Upea kasvikirja

Kasvitieteilijä Bertil Nordenstam on toimittanut Bröderna von Wrights växter -teoksen, joka sisältää Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin aikaisemmin julkaisemattomia kasvikuvia. Ulkoasultaan tyylikäs A4-kokoinen kirja täydentää erinomaisesti käsitystä etupäässä lintumaalareina tunnettujen taiteilijaveljesten luontokuvituksista.  

Nordenstam, Bertil (toim.): Bröderna von Wrights växter. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2017. 151 sivua. ISBN 978-951-583-371-6.

Pohjoismaissa von Wrightin taiteilijaveljeksiä pidetään 1800-luvun johtavina lintu- ja luontomaalareina, ja suomalaiset rakastavat varsinkin heidän lintumaalauksiaan. Professori emeritus Bertil Nordenstam (s. 1936) on työskennellyt vuodesta 1969 lähtien Tukholmassa http://www.nrm.se/ Naturhistoriska riksmuseetissa ja toiminut siellä kasvitieteellisessä osastossa alanaan siemenkasvitiede. Hän on Kungliga Vetenskapsakademin jäsen, ja hänen julkaisunsa käsittelevät systemaattista kasvitiedettä, kasvimaantiedettä ja tieteenhistoriaa.

Kuvat sata vuotta kateissa

Bröderna von Wrights växter -teoksen synnyn taustalla on sekä onnekkaita sattumia että sinnikästä salapoliisityötä. Nyt julkaistavat kasviplanssit oli nimittäin alun perin ollut tarkoitus julkaista Svensk botanik -teoksessa (1802–1843), mutta kun hanke keskeytyi, kuvat joutuivat unohduksiin. 1900-luvun alkuvuosina luonnonhistoriallisen museon professori ja intendentti Carl A.M. Lindman kirjoitti kuviin lyijykynällä kasvin lajinimen latinaksi sekä kopioi seitsemän von Wright veljesten maalaamaa kuvaa ja käytti omia akvarellejaan Bilder ur Nordens flora-teoksen (1901–1905) kuvituksessa. Sitten taiteilijaveljesten akvarellit unohtuivat melkein sadaksi vuodeksi jonnekin museon kokoelmiin.

Vasta noin 25 vuotta sitten professori Nordenstam löysi alkuperäiset akvarellit luonnonhistoriallisen museon pohjoismaisen kasvikokoelman prässättyjen kasvien joukosta. Ensin hän löysi yhden kuvan, jonka oikeaan alakulmaan oli kirjoitettu koneella Magnus v. Wright, ja kiinnostui etsimään lisää kuvia. Tehtävä ei varmasti ollut helppo, sillä museon kokoelmat kuuluvat maailman suurimpiin; niin kasveista kuin eläimistä, fossiileista ja mineraaleista on kokoelmissa miljoonia eksemplaareja. Etsintänsä aikana Nordenstam sai selville, että Svensk botanikia varten oli 1840-luvulla maalattu 62 akvarellia, mutta hän löysi näistä vain 59, joten kolme kuvaa on edelleen kadoksissa.

image

Kuva: Magnus von Wright, Blechnum spicant.

Vajaan kahdenkymmenen sivun johdannossa Nordenstam tiivistää ensin Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin vaiheet ja tuotannon noin sivun mittaisiksi pienoiselämäkerroiksi. Sitten hän kertoo myös Svensk Botanik-teoksesta ja luonnehtii veljesten tekemiä akvarelleja, näiden ulkonäköä ja historiaa. Kirjan tärkeimmässä osassa – ”Planscher och växtbeskrivningar” – tekijä esittelee akvarellien kasvit alkaen kampasaniaisesta (Blechnum spicant) ja päättäen ahdekaunokkiin (Centaurea jacea). Kirjan lopussa on vielä ruotsin- ja  latinankielinen lajihakemisto sekä kirjallisuus- ja lähdeluettelo.

Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright

image

Kuva: Wilhelm, Magnus ja Ferdinand von Wright

Von Wrightin taiteilijaveljekset kuuluivat 15 lapsen sisarusparveen, josta vain yhdeksän – kuusi poikaa ja kolme tyttöä – selvisi aikuisikään. Magnus (1805–1868) oli eloon jääneistä sisaruksista vanhin, Wilhelm (1805–1887) toiseksi vanhin ja Ferdinand (1822–1906) nuorin. He viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa Haminalahden kartanossa Kuopion lähellä vanhempiensa, majuri Henrik Magnuksen ja äitinsä Maria Elisabethin hoivissa etupäässä kotiopetusta nauttien. Suvussa ei ollut taiteilijaesikuvia, eivätkä muiden sisarusten taipumukset suuntautuneet taiteeseen. Mutta kauaskantoiset vaikutukset oli sillä, että Magnus näki alle 10-vuotiaana Svensk Zoologin (1806–1825) eläinkuvia. Hän innostui niistä niin, että alkoi piirtää ja maalailla itsekin eläimiä. Tärkeää oli varmasti myös se, että majuri-isä ampui lintuja ja opetti poikansakin ampumaan jo varhain. 13-vuotiaana Magnus alkoi maalata lintuja ja 16–17-vuotiaana hän arveli voivansa verrata omia akvarellejaan ruotsalaisen kirjan kuviin. Hän liittyi Suomen eläin- ja kasvitieteelliseen yhdistykseen jo teini-ikäisenä ja lähetti yhdistykselle sekä havaintojaan että täyttämiään lintuja. Vanhimman veljen harrastukset vaikuttivat varmasti myös kahteen nuorempaan veljeen.

Vuosina 1826–1827 Magnus oleskeli Ruotsissa ja opiskeli Tukholmassa muutaman kuukauden ajan akvarelli- ja maisemamaalausta. Hänen lintumaalauksensa herättivät huomiota sekä taiteilijoiden keskuudessa että tiedeakatemian piirissä niin, että hän pääsi tekemään litografioita Svenska Foglar -teokseen (1828–1838). Työn paisuessa hän pyysi avukseen 17-vuotiaan Wilhelmin, joka myös oli jo hyvin taitava maalari. Wilhelm jäi Ruotsiin lopuksi elämäkseen, ja Magnus palasi Suomeen, mutta teki Ruotsiin vielä muitakin kuvituksia. Wilhelm pääsi 1835 Taideakatemian piirtäjäksi ja kun hän sai maalattavakseen Scandinaviska Fiskar -teoksen (1836–1857) kuvituksen, hän pyysi vuorostaan avukseen Ferdinandin, joka oli aloittanut lintukuvien maalaamisen alle 10-vuotiaana. Pikkuveli oli 15-vuotias 1837 saapuessaan Ruotsiin, mihin hän jäi kuudeksi vuodeksi, mutta palasi lopulta Suomeen. von Wrightin veljekset olivat siis saavuttaneet jo mainetta luonnonkuvaajina, kun heitä pyydettiin maalaamaan ruotsalaisia kasveja.

Svensk botanik kasvikuvituksen perinteessä

Länsimaisilla luontokuvilla on juurensa jo antiikissa, ja keskiajalla kasveja esiteltiin käsikirjoituksissa sekä sanoin että kuvin. 1600-luvulla yrttikirjoissa, farmakopeoissa ja kasvistoissa julkaistiin puupiirroksia, mutta näiden sijasta alettiin yhä useammin käyttää kuparipiirroksia, joista saatiin käsin värittämällä luonnonmukaisempia, tarkempia ja viehättävämpiä. Vaivalloisen tekniikan vuoksi kuvitetut julkaisut olivat kalliita, ja vain harvat pystyivät niitä ostamaan. Sitä paitsi kuvituksessa oli taiteellinen laatu pitkään tärkeämpi kuin tieteellinen tarkkuus. Yleensä luontokirjoja julkaistiin vain 50 kappaleen tai sitäkin pienempinä painoksina.

Kuvateosten kustantaminen saattoi 1700- ja 1800-luvulla monen yrittäjän taloudellisiin vaikeuksiin. Mutta vuodesta 1761 lähtien ilmestynyt Flora danica, joka sisälsi kaikki Tanskan luonnonkasvit (yli 3 000 lajia), menestyi hyvin, sillä kruunu tuki sitä taloudellisesti. Teoksen viimeinen osa ilmestyi 1883. Brittibotanisti William Curtis julkaisi 1777–1787 Flora Londinensis-nimisen 6-osaisen loistoteoksen, mutta kun se menestyi kehnosti, hän keksi 1789 ryhtyä julkaisemaan aikakauslehteä, The Botanical Magazine. Tämä menestyi paremmin ja ilmestyy edelleen.

image

Kuva: William Curtisin teoksen nimiösivun kuva

Curtisin ja muiden kasvikirjojen tekijöiden esimerkki innoitti myös ruotsalaisia. Vuosina 1802–1843 ilmestyi 11-osainen Svensk botanik-teos alkuun yksityisenä yrityksenä, jossa oli mukana useita kuvittajia ja tekstin kirjoittajia. Se julkaistiin vihkoina, jotka tilaaja saattoi sidottaa haluamallaan tavalla ja joissa kussakin on useita väritettyjä kuparipiirroksia. Vuoteen 1840 mennessä ilmestyneissä 129 vihkossa on 774 kuvaa, jotka esittävät Ruotsissa 1800-luvun alussa kasvaneita kasveja. Sanallinen ja kuvallinen esitys kulkevat teoksessa rinnakkain niin kuin kasvisystematiikassa yleensä. Aluksi kirjassa oli myös suomenkielisiä kasvien nimiä, mutta vuoden 1809 jälkeen, kun Suomi oli liitetty Venäjään, ne vähenivät. Sen sijaan mukaan otettiin norjankielisiä nimiä. Kirjan sivut ovat oktaavo-kokoa ja siksi myös kuvataulut ovat melko pieniä: 15–12 cm korkeita ja 10–12 cm leveitä. 1843 ilmestyi vielä teoksen laji- ja kuvatauluhakemisto. Tätäkin kirjahanketta haittasivat taloudelliset vaikeudet haittasivat, vaikka tiedeakatemia tuki sitä. Teoksen hinta pyrittiin silti pitämään kohtuullisena, mutta harvalla oli siihen varaa, eikä kirja käynyt kovin hyvin kaupaksi.

Von Wright-veljesten kasviakvarellit ja Nordenstamin kirjan kuvataulut

Vaikeuksista huolimatta kirjahanketta aiottiin jatkaa, ja 1837 professori P.F. Wahlberg pyysi Wilhelm von Wrightiä tekemään kuvia, jotta kirjasarja saataisiin valmiiksi. Siihen mennessä ilmestyneissä Svensk botanikin osissa oli kuvattu noin puolet Ruotsissa esiintyvistä kasveista. Kuvissa kuten tekstissäkin pyrittiin tieteelliseen tarkkuuteen, ja sitä vaadittiin uusiltakin kuvilta. Nämä oli myös maalattava tuoreista kasveista. Koska Wilhelm oli tiedeakatemian piirtäjä ja hänellä oli menossa useita kuvitustöitä, hän pyysi Magnusta ja Ferdinandia avukseen. Veljekset työskentelivät Tukholmassa, Ruotsin länsirannikolla sekä Itä-Göötanmaalla kuvaten kasveja, joita ei oltu aiemmin esitelty.

Svensk botanik -teokseen tilatuista kuvista oli vuonna 1843 valmiina 62. Wilhelmillä oli ollut ongelmia näkönsä kanssa jo 1840 eikä hän voinut jatkaa suunnatonta tarkkuutta vaativaa kasvien maalaamista. Magnus ryhtyi 1845 hoitamaan Helsingin yliopiston eläintieteellisen museon konservaattorin tehtäviä, eikä Ferdinandillakaan ollut muiden taiteellisten töidensä ohella aikaa kasvien kuvittamiseen. Kun vielä C.O. Cardonilla, joka oli tehnyt muutaman kasvikuvan, ja töitä valvoneella professori Elias Friesillä oli terveysongelmia, hanke kuivui kokoon.

Nordenstamin löytämistä ja Bröderna von Wrights växter-teokseen painetuista 59 kuvasta 57 on von Wrightin veljesten ja 2 C.O. Cordonin maalaamaa. Cordonin kuvat on otettu kirjaan kokonaisuuden vuoksi. Vain yksi kuvista on julkaistu aikaisemmin veljesten päiväkirjojen kuudennessa osassa (2008). Teoksen kuvat on maalattu hienolle englantilaiselle 1830-luvun kartongille. Kahta pienempää lukuun ottamatta kartongin kappaleet ovat 22,6–23 cm korkeita ja 15,3–15,8 cm leveitä. Vain kahdesta kuvasta voi sanoa varmasti, että ne ovat Magnuksen tekemiä, koska hän on signeerannut ne: Magn. von Wright pinx. Muuten kuvista ei tiedetä, mikä on kenenkin tekemä.

Kuvatauluissa on mm. heinäkasveja, saroja, kiurunkannuksia, maksaruohoja, hierakoita, kohokkeja, tähtimöitä, neilikoita, hanhikkeja, kurjenpolvia, apiloita, virnoja, lemmikkejä, tädykkeitä, maitikoita ja kellokukkia. Suurin osa kasveista on siis varsin vaatimattoman näköisiä, mutta niidenkin kuvat ovat huikaisevan taidokkaita, ja akvarellien värit ovat säilyneet museon varastojen pimeydessä haalistumattomina.

image

Nordenstamin kirjassa on teksti vasemmalla ja kuva oikealla sivulla. Jokaisesta lajista on kerrottu sen latinankielinen nimi tai nimiä, ruotsinkielinen nimi synonyymeineen sekä heimo. 7–30 rivillä on kuvattu kasvin ominaisuuksia ja levinneisyys Pohjoismaissa tai Euroopassa. Suurin osa kasveista esiintyy myös Suomessa, mutta muutamat ovat harvinaisia Ruotsissakin. Useissa teksteissä kerrotaan myös Carl von Linnén ja muiden kasvitieteilijöiden antamista nimistä ja julkaisuista, joissa kyseinen kasvi on mainittu. Sivun alareunassa on vielä petiitillä painettuna kommentteja itse planssista ja sen takapuolella mahdollisesti olevista merkinnöistä; nämä ovat taiteilijan tai jonkun muun henkilön lyijykynällä kirjoittamia kasvien latinankielisiä nimiä.

Bröderna von Wrights växter-teoksen kuvat tuovat elävästi mieleen ne prässätyt ja kuivatut kasvit, joita lukemattomat oppilassukupolvet ovat joutuneet keräämään keskikoulussa, mutta akvarelleissa kukinnot, lehdet ja juuret näyttävät kolmiulotteisilta ja eläviltä. Melkein kaikkiin plansseihin on lisätty kasvin alapuolelle tai sivulle pieniä yksityiskohtia kuten kukinnon osia ja siemeniä. Koska kasvit on kuvattu luonnollisessa koossa, pienet kasvit mahtuvat kartongille kokonaan sellaisenaan tai taitettuina, mutta isoimmista kasveista on kuvattu vain kukkiva oksa tai vain tyvi ja latva. Useimmat kuvat ovat kokonaan väritettyjä, mutta muutamista osa on jätetty lyijykynäpiirrokseksi ja osa väritetty. Kahdesta lajista – Silene uniflora, strandglim eli merikohokki ja Rubus fruticosus, björnbär eli karhunvatukka – on jostakin syystä maalattu kaksi kuvaa, ja näiden teksti on vain toisen kuvan yhteydessä.

Nordenstamin kirjaan tutustuttuani sanon, niin kuin Nils Johan Andersson on 1849 Botaniska Notiser -julkaisuun kirjoittanut:

– – att hittills intet vetenskapligt planchverk utkommit, som vågar mäta sig  med de af Hrr Wright utförde plancher

ja uskallan lisätä, että vieläkin kuvat etsivät vertaisiaan.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *