-, stressi- ja riippuvuustutkija, joka on tyttäriensä Saran ja Hannan myötä saanut tasa-arvoherätyksen. Hän tekee […]
Lehdissä päivitellään, kuinka poliisi tarkistelee ulkomaalaisilta näyttävien ihmisten henkilöllisyystodistuksia. Yleisöpalautteessa epäillään poliisin ammattitaitoa ja asenteita. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista nähdä, millaista luettavaa Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa oppilailleen. Oppikirjaksi tarkoitettu antologia koostuu 12 kirjoittajan artikkeleista, joihin on tiivistetty maahanmuuton haasteet. Tästä voi jo päätellä, että tekstin täytyy olla tiivistä ja pitkälle hiottua, mikä on myös merkki hyvästä […]