Mai Tolosen edellisen romaanin Kupai nau sivuhahmo Bertha nousee nyt päähenkilöksi. Kehyskertomuksen Bertha-mummo elää 1920-luvun Viipurissa, jossa hänen juttukumppaninsa on puhelias pojanpoika Väinö. Yhteinen valokuva-albumin selailu johdattaa muistoihin, jotka ovat enimmäkseen kipeitä ja surullisia. Menneeseen vihkiytymisen ohella muutakin kakkosluokkaa käyvä koululainen saa tehdä. Hän lukee peräkammarissa heikkonäköiselle isoäidilleen sanomalehtiä. Mieluiten poika pysähtyisi Paavo Nurmesta kertoviin […]
Wiipuri.fi -portaali on julkaissut sivuillaan kansion kuvia, jotka esittävät Viipuria jatkosodan aikana. Kuvat ovat lopetetun Wiipurin arkistoyhdistyksen (WAY) kokoelmista, jotka ovat nykyisin Wiipuri-Yhdistys ry:n hallussa. Viipuri jatkosodan aikana -kansio löytyy tästä linkistä. Kansio sisältää myös valokuvia, joita portaalin toimituskunta ei ole kyennyt paikantamaan. Jos tunnistat paikan, olethan yhteydessä osoitteeseen . Kuvat on lisensoitu CC BY 4.0 -lisensilla. […]
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.
Neljä vuotta sitten perustettu nimikkoseura on saanut aikaan mittavan teoksen arkkitehti Uno Ullbergin (1879-1944) työstä ja elämästä. Kirja on syntynyt 27 asiantuntevan tutkijan ja kirjoittajan työnä. Teos on Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama, samoin kuin myös alkuvuonna siellä esillä ollut näyttely. Kirjan toimittajat Netta Böök ja Kari Immonen esittävät esipuheessa tavoitteenaan olleen, että Uno Ullberg saisi pysyvän […]
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]
Uno Ullberg syntyi Viipurissa 1879 ja kuoli Helsingissä 1944. Tietämättömyyttä Uno Ullbergin arkkitehtuurista paikkaa kesän 2020 aikana Suomen Arkkitehtuurimuseossa esillä ollut näyttely ja sen yhteydessä ilmestynyt perusteellinen teos. Kirjahankkeen toteutti varta vasten perustettu Uno Ullberg –seura sekä Arkkitehtuurimuseo, joka vastasi kirjan julkaisemisesta ja taitosta. Kirjan vastaavina päätoimittajina ovat toimineet arkkitehti, tutkija Netta Böök ja kulttuurihistorian […]
Lappeenrannan museot on julkaissut Finnassa noin 1000 digitoitua valokuvaa intendentti Juha Lankisen (1937–2015) kokoelmasta. Nyt julkaistut kuvat ovat pääasiassa Juha Lankisen isän, arkkitehti Jalmari Lankisen (1894–1970) ottamia valokuvia Viipurista ja Etelä-Karjalasta 1920–60-luvuilta. Joukossa on myös joitakin varhaisempia henkilökuvia sekä muun muassa Juha Lankisen keräämiä ilmakuvia Viipurista 1920–30-luvuilta. Digitointityön edetessä kuvia tullaan julkaisemaan Finnassa lisää. Juha […]
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on ollut varsin virkeä toimija julkaisujen suhteen 2000-luvulla. Miika Raudaskosken ammattitaidolla toimittama vuosikirja Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri koukkaa itärajan taakse, aikamatkalle suomalaisille hyvin tuttuihin kaupunkeihin. Vuosikirja ei ole aivan tavallista historian perustutkimusta. Jokaisella kirjoittajalla on omaperäinen lähtökohtansa: professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat […]
Arvostelu
Perinteisesti venäläisessä historian kirjoituksessa suuren isänmaallisen sodan Karjalan kannaksen sotatoimet lasketaan päättyneiksi 20.6.1944, kun Viipuri vallattiin. Teoksen kirjoittaja Bair Irincheev (s.1977 )huomauttaa, että tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen osa hyökkäyksestä. Mutta koska toinen vaihe ei tuottanut toivottua tulosta, ei sitä ole otettu mukaan historian kirjoihinkaan. Esimerkiksi Talin ja Ihantalan taistelut ovat näin ollen poissa kirjoista. […]
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (VSKS) on julkaissut Toimitteita-sarjassaan 18:nnen osan, Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka ovat toimittaneet Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen. Kirjoittajiksi on saatu useita dosentti- ja professoritason tutkijoita, jotka ovat omassa tutkimustyössään paneutuneet Viipurin historiaan. Osa kokoelman artikkeleista on läpikäynyt normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin, joka antaa kokoelmalle tieteellistä painoarvoa ja nostaa Toimitteita-sarjan tasoa. […]
Arvostelu
Ohto Manninen määrittelee teoksen tavoitteeksi vastauksien etsimisen Viipurin menetykseen 1944 johtanutta laajempaa ongelmakenttää, alkaen liittoutuneiden Suomea koskeneista päätöksistä 1943, aina vuodenvaihteeseen 1944–1945 ja miehitysuhan poistumiseen. Viipurin menetystä ei siis irroteta omaksi yksittäiseksi tapahtumaksi, vaan se nähdään osana toisen maailmansodan kokonaisuutta. Kirja lähtee liikkeelle jatkosodan yleiskatsauksesta sekä Suomen roolista ja merkityksestä Stalinin kannalta. Tästä kokonaisuudesta hieman […]
Arvostelu
Viipurin historiaan kohdistuvassa tutkimuksessa on kääntymässä uusi lehti. Sen on osoittanut vaikkapa Teemu Keskisarjan tutkimus Viipuri 1918 (2013). Suomen historian valtavirta-aiheiden ulkopuolelta nousee sieltäkin esiin mielenkiintoinen teos, ruotsalaisen raitiotiehistorioitsijan Per Rickhedenin kirjoittama Viipurin raitiotiet. Viipurin suomalais-ruotsalais-neuvostoliittolaisten raitioteiden 1912 – 1957 muistolle (2013). Kirja kertoo runsaan kuvituksen tukemana Viipurin raitioteiden synnystä ja kehityksestä ensin autonomian aikana, […]