Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.

Lue lisää

Kaija ja Heikki Siren ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Loppusyksystä avautui Kaijan (s. 1920) ja Heikin (s. 1918) syntymän satavuotisjuhlintaan liittyen kaksi näyttelyä, toinen Espoon Weegee -näyttelykeskuksessa ja toinen pienempi, Sirenien japanilaisuuteen keskittyvä näyttely Arkkitehtuurimuseossa. Julkaisu täydentää näyttelyitä. Kaija ja Heikki Sirenin uraa valottava teos on saanut […]

Lue lisää

Kaikki kuolevat, mutta kuolemakaan ei tee kaikista yhdenvertaisia. Nyt kun Olof Palmen murhatutkinta on 34 vuoden jälkeen saatu päätökseen ja ”Skandia-mies” todettu syylliseksi, saadaanko meilläkin pian erään Jussi H:n surmaan ratkaisu? On kulunut 32 vuotta siitä, kun Jussi käärittiin muoviin ja sullottiin omaan vuodesohvaansa Vuorimiehenkadulla. Hän ei ollut Ruotsin pääministeri, mutta ei mikään laitapuolen kulkijakaan, […]

Lue lisää

Historiantutkijat Samu Nyström ja Oona Ilmolahti tarkastelevat kriisiaikojen merkillistä maailmanmenoa, jossa on paljon tuttua myös korona-ajan kaupunkilaisille. Jutustelun lomassa kuunnellaan aikalaiskokemuksia, tarkastellaan museoesineiden merkityksiä sekä etsitään poikkeusaikojen kerrostumia tutuista kaupunkitiloista.

Lue lisää

Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Lue lisää

Kun valtioneuvos J. A. Ehrenström vuonna 1812 laati suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi korotetulle Helsingille asemakaavan, kaupunkipahasessa oli noin neljätuhatta asukasta ja nykyisen Senaatintorin paikalla Suurtori. Nimi oli aukion kokoon ja kuntoon nähden jokseenkin liioiteltu, mutta sen laidalla seisoi sentään kuusi kivitaloa. Sederholmin, Bockin, Burtzin, Helleniuksen, Sunnin ja Kiseleffin talot (Aleksanterinkatu 18, 20, 22, 24, 26 ja 28) […]

Lue lisää

Jyväskyläläinen historiantutkija Juha Järvelä taitaa olla tällä hetkellä Suomen parhaita Mika Waltari -tuntijoita. Hän on väitellyt Waltarin nuoruudentuotannosta ja julkaissut väitöskirjaansa perustuvan teoksen Mika Waltari ja sukupuolten maailmat. Kuutisen vuotta sitten ilmestyneessä Komisario Palmun jäljillä -teoksessa Järvelä ja kirjan toinen tekijä Marjo Vallittu liikkuivat kuvitteellisen poliisimiehen mukana Waltarin jännärien ja filmien tapahtumapaikoilla Helsingissä. Nyt käsillä […]

Lue lisää

1

Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]

Lue lisää

Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]

Lue lisää

Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.

Lue lisää

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]

Lue lisää

Arvostelu

Sakari Siltala on jo kannuksensa hankkinut nuoremman polven historiantutkija. Hänen tuore kirjansa jakautuu kolmeen selkeään osaan: Työväen linna 1884–1984, Liikkeen talo vai liiketalo? 1984–1995 ja Paasitorni nousee 1995–2019. Sisältö painottuu pitkän historian aiemmin niukasti käsiteltyihin viime vuosiin, ovathan talon aiemmat vaiheet punaisine lyhtyineen useimmille tutut. Ei ehkä niinkään se, että graniittilinna on aina ollut demarien […]

Lue lisää

Musiikintutkija Pekka Jalkasen teos Alaska, Bombay ja Billy Boy ­on julkaistu vapaana verkkokirjana. Jalkasen tutkimus jazzkulttuurin murroksesta 1920-luvun Helsingissä ilmestyi alkujaan vuonna 1989.  Musiikkianalyysia, kulttuurianalyysia ja historiantutkimusta yhdistelevä kirja on kuulunut suomalaisten musiikintutkijoiden suosituimpiin lähteisiin. Loppuunmyydystä teoksesta on jo pitkään toivottu uutta painosta.  Jalkanen tutkii väitöskirjassaan 1920-luvun Helsingin salonkiorkestereita, torvisoittokuntia ja jazzkokoonpanoja. Hän analysoi niin […]

Lue lisää

”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]

Lue lisää

2

Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]

Lue lisää

Suomen ja Venäjän historian dosentin Jyrki Paaskosken teos tarkastelee Helsingin Diakonissalaitosta osana suomalaisen yhteiskunnan kehitystä 150 vuoden ajalta. Helsingin Diakonissalaitos sai alkunsa vuonna 1867, nälänhädän aikana, kun leskieverstinna Aurora Karamzin teki aloitteen katoaikana sairastuneiden auttamisesta. Diakonialaitoksen esikuvana oli vuonna 1836 perustettu saksalainen Kaiserswerthin diakonissalaitos. Vaikka hädänalaisten auttaminen on kuulunut kristinuskoon vuosisatojen ajan, diakonia-ajattelu aloitti eurooppalaisessa […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]

Lue lisää

Helsinki kieliyhteisönä on kiinnostanut Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunosta jo pitkään. Vankka pohja uudelle venäläisyyteen keskittyvälle etymologiselle sanakirjalle on vuonna 2000 ilmestynyt suuri slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, jonka hän vielä toimitti yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa. Uusi teos on omistettu edesmenneelle Stadin friidulle, Marjatalle. Paunosten yhteinen rakkaus on ollut Stadin slangit, joita […]

Lue lisää

Heikki Wariksen (1901-1989) alun perin vuosina 1932 ja 1934 ilmestynyt klassikkotutkimus sai toisen tulemisensa jo 1973 Weilin & Göösin julkaisemassa 300-sivuisessa lyhennelmässä, jonka ilmestyessä tekijä itse oli vielä antamassa siunauksensa tiivistämiselle. Nyt Into Kustannus on venynyt julkaisemaan koko alkuperäisteoksen alaviitteineen ja liitteineen. Alkuun on vielä lisätty sosiaalipolitiikan tutkijan Jorma Sipilän esipuhe ja presidentti Tarja Halosen […]

Lue lisää