Presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuosi käynnistyi Lahdessa Suomalaisilla historiapäivillä 7. helmikuuta 2020. Siellä avattiin nettiportaali www.jkpaasikivi.fi Portaalin ja juhlavuoden tuottaa puhemies Matti Vanhasen johtama Paasikivi-Seura. Portaalin teknisestä toteutuksesta vastaa Edita Publishing ja päätoimittajana on professori Martti Häikiö. Portaalia täydennetään elokuun ja marraskuun lopulla. Portaaliin sijoitetaan henkilökuvan, kronologian ja artikkeleiden lisäksi Paasikiven omaa tuotantoa kuten päiväkirjoja ja muistelmia sekä Paasikivestä kertovaa tutkimusaineistoa, alkuperäislähteitä ja audiovisuaalista materiaalia.

Paasikiven juhlavuoden ohjelmassa on Suomalaisten historiapäivien esitelmien lisäksi Hanasaaren ruotsinkielinen seminaari Paasikivi och Norden 4.5., Keravalla on teemana Suomen taloudellinen hyvinvointi 28.8., Hämeenlinnassa syyskuun alussa sivistysteemainen tilaisuus. Tarton rauhansopimusta ja muita Suomen rauhansopimuksia käsitellään Turun yliopiston seminaarissa 7.10. ja Historioitsijan ilman rajoja -järjestön toimesta Tartossa. Juhlavuosi huomioidaan myös Suomen suurlähetystöissä Moskovassa ja Tukholmassa.

Paasikivi-Seura järjestää vuoden pääjuhlan Helsingissä presidentti J. K Paasikiven syntymän 150-vuotispäivänä 27.11.2020. Samana päivänä järjestetään seminaari Paasikivestä historian kirjoittajana ja ystävänä ja seuraavana päivänä häntä muistetaan hänen synnyinpaikallaan Hämeenkoskella.

Paasikivi-portaali on jaettu kolmeen ajalliseen osioon:

1870–1916
Kulkukauppiaan lahjakas poika Johan Gustaf Hellstén muutti nimensä Hämeenlinnan lyseota käydessään Juho Kusti Paasikiveksi. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon venäjän kielessä, kirjallisuudessa ja historiassa ja väitteli lakitieteen tohtoriksi. Politiikkaan hän osallistui suomalaisen puolueen myöntyvyyssuunnan riveissä päätyen kansanedustajaksi ja valtiovarain senaattoriksi 1908–1909. Hän toimi Pellervo-Seuran lakimiehenä, valtiokonttorin ylitirehtöörinä ja vuodesta 1914 Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana. Hänellä oli neljä lasta avioliitosta Anna Forsmanin kanssa.

1917–1943
Paasikiven I hallitus muodostettiin toukokuussa 1918, kun senaatin puheenjohtaja Svinhufvud ryhtyi hoitamaan valtionpäämiehen tehtävää. Paasikivi kannatti monarkiaa jo ennen Suomen itsenäistymistä ja sisällissotaa, ja pääministerinä hän epäonnistui yrityksessä saada maahan saksalainen kuningas. Hallitus selvitti kapinan jälkeisen erittäin vaikean tilanteen. Paasikivi toimi Suomen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtajana, kun solmittiin Tarton rauha 1920. Hän rakensi Suomen talouselämää lukuisissa komiteoissa ja järjestöissä. Erottuaan pankista 1934 hän toimi Kansallisen kokoomuspuolueen puheenjohtajana. Hän lähti toteuttamaan Suomen lähentämistä Ruotsiin Tukholman lähettiläänä 1936. Talvisodan aikana hän toimi Rytin hallituksen salkuttomana ministerinä ja sodan jälkeen Suomen Moskovan lähettiläänä.

1944–1956
Suomen irtauduttua sodasta tuli maahan välirauhansopimuksen määräämä liittoutuneiden valvontakomissio. Paasikivi muodosti II hallituksensa marraskuussa 1944 ja III hallituksensa eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 1945. Nyt kommunistit olivat vahvasti mukana hallituksessa. Mannerheimin erottua presidentin virasta eduskunta valitsi Paasikiven tasavallan presidentiksi 1946. Paasikivi johti ulko- ja sisäpolitiikkaa, johdatti Suomen rauhansopimuksen ja neuvotteli ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Hänet valittiin jatkamaan presidenttinä 1950 vaaleissa. Paasikiven kymmenvuotinen presidenttikautesi päättyi Porkkalan vuokra-alueen palauttamiseen ja Suomen liittymiseen Pohjoismaiden neuvoston ja Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi.

Paasikivi-portaali

Paasikivi-Seuran tiedote 7.2.2020