Kolmatta kertaa ilmestynyt verkkojulkaisu Kulttuurista perinnöksi sisältää punnittua tietoa kulttuuriperinnön eri ilmiöistä ja toimijoista helposti avautuvassa, tiiviissä muodossa. Vuosittainen julkaisu valottaa kulttuuriperinnön eri muotoja ja sitä, mitä merkitystä kulttuuriperinnöllä on yksittäisille ihmisille ja yhteiskunnalle.
Uusimmassa numerossa menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat monella tapaa. Artikkeleissa etsitään uusia näkökulmia museoiden kokoelmiin ja niiden tutkimiseen Verkossa julkaistavat 3D-mallit ja digitaaliset karttapalvelut mahdollistavat uudenlaisia tapoja tutustua kokoelmiin ja merkittäviin kulttuuriympäristökohteisiin. Kulttuuriperinnön kasvo -videohaastatteluissa tutustutaan kolmeen tutkijaan, joiden aineistoina ovat Museoviraston erilaiset kokoelmat valokuvista lautanauhoihin. Lisäksi pohditaan sitä, millä ehdoilla kaukaisista maista tuotuja esineitä tulisi palauttaa lähtömaihin.
Museoalan kehittämistä ja kehittymistä tarkastellaan monikulttuurisuuden, museoiden välisen yhteistyön sekä museoiden vastuunjaon muutosten kautta. Kerromme, millaisia kokemuksia on saatu maahanmuuttajaryhmien kanssa tehdystä kulttuuriperintötyöstä, ja pohdimme, mitä eurooppalaisuus tarkoittaa Suomessa.
Ajankohtaisena teemana artikkeleissa nousee esiin ilmastokriisi, jonka luomiin uhkakuviin haetaan vastauksia kulttuuripolitiikan ja ilmastopolitiikan linkittämisestä sekä rakennusosien kierrättämisestä. Voisimmeko oppia jotakin hyödyllistä vanhoista rakennustavoista tai yhteisöiltä, jotka ovat joutuneet ennenkin sopeutumaan muuttuneisiin elinolosuhteisiin?
Lopuksi Museoviraston väistyvä pääjohtaja Juhani Kostet kertaa tekstissään mennyttä kymmentä vuottaan Museoviraston johdossa. Videohaastattelussa hän katsoo jo tulevaisuuteen ja paljastaa muun muassa suosikkimuseoesineensä.
http://www.kulttuuristaperinnoksi.fi
Miikka Haimila: Pysy kartalla!
Missä olikaan Salpalinja, Verlan tehdasalue tai Markkinan kivikautinen asuinpaikka? Museoviraston digitaalisesta karttapalvelusta löydät niin Suomen maailmanperintökohteet, perinnemaisemat, suojellut rakennukset kuin muinaismuistotkin. Museovirasto kerää jatkuvasti lisää tietoa rakennusperinnöstä ja arkeologisista kohteista. Uusimmat tiedot lisätään karttapalveluun, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä.
Suvi Sillanpää: CultureLabs – osallistavasti moninaisen kulttuuriperinnön jäljillä
CultureLabs on EU:n Horizon 2020 -rahoituksella vuosina 2018-2021 toteutettava hanke, jossa on mukana kahdeksan organisaatiota Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Isosta-Britanniasta ja Suomesta. Suomesta mukana on Museovirasto, jossa toteutuksesta vastaavat Museoviraston Kuvakokoelmat ja Museoalan kehittämisen yksikkö.
Raija Linna & Tiina Oasmaa: Video: Hautalöydöistä löytyi ratkaisu ongelmaan
Tekstiilikonservaattori, kudonnanopettaja Maikki Karisto tutkii myöhäisrautakauden lautanauhoja Museoviraston arkeologisten kokoelmien hautalöydöissä. Lautanauhoja käytettiin vyönauhoina, vaatteiden huolitteluun ja koristenauhoina melkein kaikissa vaatteissa. Karisto julkaisee kirjan arkeologisista nauhoista, ja toivoo, että tutkimustulokset olisivat näin kaikkien käytettävissä.
Raija Linna & Tiina Oasmaa: Video: Kuvat, kertomukset ja kirjat kertovat taidehistoriallisista tutkimusretkistä
Filosofian tohtori, tietokirjailija Leena Valkeapää tutkii Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisia tutkimusretkiä 1871–1902. Valkeapää kertoo, että koko tutkimusaineisto on Museovirastossa. Myös Muinaismuistoyhdistyksen alkuperäisiä julkaisuja löytyy Museoviraston kirjastosta. Valkeapään harras toive on, että kuva-aineisto saataisiin digitoitua ja verkkoon. ”Kun tutkii, on hyvä nähdä alkuperäinen, mutta digitointi auttaa ja nopeuttaa työskentelyä.”
Raija Linna & Tiina Oasmaa: Video: Valokuvakokoelmat ovat avain lähihistoriaan
”Aikakauslehtikustantaja Otavamedian ja kustannusosakeyhtiö Otavan aineistot ovat olleet avain lähihistorian tutkimiseen ja nimenomaan valokuvahistorian tutkimiseen,” sanoo valokuva-alan tutkija, tietokirjailija Jukka Kukkonen. Kukkonen etsii ulkomaisten valokuvaajien aineistoja Suomen kriisivuosilta 1939–40 Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n lehtikuvakokoelmista.
Jutta Kuitunen: Sarkofagi saapui Suomeen 1860 – muumio katosi matkalla
Yksi Museoviraston arkeologisten kokoelmien aarteista on 3000 vuotta vanha sarkofagi, jonka hankki Egyptistä 1840-luvulla suomalainen tutkimusmatkailija Georg August Wallin. Sarkofagi saatiin lopulta Suomeen vuonna 1860, mutta sen sisällä ollut muumio oli matkan aikana kadonnut. Hieroglyfein ja maalauksin koristeltu sarkofagi on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena aina 1800-luvun lopulta lähtien.
Leena Marsio: Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus – mitä eurooppalaisuus tarkoittaa Suomessa?
Mitä yhteistä on Ateenan Akropoliilla, entisellä Natzweilerin keskitysleirillä ja Maastrichtin sopimuksella? Entä historiallisella Gdanskin telakalla, Leipzigin musiikkiperintökohteilla ja Tarton yliopiston historiallisella kokonaisuudella?
Eeva Teräsvirta & Marianne Koski: Yhdessä kohti vaikuttavampaa museotoimintaa
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset haastavat museoitakin kehittymään ja kehittämään toimintaansa aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa asiakkaiden, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Museoiden toiminnalla ja niiden tarjoamilla palveluilla halutaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle laajemmin. Tällaisia vaikutuksia voivat olla yksilötasolla esimerkiksi elämykset, oivallukset, inspiraatio tai erilaisten asiayhteyksien ymmärtäminen. Yhteisötasolla taas voidaan tavoitella esimerkiksi yhdenvertaisuuden, moniäänisyyden, demokratian, yhteisöllisyyden tai vuorovaikutuksen lisääntymistä. Tärkeää on, että museot kirkastavat yhdessä yhteisöjensä kanssa, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla tavoitellaan.
Ulla Salmela & Iida Kalakoski: Kulttuuriperintö ilmastokriisin kourissa – mutta myös osana ratkaisua?
Amazon palaa, Venetsia veden alla, lisääntyneet lämpöaallot tappavat Ison valliriutan koralleja, ilmansaasteet ja eroosio tuhoavat Akropoliin marmoria, vain hieman merenpinnan yläpuolella olevien saarten luonto kulttuureineen uhkaa huuhtoutua pois… Ilmastonmuutos luo monia uhkakuvia yhteiselle kulttuuriperinnölle.
Ismo Malinen: Kolmiulotteisia museoesineitä voi pian pyöritellä verkossa
3D-mallinnuksella voidaan tehdä kolmiulotteinen malli niin maisemasta, rakennuksesta kuin merenpohjassa olevasta hylystäkin. Vuoden 2019 museohankkeissa esinekokoelmista tehdään 3D-malleja, joita voi tutkia tietokoneen näytöllä pyöritellen niitä vapaasti. 3D-mallin avulla museoesineestä voi myös tulostaa näyttelyyn kopion, jota on lupa koskea.
Iida Kalakoski: Uutta ajattelua rakennusosien kierrättämiseen
Ilmastokriisi on saanut eri alojen asiantuntijat pohtimaan omaa rooliaan ja mahdollisuuksiaan osallistua omassa työssään ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siihen sopeutumiseen. Rakennusalalla kiertotalous on eräs niistä näkökulmista, joilla pyritään vastaamaan ympäristökysymyksiin hyödyntämällä olemassa olevia resursseja ja rajallisia luonnonvaroja tehokkaammin.
Pirjo Hamari: Museokenttä uudistuu – alueellisille museoille lisää vastuuta kulttuuriperinnöstä
Museokenttä on uudistunut ripeästi. Museot ovat avoimempia, lähestyttävämpiä ja houkuttelevat enemmän asiakkaita kuin aiemmin. Museoiden elinvoima näkyy.
Raija Linna & Tiina Oasmaa: Video: Katse tulevaisuuteen
”Tulevaisuuden museossa olisi kiva nähdä, millä tavalla maahan tulleet uudet ihmiset sopeutuvat Suomeen, mitä he omaksuvat Suomesta ja mitä he säilyttävät omasta kulttuuristaan,” pohtii Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet videohaastattelussa.
Pilvi Vainonen: Kysymyksiä kulttuuriperinnön repatriaatiosta
Esineellisen tai tiedollisen kulttuuriperinnön palauttaminen sen alkuperämaihin tai alkuperäisille omistajille on ollut pitkään keskustelun ja viime vuosina toiminnankin kohteena niin valtioiden välillä, alkuperäiskansojen piirissä kuin kansainvälisessä museomaailmassa. Repatriaatiota on käsitelty paljon myös tiedotusvälineissä sekä akateemisilla foorumeilla, konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa[1]. Asia on noussut myös Suomessa pysyvästi ajankohtaiseksi.
Juhani Kostet: Kymmenen vuoden tilinpäätös
Museoviraston pääjohtaja, FT Juhani Kostet jää pitkän työuran päätyttyä eläkkeelle vuoden 2019 lopussa. Jutussa Juhani Kostet katsoo uraansa Museovirastolla, ja sen aikana viraston ja kulttuuriperintötyön toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.
http://www.kulttuuristaperinnoksi.fi