Kansallisarkistoon julkaissut Lars Westerlundin selvityksen suomennoksen, johon on nyt lisätty muutamia kappaleita ja tarkennettu tietoja. Ne täydentävät kokonaiskuvaa tapahtumista ja Suomen ratkaisuja ohjanneesta politiikasta. Selvitys Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Siinä on ollut käytettävissä yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.
Selvityksessä on myös käyty läpi erittäin suuri määrä Suomessa olevia viranomais- ja yksityisarkistoja, kirjeenvaihtoa, valokuvia, sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksia ja artikkeleita, muistelmia sekä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta. Selvityksessä on ollut käytettävissä aineistoa, jota ei ole ollut aikaisempien tutkimusten käytössä.
STT:n uutisen mukaan
Sen pohjalta voidaan pitää varmana, että suomalaiset pioneerit komennettiin teloittamaan viisi paikallista siviiliä ja kaksi sotavankia Toldzgunin kylässä uudenvuodenaattona 1942.
Kansallisarkisto on yhdessä Pohjois-Ossetian valtionyliopiston kanssa saanut vahvistettua myös teloitettujen henkilöllisyyden. Sen sijaan teloituksen tarkoista perusteluista ei ole säilynyt tietoa.
Tiedot selviävät Kansallisarkiston maanantaina julkaistusta suomenkielisestä selvityksestä, joka pohjautuu jo helmikuussa julkaistuun professori Lars Westerlundin englanninkieliseen laitokseen. Suomenkieliseen laitokseen on lisätty juuri Toldzgunia käsittelevä lisäluku sekä toinen, kansallissosialistisia rotuoppeja ja Lebensraum-politiikkaa käsittelevä luku. Kummatkin on kirjoittanut Kansallisarkiston johtaja, dosentti Jussi Nuorteva.
”Ei tämä kovin mittava lisäys ole, muutamia kappaleita, mutta toki merkittävä, koska on saatu lisätietoja”, Westerlund luonnehti STT:lle. (HS, 16.12.2019)
Uutta tietoa aiheesta voi Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa olevista asiakirjoista vielä paljastua.
… sillä Kansallisarkisto on Westerlundin mukaan tehnyt selvityksen Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa olevista asiakirjoista, joita alustavan tiedon mukaan on peräti 54 000 sivua.
”Tosin seulonta on jokseenkin väljä: kaikki asiakirjat eivät liity suoranaisesti suomalaisiin, pikemminkin vain murto-osa. Mielestäni tämä aineisto on kuitenkin merkittävä, ja jos rahoitus onnistuu, niin Kansallisarkiston tarkoituksena on hankkia mikrofilmit asiakirjoista”, Westerlund kertoo. (HS, 16.12.2019)
- Selvitys pdf muodossa: Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943. Juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaaminen Saksan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon (Selvityksen suomennos 16.12.2019, pdf)
- Suomalaiset SS-miehet, Agricolan julkaisusarja, osa 15.
- Selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941–1943 valmistui (Agricolan tietosanomat, 8.2.2019)