Koronapandemia on merkinnyt järisyttävää mullistusta taidekentän toimintarakenteissa. Moni ammattilainen joutui kahden pandemiavuoden aikana lähes täydelliseen pysähdykseen. Jäljet ovat niin syviä, että taidekenttä on joiltain osin pysyvästi muuttunut. Luottamus taiteeseen myös tulevaisuuden muutosvoimana on olemassa, mutta ensin pitäisi saada ammattilaisten ansainta jälleen raiteilleen.
Oma suora näkökulmani pandemian vaikutuksiin liittyy Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahajärjestelmään. Taiken ensimmäinen korona-apurahahaku oli kaksi vuotta sitten – huhtikuun alussa 2020. Hätärahoituksena saatiin miljoona euroa suomalaisilta taiteen rahoittajasäätiöiltä ja opetus- ja kulttuuriministeriön kautta vähän lisää. Ensimmäinen tukipaketti oli 1,6 miljoonaa euroa, minkä tiedettiin jo heti alun perinkin olevan aivan riittämätön – mutta hyvin tärkeä silti!
Vuoden 2020 aikana tuli kaksi muuta rahoituskierrosta, vuonna 2021 kolme hakukierrosta ja vuonna 2022 vielä yksi hakukierros, jonka viimeiset päätökset tehtiin huhtikuun lopussa. Korona-apurahoja on myönnetty taiteilijoille, muille luovan alan freelance-ammattilaisille, luovan alan yksinyrittäjille ja yhdellä hakukierroksella myös taidealan yhteisöille. Yhteinen nimittäjä on ollut se, että pandemian rajoitukset vaikuttivat välittömästi kaikkien hakijoiden toimeentuloon.
Kahden vuoden aikana Taiken kautta on käsitelty 43 467 koronaan liittyvää valtionavustushakemusta, ja poikkeusajan tukea on myönnetty yhteensä lähes 131 miljoonaa euroa. Tilanteen mittakaavaa kertoo se, että normaalitilanteessa Taike käsittelee vuodessa n. 12 000 hakemusta ja myöntää apurahoja n. 40 miljoonan euron määrärahalla. Hakemusten määrä ja resurssi olivat siis yli kolminkertaiset suhteessa normaaliin vuoteen.
Korona murtaa markkinat
Taiteen markkinat romahtivat lähes välittömästi maaliskuussa 2020. Vaikutukset taiteen ja luovan alan ekosysteemiin ovat olleet erilaisia. Kirjallisuuden ja koteihin hankittavien taide-esineiden myynti jopa jossain vaiheessa lisääntyi, mutta gallerianäyttelyjen peruuntuminen esti kokonaisten valmistuvien vuosikurssien pääsyn esille. Pahimmillaan pitkään valmisteltujen teatteriesitysten ensi-illat onnistuivat vasta neljännellä yrittämällä – jotkin on jouduttu peruttamaan kokonaan. Musiikin suoratoistomyynti on lisääntynyt, mutta elävän musiikin koko tuotantoketju on joutunut toistuvien kolhujen kohteeksi. Kesällä 2022 festivaalit ovat taas kalenterissa mutta tekijöistä on valtava pula, sillä alan tuotannollisten ammattilaisten piti lähteä välillä toisiin hommiin.
Pandemia on näyttänyt sen, miten merkittävästä elinkeinosta taiteessa ja laajemmin luovalla alalla on kyse. Jo heti 2020 alan etujärjestöt alkoivat laskea, miten paljon taiteenalojen tuotantoketjut menettävät tuloa peruuntumisten ja sulkutilan johdosta. Yksi ensimmäisistä kärsijöistä oli taidemaalarien valtakunnallinen teosvälitystilaisuus maaliskuussa 2020. Tapahtuma saatiin avattua kolme päivää ennen koronan leimaamaa maaliskuun viikonloppua. Myynti jäi marginaaliseksi tapahtumassa, joka perinteisesti tuottaa monelle taiteilijalle vuoden tärkeimmän myynnin.
Musiikin ja näyttämötaiteiden osalta on lukuisia kertomuksia siitä, miten puhelin alkoi soida 16.3.2020 ja yhden päivän aikana jopa koko loppuvuoden keikkakalenteri tyhjentyi. Taidealojen etujärjestöt alkoivat kiireellä tuottaa laskelmia siitä, minkä suuruisia pandemian aiheuttamat menetykset olivat. Näitä käytettiin etenkin poliittisissa keskusteluissa tarvittavien tukipakettien suuruudesta, ja ne puolestaan vaikuttivat myös Taiken saamiin jakosummiin. Pandemian viimeisen, vuoden 2022 alkuun ajoittuneen sulkuvaiheen aikana esittävien taiteiden ja musiikin etujärjestöt laskivat, että tiedossa olleen kahden kuukauden sulkutilanteen euromääräiset vaikutukset koko toimialalle olivat noin 40 miljoonaa euroa menetettyinä tuloina ja ansaintana. Nämä kuvasivat varsin tarkkaan sen, miten merkittävä koko taiteen ekosysteemi on myös taloudellisesti.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Koronapandemia muutti myös taiteilijoiden tulevaisuususkoa. Taiteen edistämiskeskus ja Kulttuuripolitiikan tutkimussäätiö Cupore julkaisevat vuosittain Taiteen ja kulttuurin barometrin, joka selvittää taiteen ja taiteilijoiden yhteiskunnallista asemaa. Uusimmassa, huhtikuussa 2022 julkaistussa barometrissä selvitettiin erikseen, mitä vaikutuksia pandemialla on ollut taiteilijoiden suunnitelmiin. Vastaajia oli yhteensä yli tuhat, eli aineisto kertoo laajan otannan taiteilijoiden tunnoista (Suomessa arvioidaan olevan noin 25 000 ammattitaiteilijaa). Ymmärrettävästi pandemia on eniten kolhinut taiteen freelancereiden ja nuorien taiteilijoiden luottamusta tulevaisuuteen. Itsensä työllistäjien sosiaaliturvan haasteet ovat korona-aikana olleet tavallistakin hankalampia, mikä näkyy vastaajajoukossa. Peräti 21 % vastaajista ilmoitti harkinneensa alanvaihtoa pandemian johdosta. Ilmiö ei ole taidekentällä aivan uusi, mutta sen mittakaava muuttui vuonna 2021 dramaattisesti.
Seuraavaksi odotellaan pandemian jälkeisen taiteen jälleenrakentamisen vaiheita. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppuvuonna 2021 ensimmäiset EU:n elpymisvälineestä maksetut Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuet. Seuraava rakennetuen haku järjestetään vuonna 2022. Taiteen edistämiskeskus myönsi helmikuussa 2022 korona-avustuksia 89 taiteilijayhteisölle toiminnan vahvistamiseen ja uusiin rakenteellisiin kehittämishankkeisiin. Mukaan valittiin etenkin hankkeita, joilla oli välitön taiteilijoiden työllistävä vaikutus.
Taidekentän pandemian jälkeinen murros on vasta käynnistymässä ja sen tuloksia on vaikea ennakoida. Uusia taiteen jakelukanavia on kehitetty pandemian aikana. Taiteen merkitys yhteiskunnallisten murrosten ennakoijana ja resilienssia vahvistavana tekijänä on tunnistettu. Luottamus taiteeseen myös tulevaisuuden muutosvoimana on olemassa, mutta ensin pitäisi saada ammattilaisten ansainta jälleen raiteilleen.
***