Helsingin historiasta on tehty paljon laadukasta tutkimusta ja tietoa on saatavilla helposti myös verkossa. Tämä aineisto on kuitenkin pirstaloitunut lukuisiin eri lähteisiin ja on vaikeasti hahmotettavissa kokonaisuutena. Sivustolla pääkaupungin historia on kiinnostavassa ja helposti ymmärrettävässä muodossa saatavilla yhdestä paikasta ajan, paikan ja teemoittain järjestettynä.
Teoksessaan Huligaanit – katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan Kari Koskela kuvaa poliisin ja oikeuslaitoksen pöytäkirjoista löytämiään Pitkänsillan pohjoispuolella vaikuttaneita nuorisorikollista. Aikalaiset kutsuivat heitä sakilaisiksi. Heistä ei ilmeisesti ole säilynyt muita valokuvia kuin Helsingin poliisilaitoksen rikollisten tunnistuskuvat, mutta sen sijaan sakilaisista julkaistiin usein piirroksia aikakauden pilalehdissä.
Tänä syksynä ilmestynyt Tove Janssonin Helsinki on selvästi parin vuoden takaisen Mika Waltarin maisemia esitelleen kirjan pikkusisar. Tekijä on sama, sukunäköä löytyy toteutuksesta ja taitosta ja ideana on taas taivaltaa kaupungissa taiteilijan jalanjälkiä seuraillen. Kirja ei noudata tiukkaa taiteilijan elämään liittyvää kronologiaa, vaan paikkojen esittelyt on järjestetty kaupunginosittain. Kunkin luvun alussa on kartta, johon esiteltävät […]
Matti Klingen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimi Eurooppalainen Helsinki viittaa siihen, että teos avaa Helsingin arkkitehtuuriin ja päätöksentekoon kytkeytyneitä ideologioita sekä niiden yhteyksiä eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Kirja esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin rakentumista ajanjaksolla, joka alkaa vuosien 1862–1863 modernisaatiomurroksesta ja jatkuu ensimmäisen maailmansodan alkuun asti. Julkisten rakennusten tyyli ja ideologiset veistokset ovat meille muistomerkkejä, jotka kertovat tarinaa […]
Helsingin kaupunginmuseossa 15.10.2021 avautuva Armas Tallinna – tarinoita naapurista -näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Hauskat – joskus hiukan nolotkin – yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin.
Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.
Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.
Kaija ja Heikki Siren ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Loppusyksystä avautui Kaijan (s. 1920) ja Heikin (s. 1918) syntymän satavuotisjuhlintaan liittyen kaksi näyttelyä, toinen Espoon Weegee -näyttelykeskuksessa ja toinen pienempi, Sirenien japanilaisuuteen keskittyvä näyttely Arkkitehtuurimuseossa. Julkaisu täydentää näyttelyitä. Kaija ja Heikki Sirenin uraa valottava teos on saanut […]
Kaikki kuolevat, mutta kuolemakaan ei tee kaikista yhdenvertaisia. Nyt kun Olof Palmen murhatutkinta on 34 vuoden jälkeen saatu päätökseen ja ”Skandia-mies” todettu syylliseksi, saadaanko meilläkin pian erään Jussi H:n surmaan ratkaisu? On kulunut 32 vuotta siitä, kun Jussi käärittiin muoviin ja sullottiin omaan vuodesohvaansa Vuorimiehenkadulla. Hän ei ollut Ruotsin pääministeri, mutta ei mikään laitapuolen kulkijakaan, […]
Historiantutkijat Samu Nyström ja Oona Ilmolahti tarkastelevat kriisiaikojen merkillistä maailmanmenoa, jossa on paljon tuttua myös korona-ajan kaupunkilaisille. Jutustelun lomassa kuunnellaan aikalaiskokemuksia, tarkastellaan museoesineiden merkityksiä sekä etsitään poikkeusaikojen kerrostumia tutuista kaupunkitiloista.
Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]
Kun valtioneuvos J. A. Ehrenström vuonna 1812 laati suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi korotetulle Helsingille asemakaavan, kaupunkipahasessa oli noin neljätuhatta asukasta ja nykyisen Senaatintorin paikalla Suurtori. Nimi oli aukion kokoon ja kuntoon nähden jokseenkin liioiteltu, mutta sen laidalla seisoi sentään kuusi kivitaloa. Sederholmin, Bockin, Burtzin, Helleniuksen, Sunnin ja Kiseleffin talot (Aleksanterinkatu 18, 20, 22, 24, 26 ja 28) […]
Jyväskyläläinen historiantutkija Juha Järvelä taitaa olla tällä hetkellä Suomen parhaita Mika Waltari -tuntijoita. Hän on väitellyt Waltarin nuoruudentuotannosta ja julkaissut väitöskirjaansa perustuvan teoksen Mika Waltari ja sukupuolten maailmat. Kuutisen vuotta sitten ilmestyneessä Komisario Palmun jäljillä -teoksessa Järvelä ja kirjan toinen tekijä Marjo Vallittu liikkuivat kuvitteellisen poliisimiehen mukana Waltarin jännärien ja filmien tapahtumapaikoilla Helsingissä. Nyt käsillä […]
Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]
Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]
Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.
Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]
Sakari Siltala on jo kannuksensa hankkinut nuoremman polven historiantutkija. Hänen tuore kirjansa jakautuu kolmeen selkeään osaan: Työväen linna 1884–1984, Liikkeen talo vai liiketalo? 1984–1995 ja Paasitorni nousee 1995–2019. Sisältö painottuu pitkän historian aiemmin niukasti käsiteltyihin viime vuosiin, ovathan talon aiemmat vaiheet punaisine lyhtyineen useimmille tutut. Ei ehkä niinkään se, että graniittilinna on aina ollut demarien […]
Musiikintutkija Pekka Jalkasen teos Alaska, Bombay ja Billy Boy on julkaistu vapaana verkkokirjana. Jalkasen tutkimus jazzkulttuurin murroksesta 1920-luvun Helsingissä ilmestyi alkujaan vuonna 1989. Musiikkianalyysia, kulttuurianalyysia ja historiantutkimusta yhdistelevä kirja on kuulunut suomalaisten musiikintutkijoiden suosituimpiin lähteisiin. Loppuunmyydystä teoksesta on jo pitkään toivottu uutta painosta. Jalkanen tutkii väitöskirjassaan 1920-luvun Helsingin salonkiorkestereita, torvisoittokuntia ja jazzkokoonpanoja. Hän analysoi niin […]
Rikostoimittaja Jarkko Sipilä (s. 1964) on vetänyt syksystä 2015 rikoskävelyitä Helsingin Aleksanterinkadulla. Kävelykierrosten suosiosta innostuneena Sipilä päätyi ensin pohtimaan kierrosvalikoimansa laajentamista, mutta lopulta kerrottavaa olikin niin runsaasti, että näistä syntyi yhdeksän kierrosta sisältävä opaskirjanen. Kirja esittelee Helsingin keskustassa risteileviä reittejä maantieteellisesti rajattuina selkeinä kokonaisuuksina. Lukijaa auttavat kierroskohtaiset kartat, joiden avulla on helppo itsenäisesti tutustua Helsingin […]