Suomen Sotahistoriallinen Seura on valinnut valtakunnallisen pro gradu -kilpailunsa voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi filosofian maisteri Noora Viljamaan Turun yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin sai sotatieteiden maisteri Santtu Kauppinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kolmannen sijan jakoivat filosofian maisteri Leo Leskinen Itä-Suomen yliopistosta ja valtiotieteiden maisteri Iida Hallikainen Turun yliopistosta, jotka kumpikin saivat 1 000 euron stipendin.
Noora Viljamaan tutkielma Sotatoverit: Sotakoirat, sotilaat ja sodan kokemus talvi- ja jatkosodassa edustaa uutta sotahistoriaa poikkeuksellisella aihevalinnallaan. Siinä on tutkittu sotakoirien merkitystä kokemushistoriallisesta näkökulmasta. Sotakoirien toimintaa ja vaiheita, jopa sankaritekoja rintamajoukkojen mukana erilaisissa tilanteissa analysoidaan eläytyen ja empaattisesti. Koirien palvelustehtävät asetetaan osaksi kansakunnan taistelua, sotakokemuksia ja nationalismia. Työn selkeä ja systemaattinen tarkastelutapa tuo merkittäviä tuloksia aiemmin lähes tutkimattomasta aihepiiristä. Viljamaan ansiokas tutkimus osoittaa, että ensisijaisesti työkaluiksi tai apuvälineiksi tarkoitetuilla sotakoirilla oli sodassa paljon syvempi merkitys. Sotilaiden ja sotakoirien vuorovaikutuksen kautta koirista tuli sotilaille ystäviä, kumppaneita sekä ilon ja turvallisuuden tuojia. Hallittu tutkimus tuottaa uutta tietoa sotakoirien suuresta merkityksestä sotilaiden henkiselle hyvinvoinnille vaikeissa olosuhteissa.
Santtu Kauppisen tutkielman aihe Olivatko Lapin kaukopartiomiehet pulassa? – Osasto Paatsalon taktiikoiden, tekniikoiden, toimintatapojen ja varusteiden tarkastelu jatkosodassa asemoituu perinteiseen sotahistorialliseen tutkimusperinteeseen. Tekijä on tunnistanut aukon tähänastisessa kaukopartiotutkimuksessa ja löytänyt uuden käytännönläheisen tarkastelukulman. Tutkimuksen vahvuuksiin kuuluu uskottavien tulkintojen muodostaminen hajanaisen ja puutteellisen lähdeaineiston pohjalta. Tekijä kykenee liittämään tutkimuksensa myös Puolustusvoimien nykyisen selviytymistaitojen koulutuksen tematiikkaan. Tutkimus tuottaa uutta ja tarkempaa tietoa menestyksellisen kaukopartiotoiminnan edellytyksistä.
Leo Leskisen tutkielma ”Miehet elävät lomasta lomaan”. Mieliala 7. ja 11. divisioonan joukoissa jatkosodassa täyttää aiemmassa mielialatutkimuksessa ollutta aukkoa. Tekijä on paneutunut aiheeseen syvällisesti ja etsinyt vastauksia mielialojen vaihtelujen juurisyihin. Tulokset on esitetty luotettavasti alkuperäislähteisiin tukeutuen. Leskisen analyysi tuottaa uskottavaa uutta tietoa mielialojen vaihteluun ruohonjuuritasolla vaikuttaneista tekijöistä. Erityisesti lomakäytäntöjen ja kotiasioiden vaikutus mielialoihin on tutkimuksen mukaan ollut suurempi, kuin aiemmin on ajateltu.
Iida Hallikaisen tutkielma ”Kohta taitaa muuttua säännöstelyn alaiseksi sekin, että kenelle kirjoittaa” – Kotirintaman naisten suhtautuminen valtion säädöksiin, tiedotukseen ja sodankäynnin motiiveihin jatkosodan aikaisissa kirjeissä kuuluu uuden sotahistorian piiriin. Metodologisesti vahvassa tutkimuksessa tulee esille selvä ero ns. tavallisten naisten ja lottina palvelleiden naisten asenteissa. Tutkimus tuo uutta tietoa sodan vaikutuksista kotirintaman ja erityisesti naisten elämään.
- Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä. Kilpailu järjestettiin nyt 17. kerran.
- Sotahistoriallinen seura
Lisätietoja gradu-kilpailusta: palkintotoimikunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori Tapio Koskimies, , puh. 050-3385675.
Sotahistoriallisen seuran sivuilla lukee : ”Suomen Sotahistoriallinen Seura täytti 60 vuotta vuonna 2004 .. Seura näkee gradu-kilpailun myös yhdeksi tavaksi tehdä sotaveteraaniperinnetyötä. . Palkitsemisehdotuksia pyydetään vuosittain maamme yliopistoilta sekä Maanpuolustuskorkeakoululta ..”
Onnitteluni menestyneille ja hyvää jatkoa. Totean kuitenkin, että näissä pro gradu -palkitsemisissa on mielestäni ongelmallista, että vain professoreiden valitsemat työt pääsevät edes kilpailun jatkokatselmukseen. Oikeudenmukaista olisi se, että valitsijalautakunta käy läpi k a i k k i ko. alan pro gradut ja tekee sitten valintansa nähtyään kaikki työt. Jos graduntekijä on kovin omintakeinen ja tutkii ja löytää ehkä laitoksensa johdolle ei-tärkeitä asioita, tiedämme, mihin professorin valinta kilpailuehdokkaista osuu. Ei varmaankaan hänen toisarvoiseksi näkemänsä työhön. Tämä tarkoittaa sitä, että tuollainen kilpailu palkitsee jo valmiiksi (hallinnollisesti ja tutkimuksellisesti) voimassa olevaa paradigmaa. Ei ennakkoluulottomuutta ja uusia, rohkeita tutkimusotteita.
Antti Hernesniemi
LT (väitellyt suomalaisesta kansanlääkinnästä 1999), FM (tehnyt v. 2016 pro gradun musiikkitieteestä)