Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]

Lue lisää

2

Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]

Lue lisää

Keskustelu Stalinin vainoista virisi vilkkaana loppukesästä 2019. Agricola kokoaa tälle sivulle aiheeseen liittyviä tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, uutisia ja muuta aineistoja.

Lue lisää

4

Varhain aamulla 9.1.1937 Kiinan muurin luona Pekingissä tehtiin järkyttävä löytö: nuori eurooppalainen nainen hakattuna ja silvottuna. Ruumis pystyttiin tunnistamaan vaatteista, koruista, luisteluradan jäsenyyskortista ja hieman puolenyön jälkeen pysähtyneestä kellosta Pamela Werneriksi, tunnetun sinologin ja entisen brittidiplomaatin Edward Wernerin (1864–1954) 19-vuotiaaksi adoptiotyttäreksi. Tapauksesta tehtiin poliisitutkinta, mutta ajankohta oli olosuhteiltaan mahdollisimman onneton: elettiin toisen Kiinan–Japanin sodan puhkeamista […]

Lue lisää

Sisällissodan jälkeen ja 1920–1930-luvuilla Neuvostoliittoon muutti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomalaissyntyisiä henkilöitä. Osa pakeni valkoisten kostoa, osa etsi parempaa elämää ja halusi lähteä rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Monet kokivat karun lopun Stalinin vainoissa ja etnisissä puhdistuksissa. Pakolaisten ja siirtolaisten lisäksi uhreiksi joutuivat myös muu venäläinen suomalaisväestö sekä inkeriläiset. Miten löytää tietoa heistä? Aina ei ole tarpeen matkustaa […]

Lue lisää

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]

Lue lisää

Suomalaisen nuorison kohtalo oli 1900-luvun alkupuolella syntyä keskelle kansalaissodan kauhujen ja yleismaailmallisen talouslaman sekoittamaa yhteiskuntaa. Kahtia jakautuneessa Suomessa poliittinen suuntautuminen oli pakkovalinta. 1930-luvun alussa tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoituminen äärivasemmistoon- ja oikeistoon vahvisti puolten välillä vallinneita erimielisyyksiä ja johti konflikteihin. Kommunismin aate iski kiihkeään, paikkaansa hakevaan nuorisoon terävänä. Myllerryksen keskellä se tarjosi maailmanselitystä ja oli keino […]

Lue lisää

Ville Laamasen teos Suuri levottomuus (2014) on keväällä 2003 yleisen historian proseminaarityöstä alkaneen yli kymmenen vuotta kestäneen Paavolais-tutkimuksen hedelmä. Laamanen kartoittaa ja erittelee temaattisesti etenevässä vertailevassa historiantutkimuksessaan kolmen eri totalitarismin muodon – italialaisen fasismin, saksalaisen kansallissosialismin ja neuvostoliittolaisen kommunismin – suhdetta rotuteorioihin, ihmiskehoon, nuorten kasvatukseen, naisen asemaan, erotiikkaan, intellektuelleihin, propagandaan ja uskontoon. Paavolaisen impressionististen tekstien […]

Lue lisää

Oula Silvennoisen teos on ansiokas tutkimus Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä. Se on väitöskirjana vankkaa historian perustutkimusta ja samalla erinomaisen sujuvasti kirjoitettu populaari tietokirja. Lähdeaineisto toisaalta tarjoaa oivan mahdollisuuden ”jännärimäiseen” henkilöhistorian kautta tapahtuvaan kerrontaan. Tutkimuksen tiimoilta on myös nostatettu, ehkä tietoisestikin, sensaatioluonteista kohua, joka ei tee oikeutta kirjan sisällölle. Silvennoisen väitöskirjassa tuodaan esille paitsi uutta […]

Lue lisää

Joni Krekolan loppuvuodesta 2006 ilmestynyt väitöskirja ”Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938” kuvaa ja analysoi vajaan kahdensadan suomalaisen elämää bolshevismin pyörteissä 1920- ja 1930-luvuilla. Teos kertoo suomalaiskommunistien vaiheista kahdessa maassa, kahden järjestelmän ristipaineessa. Neuvostomaasta haettiin koulutus, jota pyrittiin hyödyntämään tuolloin maan alla toimineen Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puoluetyössä Suomessa. Molemmat maat osoittautuivat myös vallankumouksellisen […]

Lue lisää

Lämpimien tuulahdusten aikana on hyvä siirtyä hetkeksi ajassa taakse päin ja kylmään. Talvisodan 60-vuotismuistoa muisteltiin viime talvena monin tavoin. Julkisuudessa näkyvintä teemaa edusti professoreiden Heikki Ylikangas ja Jukka Nevakivi keskustelu länsiliittoutuneiden ja Saksan avun mahdollisuuksista ja luonteesta sodan aikana ja erityisesti rauhan solmimisen yhteydessä. Yhtenä kipinänä teemalle oli Kansallisteatterin kohunäytelmä Kun Summa petti. WSOY jatkoi […]

Lue lisää