Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Kun moderni kilpaurheilu oli vielä kapaloissaan, virolaiset painijat herättivät ihastusta Helsingissä Siltasaaren sirkuksessa ja muissa painipaikoissa. Heikki Roiko-Jokela nimeää kirjauutuudessaan Urheilu yhdistää kansoja kaksi virolaistähteä Georg Lurichin ja Georg Hackenschmidtin, mutta virolaisia voimamiehiä oli muitakin. Pitkälti virolaispainijoiden ansiosta painikilpailuista tuli vuosisadan vaihteessa suuri vetonaula Helsingissä. Virolaisten paini- ja voimailuperinteet saivat hienoa jatkoa, kun Martin Klein […]

Lue lisää

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]

Lue lisää

2

Viime vuosina Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt monella tavalla. Uudelleenitsenäistymisen alkuvuosien avustuspolitiikka ja yhteisöjen ja kuntien välinen ystävyystoiminta on hiljalleen hiipunut ja kanssakäyminen niin talouden, kulttuurin kuin politiikankin saralla on muuttunut molempia osapuolia hyödyntäväksi yhteistyöksi. Helsinki ja Tallinna ovat lähentyneet toisiaan ja muodostavat jo nyt eräänlaisen voimakaksikon, jotkut jopa suunnittelevat tunnelia kaupunkien välille ja […]

Lue lisää

Kuten Mart Laarin teoksen alkuperäisnimestä voi päätellä, kyse on teoksesta, joka on suomennettu ja toimitettu kahdesta alkuperäisteoksesta, nimeltään Pööre 1 & 2 (Käännös, Käännekohta) vuodelta 2015. Suomennettu, Petteri Aarnoksen toimittama versio käsittää Laarin julkaisujen ensimmäisen osan kokonaan ja toisesta osasta valikoituja osia, joiden tekijä ja toimittaja ovat katsoneet olevan sellaisia, jotka saattavat kiinnostaa suomalaisia. Siksipä […]

Lue lisää

Torstaina, 3. toukokuuta julkaistu verkkogalleria ”Estofilia 100” kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Mukana on vapaussotureita, tiedemiehiä, kulttuurivaikuttajia, liikemiehiä, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. He ovat vaalineet vapauspyrkimyksiä tai rakentaneet Viroa. Osa on riskeerannut asemansa, osa jopa henkensä Viron puolesta. Luettelossa ei ole sataa parasta nimeä, vaan se on läpileikkaus eri elämänaloihin […]

Lue lisää

Viron, Latvian ja Liettuan kirjava ja eripurainenkin venäläisvähemmistö saa äänensä kuuluviin uutuuskirjassa Neuvostomaan lapset. Se on haastatteluihin perustuva reportaasikirja ja suoraa jatkoa Venäjään erikoistuneen toimittajan ja palkitun tietokirjailijan, Kalle Kniivilän teoksille Putinin väkeä (2014) ja Krim on meidän (2015). Vaikka kirja on syntynyt vauhdilla, se ei ole ollenkaan pinnallinen. Haastattelut on tehty huolella ja haastateltavat […]

Lue lisää

– Gorbatshov on lähdössä Viroon. Monet varoittavat häntä: – Älä matkusta Viroon. – No miksi ei? Gorbatshov kysyy. – Nojaa, Viroon on lähtenyt hyvinkin paljon venäläisiä, mutta yksikään ei ole tullut takaisin. (suomennos allekirj.) Tämän anekdootin on Jüri Viikberg merkinnyt muistiin vuonna 1987 ja sijoittanut kokoamaansa anekdoottikirjaan päälukuun ”Midagi eestilikku”. Anekdootin historiallinen tausta on ulkomaalaisellekin […]

Lue lisää

Lembit Raid on eläkkeellä oleva Tarton yliopiston historian professori. Hän on tieteellisen uransa aikana toiminut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen historian, sosialismin historian ja sosiologian laitoksilla sekä erikoistunut sen jälkeen väestötieteeseen ja viimeksi Viron evankelisluterilaista kirkkoa koskeviin arkistolähteisiin Tartossa sijaitsevassa Viron historian arkistossa (Eesti Ajalooarhiiv). Hänen teoksistaan voi mainita mm. virolaista marxilaista ateismia käsittelevän tutkimuksen Vabamõtlejate ringidest […]

Lue lisää

Eversti Matti Lukkari toimi 1993-1994 Viron poliittisen ja sotilaallisen johdon sotilaallisena avustajana. Tehtävässään hänellä oli mahdollisuus keskustella virolaisten vaikuttajien kanssa ja päästä hiukan näkemään sisäpuolelta virolaisen politiikan kiemuroita. Lukkari innostui Virosta ja virolaisista niin paljon, että halusi kirjoittaa kirjan, jossa yhdistyisivät hänen omat kokemuksensa sekä hänen kuulemansa ja lukemansa. Omien sanojensa mukaan Lukkari on kirjoittanut […]

Lue lisää