Vastapainon toimitusjohtajan, toimittajan ja filosofian harrastajan Kimmo Jylhämöm teos Digi-askeesi ilmestyi joulukuussa 2022. Esityksessä kirjoittaja käy rohkeasti kiinni digiteknologian ja koko virtuaalisen digimaailman suuriin kysymyksiin. Kirja on kantaaottava pamfletti. Kirjoittaja opponoi digitaalista kulttuuria ja digitaalista aikakautta vastaan. Hän korostaa traditionaalisten analogisten toiminta-, viestintä- ja ajattelutapojen positiivista merkitystä ihmisen hyvän kannalta. Analoginen olomuoto, vastakohtana digitaaliselle, perustuu […]
Kun filosofi kirjoittaa digi-askeesista ja teos saa kirjastoluokituksen elämäntaidon oppaaksi (KL 17.3), sen olettaisi neuvovan miten elää ilman kännykkää ja tietokonetta. Mutta filosofi-kustantaja Kimmo Jylhämön teoksessa digi-askeesi onkin nimi sairaudellemme eikä sen hoitopolulle. Kirjan alaotsikko ”Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella” pitäisi siis olla muodossa ”Miten elämme ja ajattelemme digitaalisella aikakaudella”. Somesäpinää ja wikioppimista seuratessa […]
Älykäs teknologia on tunkeutunut lähes kaikille elämänaloille, myös ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Älykkäät koneet voivat pienentää ihmiskunnan hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tätä digiloikkaa tutkitaan innokkaasti, ja Mikael Wahlström on mukana tuossa tutkimuksessa. Uusimman tutkimuksen perusteella hän on kirjoittanut suurelle yleisölle tarkoitetun tietokirjan, Koneet, joilla pelastamme planeetan, jolla hän pyrkii lisäämään tietoisuutta älyteknologiasta sekä ihmisen ja älykkäiden koneiden yhteistoiminnan mahdollisuuksista. […]
Etsimme artikkeleita käyttökuntoisten suurten koneiden kulttuuriperintöä ja museokäyttöä käsittelevään teemanumeroon avoimessa Tekniikan Waiheita -verkkojulkaisussa. Koneet ovat osa teknologisoituvaa, teollista yhteiskuntaa. Autot, junat, laivat, lentokoneet, sekä lukemattomat työ- ja voimakoneet ovat sekä läsnä arjessamme että helposti näkymättömiä. Museoilla on mahdollisuus esitellä työn teknologista muutosta kokoelmissa olevien koneiden kautta mutta suuret esineet vaativat myös paljon työtä, erityisesti […]
Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.
Tutkimuksessa on välillä hyvä pysähtyä arvioimaan, miten tähän on tultu. Tekniikan Waiheita on lehtenä muuttunut paljon sitten 1980-luvun alun. Samalla teknologian historian tutkimus on vakiintunut kansainväliseksi akateemiseksi alaksi verkostoineen, teorioineen ja metodeineen. Teknologia on kuitenkin laaja aihe, mitä kuvastavat myös sen historian monet erimittaiset esitykset. Historioiden kirjoittajatkin ovat moninaisia, sillä joukkoon on aina mahtunut yhtälailla […]
Lähikuvan numero 2/2018 on ilmestynyt. Teemana on tällä kertaa mediakasvatus. Teemanumerossa mediakasvatukseen liittyvä tutkimus näyttäytyy ennen kaikkea monitieteisenä ja -alaisena kenttänä, jossa monenlaista mediaa tarkastellaan kasvatuksellisen viitekehyksen läpi. Mediakasvatusta itsessään, an sich, ei empiirisen aineiston valossa juurikaan numeron teksteissä käsitellä. Pikemminkin lehden tekstit paneutuvat mediaan, mediakulttuuriin tai mediakulttuuristen ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun kasvun, kasvatuksen tai […]
Lehden uusimman numeron teemana on ”Jätteen yhteiskunnallinen historia Suomessa”. Yhteiskunnan suurten infrastruktuurijärjestelmien rakentaminen, muuttuminen ja ylläpitäminen ovat pitkiä monen ihmisiän mittaisia prosesseja. Nämä arjessa kriittiset ja samalla arkisen mieleen painumattomat sosiaalisteknologiset verkot mahdollistavat urbaanin, nykyaikaisen elämän. Niiden tarina on yhteiskunnallisten muutosten tarinaa. Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen rinnalla on tapahtunut yhteiskunnan jätteistyminen. Kun ihmiset ovat vaiheittain […]
Seikkailupelit vaikuttavat suurelle osalle nykypäivän pelaajista melko marginaalisilta. Kyseinen pelien lajityyppi oli kuitenkin 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka tietokonepelien lajikirjon kiistaton valtias. Vuosituhannen vaihteessa seikkailupelit kokivat nopean romahduksen ja monet julistivat koko genren kuolleeksi. Viime vuosina seikkailupelit ovat kuitenkin tehneet paluun joko vanhojen klassikoiden jalanjälkiä seuraamalla tai interaktiivisen elokuvan suuntaan siirtymällä. Juho Kuorikosken joukkorahoituksen voimin syntynyt […]
Verkostot ja verkostoituminen ovat, kulunutta fraasia käyttäen, päivän sana, johon törmää lähes päivittäin eri yhteyksissä. Teknologiamurroksen tuottama yhteiskunnan digitalisaatio on synnyttänyt Internetiin perustuvaa kanssakäymistä, jonka keskeisinä foorumeina toimivat erilaiset yhteisöpalvelut kuten Facebook, Twitter tai Google+. Näiden, laajalle yleisölle suunnattujen sosiaalisten medioiden ohella tarjolla on erilaisille kohderyhmille räätälöityjä palveluja kuten asiantuntijoiden verkostoitumista edistävä LinkedIn tai tutkijoille […]
Digitaalisen dominantin raskauttama kulttuurikeskustelu on ajanut humanismit tilanteeseen, jossa kriittiselle tutkimukselle on tarvetta enemmän kuin koskaan – ja toisaalta taas olemme käymässä fossiilijäänteiksi verrattuna ensimmäistä läppäriohjelmaansa koodaaviin kuusivuotiaisiin. Posthumanismi on ajattelutapana reaktiota molemmansuuntaisiin näkemyksiin. Toisaalta mediassa ovat näkyvillä scifistiset kuvitelmat teknologialla parannellusta tai korvatusta ihmisestä, toisaalta kriittisemmät, ekologisesti painottuvat ajatukset ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamisesta. Edellisen suuntauksen mukaan […]
Arvostelu
Vuonna 1982 esitelty Commodore 64 nousi aikansa suosituimmaksi kotitietokoneeksi ja kosketti miljoonien innokkaiden harrastajien elämää 1980-luvulla. Historiallisesta merkittävyydestään huolimatta ”kuusnelosen” historiasta ei ole sanottavasti kirjallisuutta: toistaiseksi kattavin teos on Brian Bagnallin Commodore: A Company on the Edge (2005), joka kuitenkin keskittyy Commodoren historiaan yrityksenä sekä laitevalmistajana, ja sivuuttaa harrastuskulttuurin kokonaan. Aihetta on sivuttu jonkin verran […]
Usein tutkija löytää jotain aivan muuta kuin mitä on lähtenyt etsimään. Tuloksena on joukko maailmaamme mullistaneita havaintoja ja keksintöjä. Minkälaisia edellytyksiä nyky-yhteiskunta tarjoaa sattuman kautta tapahtuville läpimurroille? Mitä tarinat maailmaa mullistaneista koneista kertovat historiasta? Suomalaiset ovat ylpeitä innovaatioistaan, syystäkin. Mitä tarjottavaa suomalaisilla innovaatioilla on Euroopalle ja muulle maailmalle? Entä mitä tieteellä ja innovaatioilla on meille […]
Arvostelu
”If Citizen Kane took place in the twenty-first century, Orson Wells would be sighing, ”Mario!” instead of ”Rosebud” J.C. Herz Maailman pelikulttuurin tutkijoiden keskuudessa amerikkalaisen J.C. HERZin ”Joystick Nation” on herättänyt sangen laajaa keskustelua. Syitä marraskuussa 1997 julkaistun teoksen jo kolme kuukautta jatkuneeseen kohinaan on löydettävissä melko helposti. Eräs vaikuttava tekijä on, että pelikulttuurista on […]
Arvostelu
”Sähköiho” on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa ”kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä ”myyttejä” ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun.” Mediatodellisuutta on lähdetty purkamaan kolmen käsiteparin (kone/ihminen, syöte/palaute, globaali/lokaali) kautta. Nämä käsiteparit eivät tarjoa sinänsä mitään vallankumouksellista näkökulmaa – pikemminkin päinvastoin, mutta tarkoitus lieneekin ollut etsiä tuttujen […]