Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin ovat saaneet filosofian maisteri Jenna Saarenketo Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Severi Grönroos Tampereen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Hilda Tolonen Helsingin yliopistosta.
Jenna Saarenkedon tutkielma Suomen lotat Kolmannen valtakunnan vieraina. Lottien kokemuksia palkinto- ja virkistysmatkoilta Saksaan vuosina 1943–1944 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081843532) kohdistuu yksilötason kokemuksiin yhdestä jatkosodan ajan poikkeuksellisesta ilmiöstä. Suomalaisten lottaryhmien virkistysmatkat Hitlerin Saksaan tarjoavat mahdollisuuden tarkastella matkojen roolia monesta kiinnostavasta näkökulmasta, esimerkiksi matkojen joutumista osaksi kansallissosialistista sotapropagandaa. Tutkimus perustuu fragmentaarisen lähdeaineiston tarkkasilmäiseen ja oivaltavaan analysointiin, jossa lähdekritiikki ja tutkimuseettiset kysymykset on hyvin otettu huomioon. Suomen ja Saksan jatkosodan aikaisia suhteita käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa matkailun merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Saarenkedon tutkielma täydentää tätä puutetta ansiokkaalla tavalla ja asettaa lottien virkistysmatkat historiallisesti osaksi laajempaa kuvaa. Tekijä tuottaa merkittävää uutta tutkimustietoa vähän tutkitusta aihepiiristä.
- Hannele Leiwo: Natsijohtaja Himmler kutsui kymmeniä lottia matkoille, joista on tähän saakka tiedetty vähän – Jenna Saarenketo pääsi jäljille arkistolöytöjen perusteella (Yle 5.12.2021)
Severi Grönroosin tutkielman Kaukana kaatuneet. Rauhanturvaajien kuolemien käsittely Suomessa 1964–2011 (https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109217187) aihe, rauhanturvaamistoiminnassa sattuneiden henkilötappioiden mediakäsittely osana ns. kuolemankulttuuria edustaa uutta sotahistoriaa. Tekijä analysoi ansiokkaasti palveluksessa kaatuneiden rauhanturvaajien hautajaisten saaman julkisuuden muuttumista. Hän asettaa tapaukset uskottavasti osaksi laajempaa kehystä kuten suurvaltapolitiikan asetelmien sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin muuttumista. Analyysi on monipuolista ja asiantuntevaa. Tutkielmallaan tekijä laajentaa sotahistoriallista tutkimusta rauhanturvaamiseen, joka on ollut katveessa toiminnan laajuuteen nähden. Grönroosin tutkimus tuottaa uutta ja tarkempaa tietoa rauhanturvaamistoiminnan kääntöpuolesta eli tappioista ja niihin suhtautumisesta täyttäen siten tutkimuksellista aukkoa.
Hilda Tolosen tutkielma (Toinen) nainen kansallisessa sotakertomuksessa. Lukion oppikirjojen esitys naisesta osana itsenäisen Suomen sotahistoriaa 1984–2018 (http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103301759) sijoittuu uuden sotahistorian tutkimusalaan paneutuessaan naisten asemaan, kokemuksiin ja toimijuuteen sota-aikana. Tekijä osoittaa vakuuttavasti, että naiset jäävät oppikirjojen sotahistoriallisissa sisällöissä selvästi vähemmille maininnoille kuin miehet. Analyyttisen ja teoriapainotteisen tutkimuksen tulkinnat ja johtopäätökset ovat uskottavia ja lähteisiin perustuvia. Metodologiset valinnat ja graafiset kuvaukset havainnollistavat tarkastelua.
Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä. Kilpailu järjestettiin nyt 18. kerran.