Arvostelu
Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirran teos Francon kanssa? Suomi, Espanja ja kylmä sota lupaa nimensä mukaisesti tarkastella YYA-Suomen ja Francon Espanjan välisiä suhteita toisen maailmansodan jälkeen. Pakkasvirta paneutuu pääasiassa maiden välisiin valtiollisiin suhteisiin, mutta sivuaa siinä ohessa myös kulttuurisuhteita, turismia ja kauppaa, sekä elävöittää tutkimustaan yksittäisten ihmisten yllättävillä elämäntarinoilla Euroopan laidoilla. Pakkasvirta […]
Littanan tarinan kertoja on kiinalainen Jenni Yen (ent. Chen Pingping) ja hänen muisteloittensa paperille panija on suomalainen Vaula Norrena. Koettuaan kovia sekä synnyinmaassaan että uudessa kotimaassaan Jenni on yli 30-vuotiaana rohkaistunut kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan kahden kulttuurin välissä. Mutta minä en voi olla kertomatta tarinaani. Haluan päästä siitä häpeästä ja syrjinnästä, joka minua on […]
Vuosikymmenet on usein ollut tapana tiivistää pariin sanaan tai symboliin, jotka toisaalta luovat tunteen yhteisesti jaetusta, koetusta tai kuvitellusta ajanjaksosta ja toisaalta latistavat kokemukset ja muistot muutamaan joskus mielivaltaiseenkin stereotypiaan. 1920-luku esitetään usein iloisena charlestonin ja mustien pikkumekkojen vuosikymmenenä, joka päättyi pörssiromahdukseen ja maailmanlaajuiseen lamaan. Mielikuvien 1950-luku taas oli kotirouvien ja Helsingin olympialaisten aikakausi, ja […]
Tietosanomat
Vaikka medievalismi on kansainvälisesti laaja ja aktiivinen tutkimuskenttä, kansainväliselle yleisölle on tuotettu melko vähän tutkimusta keskiajan historian käytöstä Suomessa ja Venäjällä. Medievalism in Finland and Russia: Twentieth- and Twenty-First Century Aspects -teos tarttuu tähän tutkimusaukkoon.
Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]
Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]
Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]
Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.
Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on 240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]
Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.
Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]
Kahvi, tuo suomalaisille rakas nautintoaine on inspiroinut lukuisia kirjoja keittokirjoista tietokirjoihin ja runoihin. Ensimmäistä kertaa pääsin lukemaan siitä esseiden muodossa Paula Hottin uudessa teoksessa. Mustia syntejä on juuri sellainen kirja, jonka lukija tällaisena epätavallisena vuonna tarvitsee, varsinkin sellaiset lukijat, jotka kaipaavat aika ajoin kaukomaille. Itse pidän enemmän matkustelusta kotimaassa, mutta kahvi maistuu siltikin. Aamuni eivät […]
Eristäytymisen ja maailman taakse jättämisen kotimainen perustarina on seitsemän veljeksen ryhmäpako Jukolan takamaille. Veljesten suuri kysymys oli, eristäytyäkö vai sosiaalistua yhteisöön. Lopulta Impivaaraan erämaa sai jäädä ja veljekset valitsivat sivilisaation. Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri vaitelias kalastaja on erakko, joka ei pelkästään ole sitä, miltä näyttää. Sepitteiden erakko on usein jotakin paossa. Muumitarinan tavoin […]
Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]
Henrik Meinaderin analyysin kohteena ovat erilaiset yhteiskunnan ruohonjuuritason toiminnot ja ilmiöt: globaalitason verkostoituminen, talouden kehitys, viestintämaailman murrokset sekä populaarikulttuuri. Pelkkien kanonisoitujen tapahtumakertausten tai suurmieskuvausten varaan hän ei jää. Kokonaiskuva ajankohdasta saa tätä kautta uutta väriä ja tuotetun historiallisen tulkinnan terävyys tarkentuu. Suomen oloihin sovitettuna Meinaderin käsittelytapa merkitsee Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon vastakkainasettelun kautta valotettua sisäpoliittista maisemaa tai vuoden […]
Arkkiveisut tai arkkiviisut olivat lauluja, jotka välittivät tietoa ja kertoivat merkittävistä tai oudoista kokemuksista. Ne olivat halpoja, pieniä painatteita, joita oli helppo levittää, ja siksi ne olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä aikana, jolloin kansa oli lukutaidotonta. Runomuotoon kirjoitetut tapahtumat oli helppo painaa mieleen ja siten kertoa eteenpäin. Arkkiveisuja myytiin esimerkiksi markkinoilla, joten ne ovat levinneet tehokkaasti ympäri maata. Laajan levinneisyytensä vuoksi ne ovat tärkeitä ja monipuolisia lähteitä esimerkiksi musiikin- ja kirjallisuudentutkimuksessa, ja lisäksi niiden kautta on mahdollista tutkia kirjapainohistoriaa. Nyt Uppsalan yliopiston kirjasto on digitoinut noin 1 000 arkkiveisua, jotka ovat vapaasti käytettävissä Alvin-tietokannassa.
Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]
Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]
Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]
Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]