Eristäytymisen ja maailman taakse jättämisen kotimainen perustarina on seitsemän veljeksen ryhmäpako Jukolan takamaille. Veljesten suuri kysymys oli, eristäytyäkö vai sosiaalistua yhteisöön. Lopulta Impivaaraan erämaa sai jäädä ja veljekset valitsivat sivilisaation. Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri vaitelias kalastaja on erakko, joka ei pelkästään ole sitä, miltä näyttää. Sepitteiden erakko on usein jotakin paossa. Muumitarinan tavoin […]

Lue lisää

Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]

Lue lisää

Henrik Meinaderin analyysin kohteena ovat erilaiset yhteiskunnan ruohonjuuritason toiminnot ja ilmiöt: globaalitason verkostoituminen, talouden kehitys, viestintämaailman murrokset sekä populaarikulttuuri. Pelkkien kanonisoitujen tapahtumakertausten tai suurmieskuvausten varaan hän ei jää. Kokonaiskuva ajankohdasta saa tätä kautta uutta väriä ja tuotetun historiallisen tulkinnan terävyys tarkentuu. Suomen oloihin sovitettuna Meinaderin käsittelytapa merkitsee Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon vastakkainasettelun kautta valotettua sisäpoliittista maisemaa tai vuoden […]

Lue lisää

Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]

Lue lisää

Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Lue lisää

4

    Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]

Lue lisää

Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]

Lue lisää

Arto Luukkasen uusi tutkimus Suomi hajoavan imperiumin sylissä sisältää mielenkiintoisen otteen aikaisemmin käsittelemättömän lähdemateriaalin käytöstä Venäjä/Neuvostoliitto-tutkimuksessa. Tuo aineisto on peräisin Ukrainan KGB-arkistoista (Sluzhba Bezoposnosti Ukrainy), jotka avautuivat yllättäen ulkomaalaisillekin tutkijoille viitisen vuotta sitten. Luukkanen on lähimain ensimmäisenä suomalaistutkijana päässyt todellisen aarteen äärelle; kukaan muu ei ole juuri ollut kiinnostunut asiasta. Sitä Luukkanen hieman ihmettelee – […]

Lue lisää

Arkeologisen etsinnän ja tutkimuksen Pohjanmaalla – entisen Vaasan läänin alueella – jota teos alueellisesti käsittelee, voi yksinkertaistettuna määrittää kolmen muuttujan avulla. Ensimmäinen on luonnollisesti aika, historiallinen tai arkeologinen, oletetusta paleoliittisesta kivikaudesta ennen viimeistä jääkautta historialliseen aikaan, jolloin yhteiskunnasta alkaa löytyä kirjallisia dokumentteja. Varsinainen aikamatka alkaa kymmenen tuhannen vuoden takaa ja päättyy vajaan tuhannen vuoden taakse […]

Lue lisää

Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä  kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]

Lue lisää

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

”Voi vittu! Sinä olet, jos mahdollista, vielä tyhmempi kuin minä luulin.” – pääministeri Juha Sipilä toimittaja Salla Vuorikoskelle (Keskustan valtakunta, s. 187) Vähän pelottaa kirjoittaa tätä. Nimittäin kun Sulo Aittoniemi tutki poliisina Keskustan ja SDP:n korruptiota 1980-luvun Noppa-jutussa, hän sai peräänsä koko valtiokoneiston presidentti Koivistosta pääministeri Sorsaan ja Suojelupoliisiin. (Korruptio Suomessa, s. 48–56) Edelleen vuonna […]

Lue lisää

1