Dokumentit

Dokumentti Volter Kilven kirjastonhoitajan urasta 

Volter Adalbert Kilpi (1874–1939) teki lähes 40 vuoden mittaisen kirjastonhoitajauran kirjailijanuransa ohella. Tuosta ajasta puolet Kilpi vietti Turun yliopiston kirjaston palveluksessa toimien sen ensimmäisenä kirjastonhoitajana kuolemaansa asti. Hänen työnsä merkitys tulee esille erityisesti luokittelujärjestelmässä, jonka Kilpi loi ja joka yhä käytössä kirjaston Fennica-kokoelmassa. Fennica-kokoelman kautta hahmottuu puolestaan Suomen lakiin kirjattu vapaakappalelaki, joka tarjoaa mielenkiintoisen kulman kansojen ja kirjastojen ikiaikaisesti suhteesta. Aleksi Kauppisen tuottama dokumentti käsitelee Volter Kilven toimintaa Turun yliopiston kirjastossa.

Minua on liikuttanut syvästi Volter Kilven tekemä työ kirjastonhoitajana. Kilpi työskenteli kirjastoissa koko elämänsä. Se esti ja lopulta mahdollisti Kilven kutsumustyön kirjailijana, ohjelman tuottaja Aleksi Kauppinen kertoo.

Erityisen mielenkiintoisella tavalla Kilven tarina kirjastonhoitajana kietoutuu Turun yliopiston kirjaston historiaan. Kilpi loi vasta perustetulle kirjastolle luokittelujärjestelmän, joka on käytössä yhä tänäkin päivänä kirjaston Fennica-kokoelmassa.

Fennica-kokoelma kertoo kansojen ja kirjastojen ikiaikaisesta suhteesta

Fennica eli suomenkielisen ja Suomea koskevan kirjallisuuden kokoelma on vapaakappalelailla turvattu instituutio, jonka olemassaolo on elävä todiste siitä, että kansat ja kirjastot kulkevat käsi kädessä. Turun yliopiston kirjaston Fennica-kokoelma kalpenee Suomessa ainoastaan Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmalle

Kirjastot, erityisesti kansalliskirjastot, ovat kansakuntien kollektiivisen muistin varastoja. Niiden tehtävä kulttuuriperinnön ja dokumentoidun informaation säilyttäjinä tuleville sukupolville ja tutkijoiden käytettäväksi on ensiluokkaisen tärkeä. Sanalla sanoen, kirjastot ovat tietoyhteiskunnan selkäranka, Kauppinen pohtii.

Turun yliopiston kirjaston hankala elämä

Ensimmäinen piirustuskilpailu kirjastotalolle pidettiin vasta vuonna 1946. Silloin kilpailun voitti Erik Bryggmanin suunnitelma, jonka mukaisesti kirjastotalo olisi sijoitettu nykyiselle hämähäkkiluolan tontille. Työt keskeytyivät kuitenkin pian räjähdystöiden alettua. Lopulta Aarne Ervin suunnittelema kirjastotalo valmistui yliopistonmäelle vuonna 1953.

Kirjasto sijoitettiin aluksi hotelli Phoenixin tiloihin, joissa toimi myös itse yliopisto. Tilat olivat kuitenkin alusta asti riittämättömät. Kilpi kirjoitti kuolemaansa asti kirjastotalon kiireellisestä tarpeellisuudesta, mutta ei koskaan päässyt näkemään kirjastotalon valmistumista, Kauppinen kertoo.

Dokumentissa nähdään vieraina kirjailija Laura Kokko, joka kirjoittaa Volter Kilven elämäkertaa, Turun kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula sekä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson. Volter Kilven roolissa nähdään muun muassa Turun ylioppilasteatterista tuttu Antti Ainola. 

Vox Turku kertoo Suomen Turusta, sen seudusta, historiasta ja ihmisistä. Kun vuosikymmenen lopulla juhlitaan kaupungin 800 vuoden historiaa, on oleellista tietää, mitä tuosta historiasta tulisi muistaa.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *