Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen saajaksi on ehdolla tänä vuonna neljä suomalaista hanketta.

Konservointiluokassa palkintoa haetaan kahden suomalaisen arkkitehtuurin huipputeoksen – Eduskuntatalon (J.S. Sirén 1931) ja Seinäjoen kirjaston (Alvar Aalto 1965) – hienovaraisille peruskorjaushankkeille.

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen -luokassa palkintoehdokkaana on Helsingissä sijaitsevan Lapinlahden mielisairaalan Lapinlahden Lähde -hanke, jonka myötä vuosiksi tyhjilleen jätetty historiallinen miljöö on muutettu, hakemuksen mukaan: ”avoimeksi, ennakkoluulottomaksi ja osallistavaksi henkisen hyvinvoinnin keskukseksi”. Samassa palkintoluokassa on ehdolla Helsingin seudun sotalapset -yhdistyksen Sotalapsi-verkkonäyttely, joka kertoo toisen maailman sodan aikana Ruotsiin ja Tanskaan evakuoiduista noin 80 000 suomalaislapsesta.

Lapinlahden Lähde

Helsingissä sijaitseva, vuosiksi tyhjilleen jätetty historiallinen Lapinlahden mielisairaala on Lapinlahden Lähde -hankkeen myötä muutettu avoimeksi, ennakkoluulottomaksi ja osallistavaksi henkisen hyvinvoinnin keskukseksi. Kulttuuri-, luonto- ja luovan toiminnan myötä Lapinlahden Lähde lisää tietoisuutta mielenterveydestä, sen historiasta ja hoidosta yhteisenä perintönämme. Samalla toiminta edistää konkreettisesti luonto- ja kulttuuriarvoiltaan ainutlaatuisen sairaala-alueen suojelua. Hanke vähentää mielenterveysongelmien stigmaa ja siitä aiheutuvaa syrjäytymistä sekä päivittää arvostavasti sairaalassa kärsineiden potilaiden historiaa.

Lapinlahden Lähde -aloitteen puitteissa toteutetaan hankkeita ja tapahtumia, joihin osallistuessaan vapaaehtoiset, henkilökunta, mielenterveyskuntoutujat ja kaikki halukkaat kaupunkilaiset tarjoavat toisilleen vertaistukea, työllistymiskanavia ja yhteisöllisyyttä. Hanke rohkaisee hyvinvoinnin ja kulttuurin alojen toimijoita keskinäiseen yhteistyöhön ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Alueella toimiva museo havainnollistaa paikan muutoksen suljetusta hoitolaitoksesta avoimeksi, mielen hyvinvointia tukevaksi paikaksi psykiatrian sisäiseen muutokseen sopeutuvana kehityksenä. Lapinlahdessa toimii yhteensä noin 170 järjestöä ja yksityistä henkilöä, ja paikassa järjestetään talkoohenkisesti yli 200 tapahtumaa vuosittain. Neljä vuotta kestäneen toiminnan aikana alueella on vieraillut yli 200 000 kävijää.

Seinäjoen kirjaston peruskorjaus

Seinäjoen kirjastolle valmistui ansiokasta nykyarkkitehtuuria edustava uudisrakennus JKMM arkkitehtien suunnitelmien mukaan 2012. Tämä mahdollisti 1965 valmistuneen, Alvar Aallon toimiston suunnitteleman kirjaston sittemmin kalustusmuutoksilla ahtautuneiden tilojen palauttamisen alkuperäiseen asuunsa. Seinäjoen kaupunki ja kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi jatkoivat kirjastokokonaisuuden uudistamista arkkitehtonisesti kunnianhimoisella rakennuttamisen linjalla, ja Aalto-kirjaston peruskorjauksen kaikki päätökset tehtiin alkuperäisratkaisuja kunnioittaen. Talotekniikka uusittiin kohteen ehdoilla. Rakennusosien ja kalusteiden konservoinnin laatu ja kustannukset hallittiin eriyttämällä ne kokonaisurakasta kaupungin omaksi työksi. Kellarivarastossa vuosikymmeniä maanneet lukusalin kalusteet palautettiin valaisimineen alkuperäisille paikoilleen.

Restauroinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasivat modernin arkkitehtuurin korjaussuunnittelussa monipuolisesti kunnostautuneet arkkitehdit Tapani Mustonen ja Olli Helasvuo. Kirjaston restauroinnissa kaupungin rakennuttamisen aktiivinen ja ymmärtävä ote yhdistyi pätevien korjaussuunnittelijoiden näkemysten kanssa. Korjausten kokonaiskustannukset olivat alkuperäisen budjetin mukaiset, 1300 euroa kerrosalaneliömetriä kohden. Kaupunki jatkaa Aalto-keskuksen muiden rakennusten korjauksia samoja tavoitteita noudattaen. Palkintoesityksen teki Alvar Aalto -säätiö.

Eduskuntatalon peruskorjaus

Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut Eduskuntatalo on kokonaistaideteos, aikansa näyteikkuna suomalaiseen arkkitehtuuriin, muotoiluun ja taiteeseen. Rakennusta sisätiloineen on valmistumisesta lähtien hoidettu pieteetillä. Vuosina 2015–2017 toteutetun peruskorjauksen lähtökohtana oli rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvojen ja arkkitehtonisen laadun kunnioittaminen. Samalla rakennusta uudistettiin vastaamaan nykypäivän teknisiä vaatimuksia ja kehittyvän parlamenttityön tarpeita.

Rakennuksen arvokkaat pinnat, kiinteät taideteokset ja kalusteet konservoitiin alkuperäisen kaltaisin menetelmin ja materiaalein. Turvallisuusjärjestelyjä täydennettiin ja saavutettavuutta parannettiin rakennuksen ja ympäristön ehdoilla. Eduskuntatalon peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co. Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana oli, että arvorakennus säilyy parhaiten sille soveltuvassa käytössä. Sen ansiosta Eduskuntatalo on edelleen poikkeuksellinen, lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt parlamenttirakennus.

Sotalapsi-näyttely

Helsingin seudun sotalapset -yhdistys julkaisi vuonna 2016 verkkonäyttelyn, jonka tarkoituksena oli herättää tietoisuutta toisen maailman sodan aikana lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan evakuoiduista noin 80 000 suomalaislapsesta. Suurin osa lapsista palasi kotiin sodan loputtua. Osa heistä jäi pysyvästi uuteen kotimaahansa. Näyttely keskittyy evakuoitujen omiin muistoihin ja niistä julkaistuihin kirjoihin, lehtiin, valokuviin ja filmiaineistoon. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan auttajien ja vanhempien kokemuksista ja esitellään evakuoinnista koituneita ilmiöitä. Aineisto sisältää Suomen puolustusvoimien, Ruotsin rautatiemuseon ja yksityishenkilöiden kuvia ja lehtiartikkeleita.  Verkkonäyttely on osoitteessa www.sotalapset.fi.

Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot

Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot – European Heritage Awards / Europa Nostra Awards – ovat kulttuuriperintöalan korkein kunnianosoitus Euroopassa. Palkintoa voi hakea kulttuuriperintökohteen kunnostushankkeelle, merkittävälle tutkimus- tai digitointihankkeelle, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle ja koulutukselliselle tai kulttuuriperintötietoisuutta lisäävälle hankkeelle. Hakemus voi koskea niin aineellista kuin aineetonta kulttuuriperintöä.

Palkittujen hankkeiden joukosta valitaan seitsemän Grand Prix -voittajaa, jotka saavat 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon. Lisäksi yksi palkituista valitaan nettiäänestyksellä yleisön suosikiksi.

Palkinnon tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstään, tuoda esiin hyviä malleja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, lisätä maarajat ylittävää kokemusten ja tietojen vaihtoa, vahvistaa kulttuuriperinnön arvostusta ja tietoisuutta siitä sekä esimerkin avulla rohkaista ihmisiä vastaavanlaisiin hankkeisiin muualla.

Lisätietoa palkinto-ohjelmasta www.europanostra.fi/europa-nostra/palkinnot.

Lähde: Europa Nostra Finland