Historiallisen Aikakauskirjan numeron 1/2022 artikkelit tarkastelevat Suomen historiaa keskiajalta 1900-luvulle. Antti Matikainen on artikkelissaan ottanut käsittelyyn Ylä-Savon keskiaikaiset rajat ja niistä tehdyt tulkinnat. 1800-luvun suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista kertovat Laura-Elina Ahon artikkeli nuoresta Ida Aalbergista suomalaisuuden ilmentymänä ja Marianne Vasara-Aaltosen artikkeli asianajotoiminnan professionalisoitumisesta 1800-luvulla. Topi Houni tuo artikkelissaan esiin, millaisissa yhteyksissä eri aikoina on puhuttu kansakunnan eheyttämisestä; ilmaisun käyttöhistoria osoittautuu ajateltua pidemmäksi. Jouni Ahmajärven analyysissä keskiöön nousee sosiologi Gunnar Landtman, kuolemanrangaistuksen vastustaja sotienväliseltä ajalta. Aaro Saharin artikkelissa puolestaan ollaan sotienjälkeisessä ajassa, jossa paitsi maksettiin sotakorvauksia, myös rakennettiin niistä selviytymistarinaa. Referee-artikkelien lisäksi numerossa ilmestyy Rose-Marie Peaken ja Saara Hilpisen puheenvuoro sateenkaarisensitiivisen historian puolesta; Eino Murtorinne ja Pekka Visuri avaavat Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista säilyneitä dokumentteja ja Jyrki Vesikansa pohtii historiapolitiikkaa. Lisäksi luettavissa on koko joukko uusimpien tutkimusten kirja-arvioita.
Haikin pääkirjoitukset ja keskustelupuheenvuorot ovat luettavissa Haikin Agricola-foorumilla.
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen: Ole mahdollisimman rohkea
Artikkelit
Olli Matikainen
”Meidän lapinmaamme”– Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla
Laura-Elina Aho
”Ihanteiden ilmiloihtija” – Nuori Ida Aalberg suomalaisuuden personifikaationa
Marianne Vasara-Aaltonen Maallikkoasianajosta kohti juristien esiin- marssia – Asianajotoiminta 1800-luvun Kuopiossa ja Vaasassa
Topi Houni
Kansan eheyttäminen – Käsitteen merkitys- kerrostumat ja käytön historia 56
Jouni Ahmajärvi
Kuolemanrangaistusta vastaan –
Sosiologi Gunnar Landtman julkisena intellektuellina 69
Aaro Sahari
Sotakorvauskertomus ja historiankirjoituksen tulkinnat uroteosta myyttiin
Puheenvuoro
Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen
Kohti sateenkaarisensitiivistä käännettä Suomen historian tutkimuksessa
Keskustelua
Eino Murtorinne ja Pekka Visuri: Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja
Jyrki Vesikansa: Historiapolitiikkaa kolkkapojille
Arviot
Marko Lamberg, Noitaäiti – Malin Matsintyttä- ren tarina (Nikolai Paukkonen)
Veli Pekka Toropainen, 13 pyöveliä – Päätöntä menoa 1600-luvun Turussa (Petri Karonen)
Raisa Maria Toivo ja Riikka Miettinen (toim.), Varhaismodernin yhteiskunnan historia – Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisiin (Petteri Impola)
Marianna Muravyeva ja Raisa Maria Toivo (toim.), Parricide and Violence Against Parents Throughout History – (De)Construc- ting Family and Authority? (Anna Kantanen)
Marianna Muravyeva, Phillip Shon ja Raisa Maria Toivo, Parricide and Violence Against Parents – A Cross-cultural View Across Past and Present (Anna Kantanen)
Janne Lahti ja Rebecca Weaver-Hightower (toim.), Cinematic Settlers – The Settler Colo- nial World in Film (Raita Merivirta)
M.A. Vituhnovskaja-Kauppala, A.Ju. Osipova, V putšine graždanskoi voiny – Karely v poiskah strategij vyživanija 1917–1922 (Alpo Juntunen)
Raimo Pullat ja Risto Pullat, Viinameri – Sala- piiritusevedu Läänemerel kahe maailmasoja vahel (Jaakko Blomberg)
Antero Holmila ja Matti Roitto, Rooseveltista Trumpiin – Yhdysvaltain ulkopolitiikka ja kriisit 1900-luvun alusta tähän päivään (Janne Lahti)
Petteri Impola, Piria Frigren, Petri Karonen, Matti Roitto ja Antti Räihä (toim.), Vanhojen käsialojen lukuopas (Jenni Merovuo) 120
Tiedemaailma
Rajanylittäjien syvätuntija – Pekka Nevalainen (1959–2021) 122
Abstraktit 123
Historian Ystävä
Kari Salmi
Hyvät historian ystävät!
HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA 120:1 (2022)