Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Maaliskuussa jaettiin Suomen Sotahistoriallisen seuran palkintoja sotahistoriaan liittyvistä graduista.
Suomen Sotahistoriallinen Seura valitsi jokavuotisen valtakunnallisen pro gradu -kilpailunsa voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi filosofian maisteri Erkki Hietaniemen Helsingin yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin sai sotatieteiden maisteri Thomas Ruuhonen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kolmannen sijan jakoivat filosofian maisteri Akseli Sopanen Itä-Suomen yliopistosta ja valtiotieteiden maisteri Lauri Vuorinen Helsingin yliopistosta, jotka kumpikin saivat 1 000 euron stipendin.
***
Joulukuussa Agricola uutisoi toisesta palkinnosta. Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto myönnettiin jaetusti FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle.
Filosofian tohtori Elina Virtasen kulttuurihistorian väitöskirja Schwester, lotta ja maanpetturi (Sigillum 2018) käsittelee Ruth Munckia, jääkäriliikettä, suomalaisten SS-miesten toimintaa ja erityisesti naisten osuutta maanpuolustuksessa ja sodankäynnissä. Mikko Karjalaisen teoksessa Mannerheimin päämaja, sodanajan johtoesikunta 1918–1944 (Otava 2019) Päämaja nostetaan ensimmäistä kertaa tutkimuksen keskiöön.
Sotahistorian palkinto 2020 myönnetty Elina Virtaselle ja Mikko Karjalaiselle
***
Mielenkiintoista luettavaa saatiin marraskuussa, kun Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 avautuivat vapaaseen käyttöön.
Vuoden 2019 numerossa käsiteltiin esimerkiksi autonomian sotilaallista ulottuvuutta, talvisodan virolaisia vapaaehtoisia, Englannin kanaalin alueen sotahistoriaa sekä monia muita aiheita.
Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 vapaasti luettavissa
***
Hieman vanhempaa historiaa esitelllän Merikeskus Vellamossa Kotkassa Kohtalona Ruotsinsalmi –näyttelyssä, joka avautui kesäkuussa.
Yksi näyttelyn huippukohdista on virtuaaliesitys Savua aalloilla, jossa kävijä pääsee osaksi yhtä Itämeren suurimmista meritaisteluista. Esitystä varten mallinnettiin 16 historiallista alusta, joiden 3D-mallit julkaistaan avoimena datana.
Ruotsinsalmen toisen meritaistelun historiaa näyttelyssä ja verkossa
***
Kirja-arvostelut
Keskeinen osa sotahistorian kenttää ovat uudet kirjajulkaisut. Tänäkin vuonna Agricolassa arvosteltiin useita teoksia. Seuraavassa listassa arvostelut julkaisujärjestyksessä.
Elina Virtanen: Jääkärit Suomen puolustuslaitoksen palveluksessa
Arvosteltu teos: Puuperä, Jaakko: Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko. Docendo, 2019.
Kirja on massiivinen, lähes 600 sivuinen runsaasti kuvitettu teos jääkärien historiasta aina liikkeen alkuajoista meidän päiviimme saakka. Kirja keskittyy erityisesti niihin jääkäreihin, jotka jatkoivat Suomen puolustuslaitoksen palveluksessa jääkärivuosien jälkeen.
Saila Heinikoski: Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisen aseman tulkintaa sotahistorian näkökulmasta
Arvosteltu teos: Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo, 2020.
Sotahistorioitsija Jukka Tarkka toteaa tuoreen kirjansa saatepuheessa, että teos ei tarjoa mitään uutta tietoa. Monelle lukijalle kirjoittajan tiivis Ahvenanmaan turvallisuushistorian kuvaus voi silti toimia uuden tiedon lähteenä. Edellinen suomenkielinen sotahistoriallinen katsaus Ahvenanmaahan on komentaja Arvo Komulaisen teos viidentoista vuoden takaa, joten tilausta kirjalle löytyy. Tarkan demilitarisointi- ja neutralisointisopimuksia koskevat tulkinnat eivät kuitenkaan vakuuta.
Lassi Saressalo: Vainolaistarinan sankari Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitz
Arvosteltu teos: Kaarnakari, Ville: Kuolema kolkuttaa. Mannerheim-ristin ritari 110 Einar Schadewitz. Minerva, 2020.
Vainolaistarinat ovat perinteenlaji, jotka liittyvät kertojayhteisön kokemaan joko todelliseen tai uskoteltuun ulkopuolelta tulleeseen uhkaan. Niille tyypillistä on meikäläisten puolesta toimiva sankari, joka oveluudellaan saattaa vahvaksi, mutta tyhmäksi kuvatun vihollisen tuhoon ja kuolemaan. Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitzin tankintuhoamistarina on sellainen.
Kari Hintsala: Sotavankina Turussa
Arvosteltu teos: Güth, Fritz: Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin [Meine Kriegsgefangenschaft]. Käännös: Maria Anttila. Readme.fi, 2020
Saksalainen luutnantti Fritz Güth joutui vaikeasti haavoittuneena sotavangiksi itärintamalla 1916 ja kirjoitti vankeusajastaan muistelmat vuosina 1928-29. Tie vei erinäisten vankileirien ja vaihtelevien olosuhteiden kautta sisällissotaa käyvään Suomeen – ja siellä Turkuun – ja vihdoin takaisin Saksaan.
Lassi Saressalo: Merimiehet keskitysleireillä
Arvosteltu teos: Rönkkö, Pertti: Aselevon maksumiehet. Suomalaiset merimiehet natsi-Saksan keskitysleireillä 1944–1945. Atena, 2020.
Välirauhan seurauksena Suomen ja Saksan välille syntyi aseellinen konflikti syksyllä 1944 ja maat joutuivat sotatilaan. Tästä seurasi ns. Lapin sota, jonka vaiheet ovat hyvin tiedossa. Sen sijaan monelle on tuntematonta, että sotatila koski myös suomalaista kauppalaivastoa, joka purjehti saksalaisen näkemyksen mukaan nyt vihollislipun alla. Laivojen suomalainen miehistö joutui kokemaan keskitysleirien ja Saksan luhistumisen kauhut.
Carl-Fredrik Geust: Leningradin piiritys – inhimillinen tragedia
Arvosteltu teos: Jones, Michael: Leningrad – piirityksen vuodet [Leningrad – State of Siege]. Käännös: Konttinen, Arto. Into, 2020.
Englantilaisen historiantutkijan Michael Jonesin jo vuonna 2008 julkaisema teos ilmestyi suomeksi vuoden 2020 alussa. Kyseessä on peräti toinen englannin kielestä viime vuosina käännetty kirja Leningradin saarrosta. Leningradin saarto aiheutti äärimmäisen nälänhädän, ja valtavan inhimillisen tragedian. Koska suomalainen lukija ei löydä kirjasta uusia tietoja Suomen osuudesta piiritystragediaan, on uudelle suomalaiselle tutkimukselle ilmeinen tarve.
Helena Pilke: Sotilaspolitiikkaa ja Saksa-suhteen valotusta
Arvosteltu teos: Visuri, Pekka: Mannerheim ja Heinrichs, marsalkka ja hänen kenraalinsa. Docendo, 2020.
Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuoreen teoksen nimi ei kerro sen sisällöstä kaikkea. Esillä ovat luonnollisesti ylipäällikkö ja hänen luottomiehensä, mutta myös koko talvi- ja jatkosodan sotilaspolitiikka ja erityisesti Suomen ja Saksan yhteistyö.
Lassi Saressalo: Kaukopartiofaktaa
Turunen, Pekka: Operaatio Kaleva. Päämajan kaukopartioiden suurin isku ja sen taustat. Atena, 2020.
Pekka Turunen otti jo takavuosina tehtäväkseen selvittää partiotoimintaan liittyviä rintamaselustaiskuja. Yksi näistä oli kevättalvella 1944 toteutettu isku Suopassalmen ja Suopasvaaran kyliin ja niiden tarjoamiin partisaanien tukeutumiskohteisiin. Turusen teos on selkeä dokumentteihin perustuva tutkimus yhdestä kaukopartio-operaatiosta.
Carl-Fredrik Geust: Suomen jatkosota venäläisissä arkistoissa
Arvosteltu teos: Hristoforov, Vasili Stepanovitš: SSSR-Finljandija: protivostojanije 1941-1944 gg. (Neuvostoliitto – Suomi: vastakkainasettelu 1941-1944). IRI RAN, Moskva , 2018.
FSB:n entinen arkistojohtaja, tuottelias akateemikko Vasili Hristoforov on julkaissut useita asiakirjakokoelmia lähinnä ”oman”, FSB:n arkiston aineiston perusteella. Nyt esiteltävä teos keskittyy Neuvostoliiton ja Suomen niin sanottuun salaiseen sotaan. Kirjassa mainittuja tapahtumaketjuja ovat muun muassa rauhantunnustelut, keskeytynyt sotavankien vaihtoyritys ja tehokkaat salakuunteluoperaatiot.