Torstaina, 3. toukokuuta julkaistu verkkogalleria ”Estofilia 100” kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Mukana on vapaussotureita, tiedemiehiä, kulttuurivaikuttajia, liikemiehiä, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. He ovat vaalineet vapauspyrkimyksiä tai rakentaneet Viroa. Osa on riskeerannut asemansa, osa jopa henkensä Viron puolesta.
Luettelossa ei ole sataa parasta nimeä, vaan se on läpileikkaus eri elämänaloihin ja aikakausiin. Henkilöiden kautta piirtyy suomalais-virolaisen kanssakäymisen pitkä kaari yli 400 vuoden ajalta.
Mukana on myös ennen kertomatonta tai hyvin vähän tunnettua yhteistä historiaa. Esimerkiksi suomalaisten suhteita miehitysajan Viroon ei ole toistaiseksi systemaattisesti kerätty. Tuon ajan kanssakäymisestä mieluummin vaiettiin.
– Tämä on tietopankki ja yhteisen muistin taltio. On paljon asioita, joista ei tiedetä tai joita ei muisteta lahden kummallakaan puolella, toteaa projektin tuottaja, lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi Suomen suurlähetystöstä.
Sivuston julkistamistilaisuus oli torstaina Tartossa, Eesti Üliõpilaste Seltsi maja Soome toas, joka on itsessään suomalais-virolaisten suhteiden symboli. Tässä rakennuksessa Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat rauhansopimuksen lokakuussa 1920. Kuten Virolla, myös Suomella on Tarton rauha, sekin yhdistää meitä.
Heimoaatetta ja rautaesiripun murtajia
Suomi ja Viro ovat olleet toisilleen inspiraation, opin, kehityksen ja myös puhtaasti elannon lähteenä. Rantakansat ja saaristolaiset ovat käyneet seprakauppaa vuosisatojen ajan. Kansallinen herääminen sai suomalaiset ja virolaiset tukeutumaan toisiinsa, eikä ole sattumaa, että meillä on sen perintönä yhteinen kansallislaulu.
Viron itsenäistyttyä Suomesta tuli tiedemiehiä, vapaussotureita ja kulttuurivaikuttajia Viroon. Tärkeisiin Viron-rakentajiin kuuluivat suomalaisprofessorit, jotka tulivat perustamaan Tarton yliopiston omakielistä opetusta, esim. J.G. Granö ja Lauri Kettunen. Kulttuurin ja heimoaatteen siteet olivat sotien välisen suhteen ydintä.
Miehitys katkaisi väkivaltaisesti suhteet Viroon. Rohkeimmat ja sinnikkäimmät jaksoivat vaalia niitä. Miehityksen vaikenevan ajan suhteista ei ole systemaattisesti kartoitettu.
Vapautumisen ja suhteiden tihenemisen uusi aika alkoi vuodesta 1987. Oli mahdollista perustaa vapaammin seuroja ja ystävyyskuntaverkostoa. Sillanrakentajina tuli niin ystävyysseurojen aktiiveja kuin sotilaskouluttajia uudelleenitsenäistyneeseen Viroon.
Satavuotiaiden valtioiden välinen raja on menettänyt merkitystään, sen yli tehdään 10 miljoonaa matkaa vuodessa töihin tai vapaa-ajan viettoon. Arki ja talous sitovat maamme yhteen tiiviimme kuin koskaan aiemmin.
Lähde Suomen suurlähetystö Tallinna