Helsingin kaupunginmuseossa 15.10.2021 avautuva Armas Tallinna – tarinoita naapurista -näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Hauskat – joskus hiukan nolotkin – yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin.

Lue lisää

Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.

Lue lisää

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää

Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -teoksen esipuheessa Mauri Karvonen, joka on aavetarinoiden tutkija ja historian maisteri, kertoo että kyseisessä kirjassa hänen tarkoituksenaan on peilata kansanperinnettä ja aavetarinoita oikeaan historiaan. Kirjaan, joka on jo kolmas samanniminen (aikaisemmat osat ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018), on valikoitu 14 kohdetta eri puolilta Suomea. Joukossa on kartanoita kuten Halikon Wiurila ja […]

Lue lisää

Satu Jaatinen julkaisi viime vuonna teoksen Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja (Docendo), jossa hän johdatti lukijansa eurooppalaisiin hoveihin ja hovikäytäntöihin. Nyt julkaistussa kirjassaan Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen Jaatinen tarkastelee erilaisia ikäviä ja hassujakin tapahtumia samoissa hoveissa. Tapahtumat kohauttivat alamaisia, mutta niiden kulku oli usein loogista. Hallitsijoiden hovien piireissä tapahtumista muodostui skandaaleja, joista tuoreimmat ovat […]

Lue lisää

Tartuin Rutger Bregmanin kirjaan Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa, kun olin arvostellut Raimo Tyykiluodon Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria. Hyvä, että tartuin, sillä hirmuhallitsijat olivat saaneet mieleni perin apeaksi. Tuntui, ettei ihmiskunnalla ole toivoa paremmasta, koska niin monien maiden johdossa on suuruudenhulluja, ahneita ja pahoja tyranneja. Vastapainoksi Bregmanin kirja antaa toivoa ja uskoa ihmisen perimmäiseen […]

Lue lisää

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Lue lisää

2

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Uraauurtava teos suomalaisen lintututkimuksen historiasta julkaistaan perjantaina 25.9. Kirja kertoo suomalaisen lintutieteen kehityksestä ja merkkihenkilöistä vuosina 1828–1974. Teoksesta käy ilmi, että suomalaiset tutkijat ovat monella tavalla olleet kansainvälisen lintutieteen edelläkävijöitä.

Lue lisää

Valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa on avattu opettajien käyttöön uusi Finna Luokkahuone -sivusto. Kansalliskirjaston avaamaan palveluun on koostettu opetuksen tueksi sopivia aineistoja ja aineisto- ja tehtäväpaketteja yli 350 museosta, arkistosta ja kirjastosta.

Lue lisää

Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.

Lue lisää

Tekniikan Waiheita 2019:1 Teknologian historian monet tarinat nyt luettavissa Journal.fi-palvelussa. Tekniikan Waiheita vuosikerta 37 on lehden ensimmäinen täysin verkossa julkaistu. Lehti on nyt diamond open access -julkaisu. Kirjoittamisesta ei peritä maksuja, eikä lehti ole maksumuurin takana vaan kaikkien saatavilla. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy viimeinkin monien teknisten ja inhimillisten vaikeuksien jälkeen. Toimitus pahoittelee viivytystä. Lehden taittoa […]

Lue lisää

Bjarmit olivat yleisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen kansa, jonka tarunhohtoinen Bjarmia eli Bjarmien maa, sijaitsi pohjoisessa, Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Tämä rikas kansa kävi kauppaa Venäjän suurten jokien varrella 800-luvulta 1200-luvulle. Bjarmeista ovat kertoneet monet englantilaiset, norjalaiset, tanskalaiset, saksalaiset, arabialaiset ja venäläiset kronikoitsijat, matkakirjailijat, maantieteilijät, runoilijat ja saagakirjailijat. Ensimmäisen kerran bjarmeista kertoo norjalainen Ottar 800-luvun lopulla […]

Lue lisää

2

FT Kirsi Keravuori on julkaissut kiehtovan, hänen vuonna 2015 ilmestyneen väitöskirjansa ”Rakkaat poikaiset!” Simon ja Wilhelmiina Jahnsson perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887) teemaa laajentavan tutkimuksen. Se käsittelee kustavilaisen talonpoikaislaivurin Simon Jahnssonin (1812–1887) ja hänen vaimonsa Wilhelmina Janssonin o.s. Widbomin (1810–1892) kirjeenvaihtoa heidän lastensa kanssa. Keravuori kuvaa kuinka Jahnssonit, kaksikieliset talonpoikaisvanhemmat, loivat elämällään ja työllään omana aikanaan poikkeuksellisen perinnön. […]

Lue lisää

Ulkopuolisen, vihkiytymättömän, on vaikea sukeltaa sisään sarjakuvan salattuun maailmaan. Onko sarjakuva populaarikulttuurin osa, vai alakulttuuristen pienyhteisöjen salattua marginaalista julkaisutoimintaa? Näitä asioita mietin ottaessani käteeni Juri Nummelinin kirjan Sarjakuvan lyhyt historia. ”Sarjakuva kuuluu niihin asioihin, jotka tunnistaa, kun ne näkee. Tarkka määrittely ei kuitenkaan ole helppoa.” Näitä asioita tietokirjailija Nummelin pohtii teoksessaan. Nummelin esittelee teoksessaan, miten erilaiset […]

Lue lisää

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]

Lue lisää

Viisaus kiertyy kierrosta; niin kauan kierrämme elämää, kunnes tulemme ymmärtäväiseksi. (Heljä Liukko-Sundström 2018) Ateneumin rakennuksen korkeita keskiportaita voi nousta Ateneumin taidemuseoon. Rakennuksen C-portaassa sijaitsi vielä 1960-luvulla Kuvataideakatemia ja Ateneumin itäpään B-portaan portaita kipusivat taideteollisen oppilaat. Sattuma johdatteli nuorta Heljä Liukkoa nousemaan taideteollisen portaita vuonna 1959. Ateneumin portaat ja miljöö ovat minulle tuttuja, siksi palaan tähän […]

Lue lisää

1

Norsunluutornista, päivää -podcastin ensimmäisessä lähetyksessä teemana on arki ja juhla. Lähetyksessä hypätään suoraan syvään päähän keskustelemalla muun muassa uskonnosta. Podcastia toimittavat Jyväskylän yliopiston historiantutkijat Mikko Hiljanen ja Susanna Niiranen. Vieraana dosentti Jukka Jouhki. Norsunluutornista päivää!

Lue lisää