Honkongin poliisi teki 9. syyskuuta ratsian June 4th (六四紀念館) –museoon, joka perustettiin vuonna 2014 Taivaallisen rauhan aukiolla 4.6.1989 tapahtuneen väkivaltaisen välikohtauksen muistolle. Museo on kohdannut aiemminkin vastustusta, sillä se pakotettiin sulkemaan ovensa kaksi vuotta avaamisensa jälkeen. June 4th –museo avasi ovensa uudestaan vuonna 2019 ja se ehti toimia kaksi vuotta ennen kuin se suljettiin jälleen […]

Lue lisää

Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]

Lue lisää

Varhain aamulla 9.1.1937 Kiinan muurin luona Pekingissä tehtiin järkyttävä löytö: nuori eurooppalainen nainen hakattuna ja silvottuna. Ruumis pystyttiin tunnistamaan vaatteista, koruista, luisteluradan jäsenyyskortista ja hieman puolenyön jälkeen pysähtyneestä kellosta Pamela Werneriksi, tunnetun sinologin ja entisen brittidiplomaatin Edward Wernerin (1864–1954) 19-vuotiaaksi adoptiotyttäreksi. Tapauksesta tehtiin poliisitutkinta, mutta ajankohta oli olosuhteiltaan mahdollisimman onneton: elettiin toisen Kiinan–Japanin sodan puhkeamista […]

Lue lisää

Näin runoili puhemies Mao Zedong kiinalaisesta naisesta vuonna 1961, muutama vuosi ennen kulttuurivallankumousta: Niin iloisia ja uljaita, viiden jalan mittaiset kiväärit kädessä! Aamun ensi kajo hohtaa harjoituskentälle. Kiinan tyttärillä on suuret päämäärät, eivät he rakasta punaisia hameita, vaan sotilaspukua. (Käännös Pertti Nieminen, 1973) Nykykiinassa naiseutta määrittelevät vahvasti kaupalliset kuvastot. Pekingin ja Shanghain kaduilla vastaan kävelee […]

Lue lisää

Kiinalainen nainen esiintyy päähenkilönä tai kertojana melko monessa viime vuosina ja vuosikymmeninä julkaistussa kaunokirjallisessa teoksessa. Suosittuja kurkistusaukkoja aasialaisen naisen arkeen ovat olleet muun muassa kiinalaissyntyisen Jung ChanginVillijoutsenet (1991, suom. 1992), joka on laaja kuvaus Kiinan 1900-luvusta kolmen sukupolven naisten kautta, amerikankiinalaisen Amy TaninKeittiöjumalan vaimo samalta vuodelta (suom. 1992), sekä Tiibetissä syntyneen Yangzom BraueninTiibetin tyttäret (alkuteos […]

Lue lisää

Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]

Lue lisää