Varhain aamulla 9.1.1937 Kiinan muurin luona Pekingissä tehtiin järkyttävä löytö: nuori eurooppalainen nainen hakattuna ja silvottuna. Ruumis pystyttiin tunnistamaan vaatteista, koruista, luisteluradan jäsenyyskortista ja hieman puolenyön jälkeen pysähtyneestä kellosta Pamela Werneriksi, tunnetun sinologin ja entisen brittidiplomaatin Edward Wernerin (1864–1954) 19-vuotiaaksi adoptiotyttäreksi. Tapauksesta tehtiin poliisitutkinta, mutta ajankohta oli olosuhteiltaan mahdollisimman onneton: elettiin toisen Kiinan–Japanin sodan puhkeamista edeltäneitä kuukausia. Tutkinta päättyi tuloksettomana, eikä ketään vastaan nostettu murhasyytettä. Tapaus vaipui unohduksiin, kunnes siitä julkaistiin hiljattain kaksi keskenään ristiriitaista kirjaa.
Pamelan biologisten vanhempien henkilöllisyyttä ei tiedetä, mutta on todennäköistä, että he olivat Venäjän vallankumousta paenneita emigrantteja. Wernerit adoptoivat Pamelan kaksivuotiaana, ja tämä oppi myös kiinan kielen.
Ennen kuolemaansa Pamela oli ollut ystävineen luistelemassa lähetystöalueella, ja viimeinen näköhavainto hänestä oli se, että hän lähti paikalta yksin polkupyörällä kylmään iltahämärään. Vain hieman kohtalokkaaksi muodostuneen yön jälkeen Pamelan oli määrä matkustaa Englantiin jatkamaan opintojaan.
Murha jäi uutisena japanilais- ja kiinalaisjoukkojen taistelujen ja miehityksen jalkoihin, ja Edward Werner joutui vuonna 1943 japanilaisten internoimaksi. Samalla vankileirillä oli myös hänen tyttärensä mahdollinen murhaaja/murhaajat, sillä eräät leirivangit olivat kuulleet Wernerin syyttävän hammaslääkäri Wentworth Prenticeä kasvotusten. Hänen tosin sanottiin osoitelleen ihmisiä sattumanvaraisestikin. Leiriltä selviydyttyään yli 80-vuotias Edward jatkoi vihjeiden etsimistä, mutta hän ei saanut Britannian ulkoministeriötä kiinnostumaan tapauksesta.
Vasta kuluvan vuosikymmenen alussa tapahtui uusi käänne, kun Kiinan- ja Pohjois-Korean-tuntijan Paul Frenchin bestselleriksi noussut teos Midnight in Peking (Penguin Books, London 2011) toi Pamelan murhan laajempaan tietoisuuteen. Hän päätyi tutkimuksissaan siihen tulokseen, että murhaan ja mahdollisesti myös hyväksikäyttöön olisivat voineet syyllistyä kenties Wentworth Prenticen kotoa Pamelan kanssa ortodoksista uutta vuotta juhlimaan lähteneet (puoli)tutut länsimaiset miehet. Tämän teorian mukaan juhlinta olisi jossain vaiheessa siirtynyt baariin, mutta Pamelan isän tutkimuksissa paikka osoittautui ”Badlands”-nimellä tunnetulla alueella sijainneeksi bordelliksi.
Eläköitynyt brittipoliisi Graeme Sheppard kuitenkin pohtii omassa kirjassaan A Death in Peking: Who Killed Pamela Werner (Earnshaw Books Limited, Hong Kong 2018) toisenlaista teoriaa. Sheppard ei usko, että Pamela olisi ollut luonteeltaan sellainen, joka joutuu huonoon seuraan ja lopulta epämääräiseen paikkaan tapettavaksi, vaikka olisikin tuntenut osan miehistä. Hän pitää yhtenä potentiaalisena syyllisenä Pamelan kiinalaista koulutoveri a (entistä poikaystävää?) Han Shou-chingiä, Pamelan isä oli eräässä kirjeessään kertonut lyöneensä häntä nenään epäiltyään romanttista suhdetta. Sheppardin mielestä ei ole epäuskottavaa, että tapauksen epäilty olisi ollut kokenut veitsenkäyttäjä, tai sitten Pamelan surmannut ja sisäelimiä vieneet ja luultavasti myös pään irrottamista yrittäneet olivat eri henkilöitä. Joka tapauksessa Han Shou-chingin kohdalla jäljet kuitenkin kylmenivät lopullisesti, sillä hän joutui Edward Wernerin mukaan myöhemmin japanilaisten sotilaspoliisien tappamaksi.
Pamela Wernerin murhasta jäi siis jäljelle tavoitteessaan epäonnistunut poliisitutkinta ja murtuneen Edward-isän oma tappajajahti. Sekä hänellä että viranomaistutkintaa johtaneella pääkonsuli Nicholas Fitzmauricella oli omat epäilynsä, mutta tapauksessa on liikaa potentiaalisia syyllisiä, jotta se saataisiin suljettua aukottomasti. Kuvaavaa on, että yhden teorian mukaan hänet olisivat surmanneet japanilaiset militaristit kostona siitä, että brittisotilaat olivat tappaneet japanilaisupseerin vuonna 1936, joten myös poliittiset aspektit leijuvat veriteon ympärillä. Oli murhaajia yksi tai monta, hekin ovat jo mitä todennäköisimmin kaikki kuolleet, mutta jonnekin Pekingin kehäteiden alle haudatun Pamelan tapaus koskettaa ja kiehtoo suurta yleisöä – karmaisevista yksityiskohdistaan huolimatta ja niiden takia.
Lähteet:
McDonell, Stephen: ” A woman’s murder in Peking and a literary feud”. BBC News, 8 January 2019.
French, Paul. Midnight in Peking: The Murder That Haunted the Last Days of Old China. Penguin Books, London 2011.
Sheppard, Graeme: A Death in Peking: Who Killed Pamela Werner. Earnshaw Books Limited, Hong Kong 2018.