Tietosanomat
Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.
Neuvostoliiton sotilastiedustelun korkea-arvoinen vakooja ja upseeri Ursula Kuczynski, (tunnettiin myös nimillä: Ruth Werner, Ursula Hamburger ja Ursula Beurton (1907–2000) välitti kahden vuosikymmenen ajan vakoilutietoja Moskovaan, mutta vältti kiinnijäämisen turvallisuuspalveluiden epäilyistä huolimatta. Ben Macintyren (s.1963) kirjauutuus keskittyy tähän suurelle yleisölle melko tuntemattoman agentti ”Sonjan” tarinaan, mutta nojaa pitkälti naisen omiin muistelmiin ja aikaisempiin tutkimuksiin. Teoksen ansio […]
Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]
Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]
Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]
Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]
Keskustelu Stalinin vainoista virisi vilkkaana loppukesästä 2019. Agricola kokoaa tälle sivulle aiheeseen liittyviä tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, uutisia ja muuta aineistoja.
Varhain aamulla 9.1.1937 Kiinan muurin luona Pekingissä tehtiin järkyttävä löytö: nuori eurooppalainen nainen hakattuna ja silvottuna. Ruumis pystyttiin tunnistamaan vaatteista, koruista, luisteluradan jäsenyyskortista ja hieman puolenyön jälkeen pysähtyneestä kellosta Pamela Werneriksi, tunnetun sinologin ja entisen brittidiplomaatin Edward Wernerin (1864–1954) 19-vuotiaaksi adoptiotyttäreksi. Tapauksesta tehtiin poliisitutkinta, mutta ajankohta oli olosuhteiltaan mahdollisimman onneton: elettiin toisen Kiinan–Japanin sodan puhkeamista […]
”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]
Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]
Sisällissodan jälkeen ja 1920–1930-luvuilla Neuvostoliittoon muutti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomalaissyntyisiä henkilöitä. Osa pakeni valkoisten kostoa, osa etsi parempaa elämää ja halusi lähteä rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Monet kokivat karun lopun Stalinin vainoissa ja etnisissä puhdistuksissa. Pakolaisten ja siirtolaisten lisäksi uhreiksi joutuivat myös muu venäläinen suomalaisväestö sekä inkeriläiset. Miten löytää tietoa heistä? Aina ei ole tarpeen matkustaa […]
Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]
Arvostelu
Suomalaisen nuorison kohtalo oli 1900-luvun alkupuolella syntyä keskelle kansalaissodan kauhujen ja yleismaailmallisen talouslaman sekoittamaa yhteiskuntaa. Kahtia jakautuneessa Suomessa poliittinen suuntautuminen oli pakkovalinta. 1930-luvun alussa tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoituminen äärivasemmistoon- ja oikeistoon vahvisti puolten välillä vallinneita erimielisyyksiä ja johti konflikteihin. Kommunismin aate iski kiihkeään, paikkaansa hakevaan nuorisoon terävänä. Myllerryksen keskellä se tarjosi maailmanselitystä ja oli keino […]
Ville Laamasen teos Suuri levottomuus (2014) on keväällä 2003 yleisen historian proseminaarityöstä alkaneen yli kymmenen vuotta kestäneen Paavolais-tutkimuksen hedelmä. Laamanen kartoittaa ja erittelee temaattisesti etenevässä vertailevassa historiantutkimuksessaan kolmen eri totalitarismin muodon – italialaisen fasismin, saksalaisen kansallissosialismin ja neuvostoliittolaisen kommunismin – suhdetta rotuteorioihin, ihmiskehoon, nuorten kasvatukseen, naisen asemaan, erotiikkaan, intellektuelleihin, propagandaan ja uskontoon. Paavolaisen impressionististen tekstien […]
Arvostelu
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli eräs keskeinen tekijä itsenäisyyden ensi vuosikymmenten opiskelevan nuorison elämässä. Seuralla oli tuolloin vaikutuksensa niin politiikkaan, kulttuuriin kuin maanpuolustukseen, ja sen piiristä kohosi riveittäin talouselämän vaikuttajia ja valtiomiehiä, jotka osaltaan säätivät Suomen vaiheita vielä sotienjälkeisenä aikana. Seuran aatemaailmaan kuului usko Jumalan itsensä Suomen kansalle asettamaan suureen tulevaisuuteen, jonka käytännön ilmentymä oli vilpitön […]
Oula Silvennoisen teos on ansiokas tutkimus Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä. Se on väitöskirjana vankkaa historian perustutkimusta ja samalla erinomaisen sujuvasti kirjoitettu populaari tietokirja. Lähdeaineisto toisaalta tarjoaa oivan mahdollisuuden ”jännärimäiseen” henkilöhistorian kautta tapahtuvaan kerrontaan. Tutkimuksen tiimoilta on myös nostatettu, ehkä tietoisestikin, sensaatioluonteista kohua, joka ei tee oikeutta kirjan sisällölle. Silvennoisen väitöskirjassa tuodaan esille paitsi uutta […]
Joni Krekolan loppuvuodesta 2006 ilmestynyt väitöskirja ”Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938” kuvaa ja analysoi vajaan kahdensadan suomalaisen elämää bolshevismin pyörteissä 1920- ja 1930-luvuilla. Teos kertoo suomalaiskommunistien vaiheista kahdessa maassa, kahden järjestelmän ristipaineessa. Neuvostomaasta haettiin koulutus, jota pyrittiin hyödyntämään tuolloin maan alla toimineen Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puoluetyössä Suomessa. Molemmat maat osoittautuivat myös vallankumouksellisen […]
Arvostelu
Lämpimien tuulahdusten aikana on hyvä siirtyä hetkeksi ajassa taakse päin ja kylmään. Talvisodan 60-vuotismuistoa muisteltiin viime talvena monin tavoin. Julkisuudessa näkyvintä teemaa edusti professoreiden Heikki Ylikangas ja Jukka Nevakivi keskustelu länsiliittoutuneiden ja Saksan avun mahdollisuuksista ja luonteesta sodan aikana ja erityisesti rauhan solmimisen yhteydessä. Yhtenä kipinänä teemalle oli Kansallisteatterin kohunäytelmä Kun Summa petti. WSOY jatkoi […]
Matka Kyrönjärven pitäjään -CD-ROM vie selailijansa jonnekin Suomen historiaan, fiktion ja faktan välimaastoon. Paikkana on kuvitteellinen maaseutupaikkakunta Hämeen ja Pohjois-Satakunnan maastoissa. Lähtöajankohta on kolmikymmenluku, josta poikkeillaan sekä 1900-luvun alkuun että myös vuosituhannen lopun tunnelmiin. Kyrönjärvi (ja samalla rompun päävalikko) pitää sisällään pienen maaseutuyhteisön keskeiset sosiaaliset ja ympäristölliset määrittäjät. Keskuksen läpi kulkee maantie. Sen varrelle on […]
Arvostelu
Neuvostoliiton arkistojen avautuminen on tuonut mahdollisuuden selvittää tarkemmin monia maan historiaan liittyneitä vaikeita kysymyksiä. Yksi niistä on siellä harjoitettu kansallisuuspolitiikka, varsinkin kysymys vähemmistöjen tuhoutumisesta vainojen, pakkotyön ja maatalouden kollektivoinnista aiheutuneiden toimenpiteiden seurauksena. Näin on myös ollut vähitellen mahdollista selvittää tarkemmin, mitä oikein tapahtui Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille. Kirjan tekijät ovat petroskoilainen toimittaja Eila Lahti-Argutina ja Helsingin […]