Historiallisen Aikakauskirjan vuoden kolmannessa numerossa teemana ovat keskiajan historia, sen lähteet, uuden ajan alun tutkimus sekä uudet tutkimushavainnot. Artikkeleissa syvennytään muun muassa siihen, miten alkuperäislähteet voivat muuttaa totuttuja tulkintoja, miten itseoppineet ammatinharjoittajat on esitetty sekä siihen, millainen on digitaalisten alustojen käytettävyys historiantutkimuksessa. Lisäksi numerossa käsitellään esimerkiksi kaupunkihistoriaa, lukion historianopetuksen lähtökohtia ja perusteita sekä SS-miesten historiaa.
Uuden numeron pääkirjoitus ja keskustelupuheenvuorot ovat nyt luettavissa ja kommentoitavissa myös HAikin Agricola-foorumilla.
Sisällys 3-2019:
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen
Lähteillä (luettavissa HAikin Agricola-foorumilla)
Artikkelit
Reima Välimäki: ”Thomas Laurentii ex metropoli Finlandiae Abo” – Martin Crusiuksen päiväkirjamerkinnät Turun kirkkoherran vierailusta Tübingenissä 1585–1586
Anna Kuismin: Nurkkelin, Valvoherra, Kurjalin – Kirjurit ja asioitsijat fiktiivisissä teksteissä 1840-luvulta 1950-luvulle
Olli-Pekka Kasurinen, Lauri Leinonen ja Sanna Supponen: Modernien tutkimustietokantojen ja tiedonujalostusmenetelmien mahdollisuudet historiantutkimukselle – Tapaus Diplomatarium Fennicum
Sakari Ollitervo, Teemu Immonne, Marjo Kaartinen, Heli Rantala, Marika Räsänen ja Reima Välimäki: Sata vuotta Keskiajan syksyä
Laura Kolbe: ”Kunnallisen yhteenliittymisen aate” – Suomen kaupunkien yhteistyö kansallisessa ja kansainvälisessä murroksessa 1912–1917
Syväluotaus
Veli-Matti Rautio: Eivät pelkästään neuvostosotilaat
Keskustelua
Veli-Matti Rautio: Lukion historianopetus – keskustelupuheenvuoro
Pirkko Leino-Kaukiainen: Onko kaupungin historia kaupunkihistoriaa?
André Swanström: SS-miehet, tulkinnat ja tendenssit – kommentti Mikko Karjalaisen kirja-arvioon
Tuomas Jussila: Nälkävuodet 1867–1868
Arvioita
Lauri Paltemaa, Lyhyt johdatus kiinan historiaan (Matti Puranen)
Markku Heikkilä ja Simo Heininen, Uusi Suomen kirkkohistoria (Mikko K. Heikkilä)
Riho Saard, Ristitud Eestlane – Kristluse ajalugu Eestis keskajast tänapäevani (Seppo Zetterberg)
Teemu Keskisarja, Saapasnahkatorni – Aleksis Kiven elämänkertomus (Irma Sulkunen)
Marjatta Hietala, Finnisch-deutsche Wissenschaftskontakte – Zusammenarbeit in Ausbildung, Forschung und Praxis im 19. und 20. Jahrhundert (Vesa Vares)
Markku Hokkanen, Medicine, mobility and the empire – Nyasaland networks, 1859–1960 (Teemu Ryymin)
Aaro Sahari, Valtio ja suurteollisuuden synty – Laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954 (Jari Eloranta)
Timo Mikkilä, Talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen – Traumana Karjalan menetys (Erkki Vasara)
Lauri Viinikkala, Digitaalisia valheita vai historiallista tietoa? – Aineellisen todellisuuden, kerronnan ja historiallisen tiedon suhde yhdistetyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävissä menneisyyden esityksissä (Jessica Parland-von Essen)
Jeanette Lindblom, Women and public space – Social codes and female presence in the Byzantine urban society of the 6th to the 8th centuries (Anu Lahtinen)
Tiedemaailma
Jari Gallén -palkinto professori Stephen Mitchellille
Akateemikko Eino Jutikkala -luento marraskuussa 2019
Warelius-palkinto professori Markku Kuismalle
Historiantutkimuksen päivät Oulussa
Call for papers
Abstraktit • Abstracts
Historian ystävä
Kari Salmi: Historian ystäväin toimintaa
HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA NETISSÄ:
Historiallisen Aikakauskirjan Agricola-foorumi