Littanan tarinan kertoja on kiinalainen Jenni Yen (ent. Chen Pingping) ja hänen muisteloittensa paperille panija on suomalainen Vaula Norrena. Koettuaan kovia sekä synnyinmaassaan että uudessa kotimaassaan Jenni on yli 30-vuotiaana rohkaistunut kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan kahden kulttuurin välissä. Mutta minä en voi olla kertomatta tarinaani. Haluan päästä siitä häpeästä ja syrjinnästä, joka minua on […]
Rolf Leppäsen kirjallinen tuotanto näyttäisi keskittyvän ulkomaankauppaan ja sotahistoriaan. Hänen tuorein omakustanteensa Gustaf Mannerheim Xinjiangissa 1906-1907 – Uiguurikysymyksen historia on edustava kovakantinen ja mustavalkoisilla valokuvilla kuvitettu kirja, jonka kieli on kohtuullisen huoliteltua. Joissakin tapauksissa pitäisi vertailla alkuperäislähteistä, johtuuko virhe huolimattomasta vai ylihuolellisesta lainauksesta. Eri kirjasinlajit ja alaviitteet olisivat joskus auttaneet erittelemään tekstiä ja kommentteja. Selkein […]
Kysyvätkö lapsemme joskus, mitä me tiesimme aikamme kansanmurhista? Moni ei tiennyt paljoakaan, mutta tiedon puutetta sinänsä ei voi syyttää, jos olemme haluttomia lukemaan. Kiinan uiguurien kohtaloista on viime vuosina julkaistu kirjallisuutta sen verran runsaasti, että vain välttelemällä on voinut pysyä aiheesta tietämättömänä. Silti länsimaiden kadut eivät täyty mielenosoittajista, Kiinaa ei boikotoida, eikä edes älykköjen kutsuilla […]
Mari Mannisen nimi on tullut tutuksi Helsingin Sanomien monista erinomaisista Kiina-artikkeleista. Asuessaan Pekingissä vuodesta 2013 Manninen havahtui omiin ja muiden suomalaisten vääriin mielikuviin, jotka hän ryhmitteli 33 myytiksi 15 lukuun teoksessaan Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Melkein joka luvun lopussa on lukusuositus tai muuta opastusta syvällisempään perehtymiseen. Jostain syystä neljä lyhyintä lukua […]
Kiinan historia on jaettu perinteisesti dynastioiden mukaan, mutta myös 111 vuotta kestänyt tasavalta jakautuu jo useampaan osaan: kansantasavallan perustamisen (1949) jälkeen Maon kuolema (1976) aloitti uuden aikakauden. Tosin teoksessa Kiinan poliittinen järjestelmä vuosi 1977 jää ikään kuin nollavuodeksi ja luku ”uudistuskaudesta” aloitetaan vuodesta 1978. Myös Xi Jinpingin valtaannousu (2012) tuntuu jo nousseen näiden murrosten rinnalle. […]
Tietosanomat
Honkongin poliisi teki 9. syyskuuta ratsian June 4th (六四紀念館) –museoon, joka perustettiin vuonna 2014 Taivaallisen rauhan aukiolla 4.6.1989 tapahtuneen väkivaltaisen välikohtauksen muistolle. Museo on kohdannut aiemminkin vastustusta, sillä se pakotettiin sulkemaan ovensa kaksi vuotta avaamisensa jälkeen. June 4th –museo avasi ovensa uudestaan vuonna 2019 ja se ehti toimia kaksi vuotta ennen kuin se suljettiin jälleen […]
Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]
Varhain aamulla 9.1.1937 Kiinan muurin luona Pekingissä tehtiin järkyttävä löytö: nuori eurooppalainen nainen hakattuna ja silvottuna. Ruumis pystyttiin tunnistamaan vaatteista, koruista, luisteluradan jäsenyyskortista ja hieman puolenyön jälkeen pysähtyneestä kellosta Pamela Werneriksi, tunnetun sinologin ja entisen brittidiplomaatin Edward Wernerin (1864–1954) 19-vuotiaaksi adoptiotyttäreksi. Tapauksesta tehtiin poliisitutkinta, mutta ajankohta oli olosuhteiltaan mahdollisimman onneton: elettiin toisen Kiinan–Japanin sodan puhkeamista […]
Arvostelu
Näin runoili puhemies Mao Zedong kiinalaisesta naisesta vuonna 1961, muutama vuosi ennen kulttuurivallankumousta: Niin iloisia ja uljaita, viiden jalan mittaiset kiväärit kädessä! Aamun ensi kajo hohtaa harjoituskentälle. Kiinan tyttärillä on suuret päämäärät, eivät he rakasta punaisia hameita, vaan sotilaspukua. (Käännös Pertti Nieminen, 1973) Nykykiinassa naiseutta määrittelevät vahvasti kaupalliset kuvastot. Pekingin ja Shanghain kaduilla vastaan kävelee […]
Arvostelu
Kiinalainen nainen esiintyy päähenkilönä tai kertojana melko monessa viime vuosina ja vuosikymmeninä julkaistussa kaunokirjallisessa teoksessa. Suosittuja kurkistusaukkoja aasialaisen naisen arkeen ovat olleet muun muassa kiinalaissyntyisen Jung ChanginVillijoutsenet (1991, suom. 1992), joka on laaja kuvaus Kiinan 1900-luvusta kolmen sukupolven naisten kautta, amerikankiinalaisen Amy TaninKeittiöjumalan vaimo samalta vuodelta (suom. 1992), sekä Tiibetissä syntyneen Yangzom BraueninTiibetin tyttäret (alkuteos […]
Arvostelu
Kanadanvirolainen Eric Enno Tamm lähti kesäkuussa 2006 yli puolen vuoden tutkimusmatkalle Helsingistä Pekingiin. Hän ajoi junalla tai bussilla ja osin ratsastikin samaa reittiä kuin Carl Gustaf Emil Mannerheim tasan sata vuotta aikaisemmin. Tammin matka taittuu kahdessa rinnakkaistodellisuudessa, sillä nykyisten seikkailujen rinnalla kerronta seuraa Mannerheimin muistiinpanoja, joista löytyy häkellyttävän ajankohtaisia suoria lainauksia. Tamm jäljittää Mannerheimin kuvailemia […]
Arvostelu
Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]