Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Lue lisää

Kun valtioneuvos J. A. Ehrenström vuonna 1812 laati suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi korotetulle Helsingille asemakaavan, kaupunkipahasessa oli noin neljätuhatta asukasta ja nykyisen Senaatintorin paikalla Suurtori. Nimi oli aukion kokoon ja kuntoon nähden jokseenkin liioiteltu, mutta sen laidalla seisoi sentään kuusi kivitaloa. Sederholmin, Bockin, Burtzin, Helleniuksen, Sunnin ja Kiseleffin talot (Aleksanterinkatu 18, 20, 22, 24, 26 ja 28) […]

Lue lisää

Jyväskyläläinen historiantutkija Juha Järvelä taitaa olla tällä hetkellä Suomen parhaita Mika Waltari -tuntijoita. Hän on väitellyt Waltarin nuoruudentuotannosta ja julkaissut väitöskirjaansa perustuvan teoksen Mika Waltari ja sukupuolten maailmat. Kuutisen vuotta sitten ilmestyneessä Komisario Palmun jäljillä -teoksessa Järvelä ja kirjan toinen tekijä Marjo Vallittu liikkuivat kuvitteellisen poliisimiehen mukana Waltarin jännärien ja filmien tapahtumapaikoilla Helsingissä. Nyt käsillä […]

Lue lisää

1

Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]

Lue lisää

Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]

Lue lisää

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]

Lue lisää

Arvostelu

Sakari Siltala on jo kannuksensa hankkinut nuoremman polven historiantutkija. Hänen tuore kirjansa jakautuu kolmeen selkeään osaan: Työväen linna 1884–1984, Liikkeen talo vai liiketalo? 1984–1995 ja Paasitorni nousee 1995–2019. Sisältö painottuu pitkän historian aiemmin niukasti käsiteltyihin viime vuosiin, ovathan talon aiemmat vaiheet punaisine lyhtyineen useimmille tutut. Ei ehkä niinkään se, että graniittilinna on aina ollut demarien […]

Lue lisää

Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]

Lue lisää