Paul Gravettin teos on otsikoitu nimellä Tove Jansson – kuvittaja, ja nimiösivulla teoksen mainitaan sisältävän 106 kuvaa. Kuvat ovatkin pääosassa teoksessa, joka käy läpi Janssonin kuvitustyötä kronologisesti taiteilijan lapsuudesta vanhuuteen saakka. Suurikokoisissa ja hyvälaatuisissa kuvissa riittää tutkittavaa, ja kirjan ulkoasuun on muutenkin panostettu mattapintaisia ja mandariininvärissä hohtavia kansia myöten. Kirjan alkupuolelle on valittu tunnettuja esimerkkejä […]
Olen seurannut Anneli Heliön uurastusta läheltä, aina 1980-luvun lopulta. Kohtasimme silloin sattumalta Imatra-festivaaleilla 1988, Neuvostoliiton toisinajattelija-taiteilijoiden saapuessa joukolla Suomeen, Mihail Gorbatshovin glasnost ja perestroika-ajan vanavedessä. Imatra-festivaalin organisaattori oli elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri – hän oli myös Sodankylän elokuvajuhlien merkittävä takapiru paria vuotta aikaisemmin – mutta ei suomalaisyleisö tuolloin vielä löytänyt vaihtoehtoista venäläiskulttuuria, vaikka ohjelmisto oli Imatrankosken […]
Pietari Suuren ratsastajapatsaan vaiherikas matka alkoi Latvian pääkaupungin Riian paraatipaikalta 1910. Brittiläinen sukellusvene torpedoi sen merten syvyyksiin. Patsas nostettiin ylös parinkymmenen vuoden kuluttua. Se unohdettiin varastoon kymmeniksi vuosiksi, kunnes se restauroitiin ja sai viettää hetken puistossa, josta se karkotettiin parkkipaikan vahdiksi. Äskettäin se ylennettiin Jurmalan huvilan talonmieheksi. Sillä on jopa Venäjän presidentillisen kongressipalatsin edessä ratsastava kaksoisolento, jonka tehtävä on manifestoida Venäjän imperiumin suuruutta, aivan kuten alkuperäiselläkin patsaalla oli 1910-luvun Riiassa.
Ilmoitus
Kirjoituskutsu alkuvuodesta 2023 julkaistavaan TAHITIIN Teetkö tutkimusta, joka liittyy taiteen historiaan? Kaipaatko teksteillesi laadukasta ja avointa julkaisufoorumia? Taidehistorian Seura julkaisee Suomen ainoaa pääasiallisesti taidehistorian ja taiteen tutkimukseen keskittyvää, verkossa vapaasti saatavilla olevaa Tahiti-lehteä (Taidehistoria tieteenä)! Lehti löytyy osoitteesta https://tahiti.journal.fi Lehdessä julkaistaan tieteellisiä, vertaisarvioinnin läpikäyviä artikkeleita, katsausartikkeleita, puheenvuoroja, kirja-arvioita ja taidehistoriaan liittyviä väitöslektioita. Tahitilla on tieteellisten […]
Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) maalaus Kung Fjalar on vuosikymmenien jälkeen taas nähtävillä Turun linnassa. Konservoitu teos on esillä linnan sisääntuloaulan parvella. Teos on maalattu Turussa vuonna 1862.
Mathilda Rotkirchia (1813–1842) on joskus kutsuttu Suomen ensimmäiseksi moderniksi naistaiteilijaksi. Aikana, jolloin naisilla ei ollut pääsyä taiteilijakoulutukseen, hän opiskeli yksityisoppilaana Tukholmassa ja teki sivistysmatkan Keski-Eurooppaan. Svenska litteratursällskapet (SLS) julkaisee nyt hänen arkistoaineistonsa kansallisessa Finna.fi. -hakupalvelussa.
Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) työt ovat tuttuja monille sellaisillekin suomalaisille, jotka eivät kuulu taidegallerioiden vakiovieraisiin. Gallen-Kallelan freskot Juséliuksen mausoleumissa Porissa sisältävät erittäin tunnettuja teoksia kuten Tuonelan joella ja Rakennus. Ehkä vielä tätäkin maineikkaampia on Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti sekä Tampereen nykyistä tuomiokirkkoa koristavat Simbergin maalaukset kuten Haavoittunut enkeli, Köynnöksenkantajat ja […]
Tietosanomat
Apu-lehti ja Ateneum ovat aloittaneet yhteistyön, jonka ensimmäinen tuotos on virtuaalinen taidekierros Ateneumissa. Kierroksen teemana on yksinäisyys, johon tutustutaan 11 teoksen avulla. Kimmo Ohtonen kuljettaa katsojat teosten äärelle. Matkalla hän kohtaa kiinnostavia ihmisiä, jotka kertovat itselleen tärkeistä teoksista ja kokemuksistaan yksinäisyydestä.
Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut verkkoon yli 1 400 uutta teosta, joihin on päässyt tähän asti tutustumaan vain museon seinien sisäpuolella. Nyt julkaistuihin teoksiin kuuluu taidetta, julisteita, postikortteja ja rakennuspiirustuksia.
Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]
Rembrandtin Yövartion entisöinti aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta Amsterdamin Rijksmuseumissa. Restaurointiprosessi on ainutlaatuinen paitsi mittakaavaltaan myös siksi, että teoksen entisöintiä voi seurata paikan päällä tai Internetissä.
Uudistunut Kuka kuvasi? -palvelu on 50 vuotta täyttävän Suomen valokuvataiteen museon juhlavuoden lahja suomalaisille. Suomen valokuvataiteen museo on ylläpitänyt vuodesta 2013 suosittua Kuka kuvasi? -verkkopalvelua, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua kuvaustyönsä aloittaneista, Suomessa toimineista valokuvaajista ja alan harrastajista. Uudistetussa palvelussa haettavana ovat 3000 valokuvaajan ohella yli 1000 Suomessa toimineen kuvaamon tai valokuvausalan liikkeen tiedot. […]
Meteorologi Seija Paasonen on taatusti taivaiden ja säätilojen asiantuntija. Tällä kertaa hän ei ennustakaan säätä vaan tulkitsee kuvattua säätä. Pilvimuodostelmista hän kokemuksellaan hahmottelee vuodenajan, pilvityypin ja sään, jonka taiteilija on vanginnut teokseensa. Näin saamme lukea mielenkiintoisia ja toisenlaisia tulkintoja monista tutuistakin teoksista, jotka kuuluvat kansalliseen aarteistoomme tai maailman laatutaiteeseen. Paasonen on tarkastellut usean vuoden projektissaan […]
Arvostelu
Pohjoismaissa von Wrightin taiteilijaveljeksiä pidetään 1800-luvun johtavina lintu- ja luontomaalareina, ja suomalaiset rakastavat varsinkin heidän lintumaalauksiaan. Professori emeritus Bertil Nordenstam (s. 1936) on työskennellyt vuodesta 1969 lähtien Tukholmassa Naturhistoriska riksmuseetissa ja toiminut siellä kasvitieteellisessä osastossa alanaan siemenkasvitiede. Hän on Kungliga Vetenskapsakademin jäsen, ja hänen julkaisunsa käsittelevät systemaattista kasvitiedettä, kasvimaantiedettä ja tieteenhistoriaa. Kuvat sata vuotta kateissa […]
Arvostelu
Emil Wikströmiä (1864-1942) voi hyvällä syyllä kutsua ahkeraksi ja antaumukselliseksi taiteilijaksi, joka halusi taiteessaan ikuistaa henkilöitä, arvoja, aatteita ja kauneutta. Hän teki paljon julkisia muistomerkkejä ja patsaita, joista tunnetuimpia lienevät ”kivimiehet” Helsingin rautatieasemalla, karhu Kansallismuseon portailla, J.V. Snellmanin ja Elias Lönnrotin patsaat niinikään pääkaupungissa. Mari Tossavainen haluaa teoksessaan painottaa Wikströmin ansioita kuvanveistäjänä ja riisua taiteilijaan […]
Arvostelu
On ilahduttavaa, ettei Liisa Väisänen käytä esimerkkeinään tunnettujen taiteilijoiden läpikaluttuja teoksia, vaan poimii kohteikseen – ensi sijassa 1800- ja 1900-luvun italialaisten taiteilijoiden maalauksia – suurelle yleisölle jokseenkin tuntemattomia teoksia. Niitä on kirjassa kaikkiaan puolen sataa, ja niitä voidaan luonnehtia lähinnä realistisiksi. Vain yksi kirjan maalaus on englantilaisen William Scottin työ (1957) ja yksi eurooppalaistuneen kiinalaissyntyisen […]
Tietosanomat
Museovirasto on palauttanut kolme saksalaisen taiteilija Käthe Kollwitzin (1867-1945) teosta niiden alkuperäiselle omistajalle. Teokset kuuluivat dresdeniläisen Staatliche Kunstsammlungen Dresdenin (SKD) Kupferstich-Kabinett-museolle II maailmansodan päättymiseen asti. Suomen tulli takavarikoi teokset 1970-luvulla ja luovutti ne Museoviraston omaisuudeksi. Teosten alkuperä ja tausta selvisivät vuonna 2017. Käthe Kollwitz on 1900-luvun tunnetuimpia saksalaisia taiteilijoita, ja hän teki mm. grafiikkaa, veistoksia […]
Arvostelu
”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus. Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]
Arvostelu
Tietyt visuaaliset symbolit ovat länsimaisen taiteen keskeinen osa. Euroopassa matkustava kohtaa niitä kaikkialla: kirkoissa, museoissa, palatseissa, toreilla, aukiolla, puistoissa, hautausmailla, kaduilla ja rakennusten yksityiskohdissa. Kirkoissa niitä on yksittäisten maalausten, veistosten ja reliefien lisäksi katoissa, seinissä, ovissa, sisäänkäynneissä, pylväänpäissä, saarnatuoleissa, kuorotuoleissa, kirkkotekstiileissä, ehtoollisvälineissä ja pyhäinjäännösarkuissa. Kun oppii tunnistamaan vertauskuvat ja ymmärtämään niiden merkityksen, aukeaa taide ja […]
Arvostelu
Täältä tullaan! liittyy Tampereen taidemuseon samannimiseen näyttelyyn, joka tuo esille tunnettuja ja arvostettuja, mutta myös unohdettuja ja löydettyjä naistaiteilijoita modernismin ajalta. Oletko kuullut unohdetuista Sylvi Kunnaksesta, Meri Genetzistä tai Inni Siegbergistä aiemmin? Näyttelyn ohessa julkaistu teos antaa laajemman kuvan naisista ammatinharjoittajina ja taiteellisten tavoitteidensa toteuttajina yhteiskunnallisessa ja taiteen murrosvaiheessa, jolloin naisia siirtyi paljon kotoa työelämään. […]