Tutankhamonin hauta oli kiehtonut Howard Carterin (1874–1930) mieltä vuodesta 1907 lähtien, ja hän etsi sitä sinnikkäästi monta vuotta Kuninkaiden laaksosta, ennen kuin hän löysi sen marraskuussa 1922. Jo faaraoiden ajasta lähtien kuningashautojen aarteet olivat joutuneet ryöstöjen ja hävityksen kohteiksi. Vainajien muumioitakin oli vahingoitettu. Carter ei tiennyt, mitä hänen etsimässään Tutankhamonin haudassa olisi jäljellä. Brittiläisessä arkeologiassa […]
Tietosanomat
Kansalliskirjaston pergamentteihin höydynnetään uudehkoa menetelmää, jossa pyyhekumia hangataan pergamenttiin ja analysoidaan hankauksesta jäljelle jäävä pyyhekumin jäte. Näin voidaan selvittää pergamenttiin käytetyn eläimen laji, sukupuoli ja mahdollisesti asuinseutukin.
Tietosanomat
Jussi Nuorteva julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalisteiksi on valittu kolme erilaista kotiseutukirjaa, jotka käsittelevät Kuortanetta, Vääksyä ja Bjarne Westermarckin merkitystä Järvenpäässä. Teokset ovat: Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960 Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto, Jaakko Mäntylä, Kuortaneen kunta 2021 Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassaTuula […]
Historiallisen Aikakauskirjan numeron 1/2022 artikkelit tarkastelevat Suomen historiaa keskiajalta 1900-luvulle. Antti Matikainen on artikkelissaan ottanut käsittelyyn Ylä-Savon keskiaikaiset rajat ja niistä tehdyt tulkinnat. 1800-luvun suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista kertovat Laura-Elina Ahon artikkeli nuoresta Ida Aalbergista suomalaisuuden ilmentymänä ja Marianne Vasara-Aaltosen artikkeli asianajotoiminnan professionalisoitumisesta 1800-luvulla. Topi Houni tuo artikkelissaan esiin, millaisissa yhteyksissä eri aikoina on puhuttu […]
Helsingin kaupunginmuseossa 15.10.2021 avautuva Armas Tallinna – tarinoita naapurista -näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Hauskat – joskus hiukan nolotkin – yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin.
Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.
Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka
Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -teoksen esipuheessa Mauri Karvonen, joka on aavetarinoiden tutkija ja historian maisteri, kertoo että kyseisessä kirjassa hänen tarkoituksenaan on peilata kansanperinnettä ja aavetarinoita oikeaan historiaan. Kirjaan, joka on jo kolmas samanniminen (aikaisemmat osat ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018), on valikoitu 14 kohdetta eri puolilta Suomea. Joukossa on kartanoita kuten Halikon Wiurila ja […]
Satu Jaatinen julkaisi viime vuonna teoksen Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja (Docendo), jossa hän johdatti lukijansa eurooppalaisiin hoveihin ja hovikäytäntöihin. Nyt julkaistussa kirjassaan Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen Jaatinen tarkastelee erilaisia ikäviä ja hassujakin tapahtumia samoissa hoveissa. Tapahtumat kohauttivat alamaisia, mutta niiden kulku oli usein loogista. Hallitsijoiden hovien piireissä tapahtumista muodostui skandaaleja, joista tuoreimmat ovat […]
Tartuin Rutger Bregmanin kirjaan Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa, kun olin arvostellut Raimo Tyykiluodon Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria. Hyvä, että tartuin, sillä hirmuhallitsijat olivat saaneet mieleni perin apeaksi. Tuntui, ettei ihmiskunnalla ole toivoa paremmasta, koska niin monien maiden johdossa on suuruudenhulluja, ahneita ja pahoja tyranneja. Vastapainoksi Bregmanin kirja antaa toivoa ja uskoa ihmisen perimmäiseen […]
Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.
Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.
Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]
Tietosanomat
Uraauurtava teos suomalaisen lintututkimuksen historiasta julkaistaan perjantaina 25.9. Kirja kertoo suomalaisen lintutieteen kehityksestä ja merkkihenkilöistä vuosina 1828–1974. Teoksesta käy ilmi, että suomalaiset tutkijat ovat monella tavalla olleet kansainvälisen lintutieteen edelläkävijöitä.
Valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa on avattu opettajien käyttöön uusi Finna Luokkahuone -sivusto. Kansalliskirjaston avaamaan palveluun on koostettu opetuksen tueksi sopivia aineistoja ja aineisto- ja tehtäväpaketteja yli 350 museosta, arkistosta ja kirjastosta.
Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.
Tekniikan Waiheita 2019:1 Teknologian historian monet tarinat nyt luettavissa Journal.fi-palvelussa. Tekniikan Waiheita vuosikerta 37 on lehden ensimmäinen täysin verkossa julkaistu. Lehti on nyt diamond open access -julkaisu. Kirjoittamisesta ei peritä maksuja, eikä lehti ole maksumuurin takana vaan kaikkien saatavilla. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy viimeinkin monien teknisten ja inhimillisten vaikeuksien jälkeen. Toimitus pahoittelee viivytystä. Lehden taittoa […]
Bjarmit olivat yleisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen kansa, jonka tarunhohtoinen Bjarmia eli Bjarmien maa, sijaitsi pohjoisessa, Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Tämä rikas kansa kävi kauppaa Venäjän suurten jokien varrella 800-luvulta 1200-luvulle. Bjarmeista ovat kertoneet monet englantilaiset, norjalaiset, tanskalaiset, saksalaiset, arabialaiset ja venäläiset kronikoitsijat, matkakirjailijat, maantieteilijät, runoilijat ja saagakirjailijat. Ensimmäisen kerran bjarmeista kertoo norjalainen Ottar 800-luvun lopulla […]
FT Kirsi Keravuori on julkaissut kiehtovan, hänen vuonna 2015 ilmestyneen väitöskirjansa ”Rakkaat poikaiset!” Simon ja Wilhelmiina Jahnsson perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887) teemaa laajentavan tutkimuksen. Se käsittelee kustavilaisen talonpoikaislaivurin Simon Jahnssonin (1812–1887) ja hänen vaimonsa Wilhelmina Janssonin o.s. Widbomin (1810–1892) kirjeenvaihtoa heidän lastensa kanssa. Keravuori kuvaa kuinka Jahnssonit, kaksikieliset talonpoikaisvanhemmat, loivat elämällään ja työllään omana aikanaan poikkeuksellisen perinnön. […]