Ympäristöhistoriallista tutkimusta on Suomessa tehty pitkään ja monipuolisesti, mutta pitkän aikavälin kokonaisesitystä, joka kattaisi ympäristön eri osa-alueet, ei ole kukaan lähtenyt tekemään. Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on näin ollen erittäin tervetullut lisäys suomalaiseen ympäristöhistorian kirjallisuuteen ja helpottaa varmasti myös aihepiiriin tutustumista. Kuten teoksen johdannossa todetaan, Suomen ympäristöhistoria tarjoaa toisenlaisen tavan nähdä Suomen historian pitkä kaari […]
Perinnemaisemien hoitaminen on kunnianosoitus menneiden polvien työlle. s. 10 Perinnemaisema oppaan alkuun Ari-Pekka Huhta täräyttää ruotsalaisten tutkijoiden esittämän mielenkiintoisen teorian kulttuurinseuralaislajiston kehityksestä. Leif Anderssonin ja Thomas Appelqvistin mukaan jalo- ja lehtipuuvyöhykkeisiin kuuluvat ruohostomaat kehittyivät pääosin niin sanottujen megaherbivorien eli suurikokoisten kasvinsyöjien ansiosta. Ihmisten rooli maiseman avoimuuden ylläpitäjänä korostui, kun suuret kasvinsyöjät olivat kuolleet sukupuuttoon Veiksel-jääkauden […]
Tietosanomat
Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja valitaan tänä vuonna ympäristötieteen alalta. Kilpailuun ilmoittautui noin sata tieteellistä artikkelia tai julkaisua. Vuoden Tiedekynä -kilpailuun tänä vuonna tarjotuissa teksteissä korostuivat ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä seurannut globaali kriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Myös ihmisen ja luonnon rajapintoja käsiteltiin julkaisuissa monipuolisesti.
Pohjoisesta sijainnista ja nuoresta kulttuuristaan huolimatta Suomi on kuulunut lintututkimuksen merkkimaihin ja joiltakin osin jopa sen kärkijoukkoon. Se käy selväksi, kun tutustuu vasta ilmestyneeseen Suomen Lintutiede 1828–1974 kirjaan. Tekijäjoukolla, Esa Lehikoinen, Risto Lemmetyinen, Timo Vuorisalo ja Mia Rönkä on ollut runsaudenpulaa, kun he ovat rakentaneet asiantuntija-avustajiensa kanssa kokonaisesitystä maamme lintutieteen historian kyseisestä vaiheesta. Ajanjakso alkaa […]
Suurten kustantamoiden kirjakatalogeja hallitsevat sotaopukset, keittokirjat ja elämäntapaoppaat. Kasvit, puutarhat ja niitä hoitaneet ihmiset ovat kiehtova aihe, joiden historiasta ja kulttuurisista merkityksistä saa harvemmin lukea suomalaisista tietokirjoista. Turun yliopiston tutkija Teija Alanko on suomalainen kasviarkeologi, joka väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 2017. Väitöskirjassaan Cloister, Manor and Botanic Gardens in Medieval and Early Modern Finland and Sweden: […]
Kun Nelson Mandela kuoli loppuvuodesta 2013, ihmiset jonottivat jättääkseen hänelle viimeiset jäähyväiset. Tai oikeastaan tanssivat. Tämä televisiossa nähty kuvamuisto pulpahtaa ensimmäisenä mieleen, kun luen Panu Pihkalan tuoreimman teoksen alkusivuilta vinkkejä voimakkaiden tunteiden purkamiseksi luovin keinoin – vaikkapa tanssimalla. Toinen ajatus seuraa välittömästi: miten vastaavassa tilanteessa tanssimiseen olisi suhtauduttu suomalaisessa kulttuurissa. Paheksuvasti? Karttelevasti? Tunteella ainakin. Länsimaisessa […]
Emeritusprofessori Erkki ”Susi” Pulliaisella (s.1938) on ollut kuuluva ääni petotutkimuksessa, valtakunnan politiikassa ja paikallispolitiikassa erityisesti vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä. Hänen omin eläimensä on susi, josta vuoden 1965 väitöskirjan jälkeen on valmistunut lukuisia julkaisuja. Palkittu tietokirjailija on laatinut teoksia suurpedoista ja muista eläimistä sekä yhteiskunnallisista teemoista. Viiden vuosikymmenen uransa aikana susitutkija on kokenut henkilökohtaisia ja perheeseen ulottuvia […]
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2019 humanistipalkinto on myönnetty tutkijatohtori Heli Huhtamaalle. Palkinto myönnetään uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla.
Johanna Vuoksenmaa tunnetaan valokuvataitelijana, elokuvaohjaajana, käsikirjoittajana, laulujen sanoittajana ja – uimarina. Hänen monivuotinen harrastuksensa on kohdata vapaita luonnonvesiä ja uimarantoja ja kokea ne fyysisesti, uimalla. Nyt hän on koonnut näistä luontoelämyksistään kirjan, joka on sekä kaunis että sisällöltään mielenkiintoinen. Kaikki alkoi siitä, kun Johanna kesällä 2011 oli SPR:n yleiskokouksen yhteydessä esittelemässä turvatalon toimintaa. Ohjelmaan kuuluva […]
Ympäristön tilasta tulee harvemmin lukeneeksi positiivisia uutisia tai optimistisia tulevaisuuden visioita. Tätä kuitenkin luvataan Seppo Turusen teoksessa Luonto ihmisen aikakaudella. Takakannen mukaan teos on optimistinen tietokirja luonnon ja ihmisen yhteiselosta. Valitettavasti erityiset ilonaiheet jäävät varsin vähäisiksi ja lopulta käteen jää pessimismi tulevaisuudesta kuten ympäristöä käsittelevistä teoksista yleensä. Ehkä tämä kertoo jotain huolestuttavaa luonnon tilasta. Saattaa […]
Toimittaja Matti Virtanen on tullut vuosien varrella tutuksi niin sanotusti valtavirtamediasta poikkeavalla suhtautumisella ilmastonmuutokseen. Ilmastopaniikki – Hoito-opas -teoksellaan Virtanen pyrkii omien sanojensa mukaan tuomaan lisää sävyjä mustavalkoiseen ilmastonmuutoskeskusteluun. Alarmististen puheiden siivittämä keskustelu on johtanut paniikkiin ja paniikissa on tapana tehdä huonoja päätöksiä. Lääkkeeksi tarjotaan niin sanottujen haalentajien ääntä. Nämä ovat tutkijoita, jotka eivät kiistä ilmastonmuutosta, […]
Arvostelu
Erikoistutkija Ismo Björn on lähtöisin Outokummusta, missä luontoa raiskattiin menneinä kaivostoiminnan vuosikymmeninä olan takaa. Ehkäpä tässä on syy siihen, että historioitsija on Kaikki irti metsästä -väitöskirjaansa myöten ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista ja luonnosta. Björnin toimittama Ihmeellinen luonto on vuosikirja, jossa luonto nähdään termin eri merkityksissä. Johdannon jälkeen artikkelikokoelman avaa Kaija Heikkisen sota-ajan naisista kertova artikkeli […]
Suomalaisesta näkökulmasta John Muirin (1838–1914) suosio Yhdysvalloissa on lähes käsittämätöntä. Kirjakauppojen hyllyjä täyttävät kymmenet hänestä kertovat kirjat; hänen kunniakseen on pystytetty monumentteja, perustettu luonnonsuojelualueita ja nimetty luonnonpaikkoja vuorenhuipusta jäätikköön sekä instituutioita sairaaloista kouluihin; Google-haku antaa hänen nimellään yli 7 miljoonaa osumaa, mikä on samaa määräluokkaa kuin vaikkapa kuunkävijä Neil Armstrongilla tai koripallotähti Larry Birdillä. Tämä […]
Arvostelu
Ankea on Suomen luonnon yleisilme ja vielä ankeampi se olisi ilman vuosikymmeniä jatkunutta kansalaisjärjestötoimintaa luonnon hyväksi. Poissa olisi merikotka, menetettyjä viimeisetkin vapaana ärjyvät kosket; harvassa olisivat paikat, joissa luonnonrauhaa ja luontoelämyksiä kaipaavat löytäisivät etsimänsä, ja Suomen luonnon puhtaus – yksi suomalaisen identiteetin kulmakivistä – olisi kenties vain haalistuva muisto menneiltä vuosikymmeniltä. Silti yhä edelleen luonnonsuojelijat […]
Yhdysvaltalainen Jared Diamond nousi yhdeksi aikamme tunnetuimmista tieteentekijöistä vuonna 1997 teoksellaan Guns, Germs, and Steel (suomennettu vuonna 2003 nimellä Tykit, taudit ja teräs). Kirjasta tuli nopeasti ilmestymisensä jälkeen kansainvälinen myyntimenestys. Pulitzer-palkinnon Diamond sai vuonna 1998. Mainiona osoituksena Diamondin suosiosta on hänen sijoittuminen yhdeksänneksi tunnettujen englantilaisten Foreign Policy ja Prospect -yleisaikakauslehtien äänestyksessä, jossa pyydettiin lukijoita valitsemaan […]