Suomen hakeutuminen Natoon on johdonmukainen ja oikeutettu seuraus Venäjän Ukrainaa kohtaan suuntaamista brutaaleista sotatoimista. Jonain päivänä Ukrainan sota ohi, presidentti Putinkin hallitsee vain aikansa. Suomen ja Venäjän välille ehti muodostua ennen sotaa tiiviit taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Natoon turvaamme, mutta Paasikivenkin opit kannattaa pitää mielessä.

Lue lisää

Pitäessään kiinni kansallisvaltion yksinoikeudesta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa EU-maat ovat rakentaneet Euroopan yhdentymispolitiikalle lasikaton, jonka rikkominen on mahdollista vain liittovaltiokehityksen kautta. EU voi jäädä sivustakatsojaksi, jos sen jäsenmailla ei ole poliittista halua rikkoa lasikattoa, joka tähän asti on tehokkaasti estänyt EU:ta kehittymästä poliittiseksi yhteisöksi. Sen tulisi kyetä suojelemaan omaa aluettaan, ohjaamaan ympäristönsä kehitystä intressiensä perusteella ja tehokkaasti toimimaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen vakava ja tulevaisuus vaikeasti hahmotettavissa, ovat edellytykset eurooppalaiselle, integraatiopoliittiselle Zeitenwendelle olemassa kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ma. johtaja Kimmo Elo.

Lue lisää

Koronapandemia on merkinnyt järisyttävää mullistusta taidekentän toimintarakenteissa. Moni ammattilainen joutui kahden pandemiavuoden aikana lähes täydelliseen pysähdykseen. Jäljet ovat niin syviä, että taidekenttä on joiltain osin pysyvästi muuttunut. Luottamus taiteeseen myös tulevaisuuden muutosvoimana on olemassa, mutta ensin pitäisi saada ammattilaisten ansainta jälleen raiteilleen.

Lue lisää

Kun venäläinen yhteiskunta murtuu ja suhteemme Venäjään kriisiytyy, joudumme pohtimaan suhdettamme myös toisinajattelijoihin ja kriitikoihin. Yksi kriitikoista oli näyttelijä, trubaduuri ja runoilija Vladimir Vysotski, joka etsi totuutta valheita täynnä olleesta yhteiskunnasta kirjoittaa Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.

Lue lisää

1

Tietosanomat

Lyhenteet ”eaa” ja ”jaa” ovat yleistymässä ja korvaamassa vanhat e.Kr.” ja ”j.Kr -lyhenteet. Uudistuksella yritetään vapautua nimeen liittyvästä uskonnolliseksi luullusta julistuksesta mutta ajatus yhteisen ajanlaskun alusta johtaa harhapoluille. On parempi kutsua kalenteria oikealla nimellä, jolloin tulee kerrottua se, mistä on kyse historiallisesti. Rikokset eivät tule sillä hoidetuksi, että ne piilotetaan kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela.

Lue lisää

3

Historiallinen jossittelu on kiistanalaista. Sillä on kuitenkin oleellisia rooleja ja arvonsa historiantutkimuksessa. Jossittelu mahdollistaa syy-seuraussuhteiden jäljittämisen. Täten se pystyy myös tarjoamaan ymmärrystä historian kontingenssista ja vääjäämättömyydestä. Jossittelu myös yhdistää menneisyyden ja tulevaisuuden sekä mahdollistaa harkitut moraaliarvostelmat ja vastuun omasta toiminnasta.

Lue lisää

Kuva Ukrainan sodan raunioista kannettavasta raskaana olevasta naisesta on kuva juuri hänestä, ei kenestä tahansa. Pelkät luvut ja anonymisoitu nimetön data ei käynnistä samastumista ja empatiaa. Vasta kertojan ääni, kasvot ja ruumis antavat meille kyvyn eläytyä. Tästä on kyse myös perinteen ja muistitiedon kokoelmissa, jotka kiertyvät kaikki yksittäisten ihmisten yksilöllisiin kokemuksiin, niistä kertomiseen ja niiden jakamiseen, kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.

Lue lisää

Filologeilla on aiemmin ollut vankka yliedustus monilla aloilla yhteiskunnassa: diplomatiassa, talouselämässä, filosofiassa ja politiikassa. Yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu K. Riikonen pohtii kirjoituksessaan mistä moinen poikkeuksellinen kyky toimia eri aloilla oikein johtuu.

Lue lisää

Sodan varjo ulottuu nyt lähelle. Ajattelen ukrainalaisten ja venäläisten kohtaloa. Kuuntelen viileän analyyttisiä sotilaita ja näen sotilaallisen varautumisen täälläkin vahvistuvan. Tunnen painon sydänalassa. En tiedä, mitä ajatella. Enemmän kuin sotaa olen kuitenkin perinyt rauhaa. Kuulun sukupolveen, jolle sodan poissaolo on ainoa itse koettu tila – kirjoittaa emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.

Lue lisää

Ihminen yksilönä ja yhteisön jäsenenä on moraalinen olento, jolla on kyky tehdä ero paitsi toden ja epätoden myös hyvän ja pahan välillä. Historian toimia on siksi luonnollista arvioida eettisesti ilman että arvioija eksyy historiatieteen ulkopuolelle. Historioitsijalla on tieteenalansa luonteesta nouseva oikeutus menneisyyden eettiseen arviointiin. Sitä harjoittaessaan hän ei politikoi vaan tutkii historiaa kirjoittaa professori emerita Sirkka Ahonen.

Lue lisää

1

Emme ymmärrä Stalinin hallintoa ja suomalaisten suhdetta siihen paremmin, vaikka meillä olisi rekisteri kaikista tapetuista. Historiantutkimuksen tehtävä ei ole etsiä arkistoista historian tosiasioita positivismin hengessä, koska menneisyys ei selity keräämällä ja liittämällä irrallisia lähdefaktoja yhteen. Pitää ymmärtää, miksi ja miten kukin poikkeuksellinen fakta on syntynyt, ja vasta konteksti avaa ristiriidan. Siksi arkisto ei ole kansakunnan muisti vaan se on vain hallinnon kaatopaikka – emme löydä sieltä faktoja yhdistävää tieteellistä selitystä sellaisenaan kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela.

Lue lisää

9

Vaikka ihmiset ovat hauraita ja katoavaisia niin yksilöillä ja instituutioilla on silti hämmästyttävä sitkeys selvitä, vaikka pandemiat ja katovuodet kerta toisensa jälkeen ovat ahdistaneet ihmiskunnan hävityksen partaalle. Lajillemme on ominaista toimintatapojen, arvojen, aatteiden ja sekä aineellisten että aineettomien resurssien edelleen siirtäminen. Tätä kykyä on kuvattu monin eri tavoin. Yksi niistä liittyy latinan verbiin tradere, ’antaa, jättää, uskoa tai antaa hoidettavaksi’, jonka johdannainen on sana traditio.

Lue lisää

Käsite post-truth, totuudenjälkeinen on tullut viime vuosina tutuksi päivänpolitiikasta, uutisista ja (sosiaalisesta) mediasta. Totuudenjälkeisellä viitataan siihen, kuinka mm. faktoista, tilastotiedoista ja historiallisista tapahtumista puhutaan tietoisen harhaanjohtavasti ja valheellisesti. Totuudenjälkeinen retoriikka myös nostaa keskiöön kokemuksen, tulkintojen, mielipiteiden, uskomusten ja näkökulmien monipuolisuuden ja oikeudellisuuden. Totuudenjälkeistä retoriikkaa on hyödynnetty laajalti populistisissa, fasistisissa ja rasistisissa ulostuloissa, kannanotoissa, keskusteluissa ja politiikassa.

Lue lisää

Sana kirjallisuus keksittiin 190-vuotta sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeä varten vuonna 1831. SKS:n pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen kirjoittaa SKS:n juhlapäivän kolumnissaan kotikutoisen kielen synnystä osana yleiseurooppalaista ilmiötä. SKS on osa jatkumoa, jossa suullisesta muokattiin kirjallista osaksi kansallista traditiota. Ihmisten enemmistölle tuli pääsy omakieliseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nationalistisen hankkeen negatiivisia seurauksia ovat olleet paikalliskulttuurien näivettyminen ja sen käyttö väkivaltaisissa kriiseissä 1900-luvulla. Tällä vuosituhannella se on antanut aineksensa kaiken vieraan, oudoksuttavan tai vapaamielisen torjuntaan.

Lue lisää

Vaikka Intian moguliajoista on jo puoli vuosituhatta ja brittiläisen kolonialismin ajoistakin jo puoli vuosisataa, eivät nämä historialliset ajat ole haihtuneet nykykirjallisuudesta. Intian historiallinen perintö näkyy tutkimissani aineistoissa. Olen kiinnostunut seikoista, jotka luovat yhteyksiä nykyhetken välillä historiallisiin tapahtumiin, tai jotka haastavat tulkintoja, joita tällaisten yhteyksien välillä on tavattu tehdä kirjoittaa Turun yliopiston englannin kielen professori Joel Kuortti.

Lue lisää

Korkeakirjallinen kulttuuri hylkäsi mitallisen runomuodon ja loppusointujen käytön 1900-luvun puolimaissa. Riimi näytti kirjallisessa lyriikassa vanhahtavalta, se sopi lastenloruihin ja iskelmään, mutta ei vakavahenkisen kirjallisesti kouliintuneen lyyrikon käyttöön. Mitallisuus ja riimi siirtyivät osaksi populaarikulttuuria, ensin iskelmäsanoituksiin, sitten rock-lyriikkaan ja räppiin kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.

Lue lisää

Monikulttuurista yhteiseloa joudutaan Afganistanissakin jälleen opettelemaan uudelta pohjalta kun talebanit palasivat valtaan. Amerikkalaisten ymmärtämättömyys paikallisista olosuhteista ja kulttuureista maissa, jonne Yhdysvallat on joukkojaan lähettänyt, on ollut historioitsijoiden kritiikin kohteena kylmän sodan ajoista lähtien. Tiedustelun asiantuntijat tuijottavat liikaa isoa kuvaa eivätkä huomaa tärkeitä yksityiskohtia, kirjoittaa aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo.

Lue lisää

1

Koronakriisi on opettanut sen, miten tutkimusrahoituksen rakenteiden uudistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Pitkäjänteinen tutkimustyö auttaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteita, jolloin kyetään paremmin reagoimaan nopeasti yllättävään uhkaan.

Lue lisää

Kiistely kulttuurisesta omimisesta on tärkeää. Miten voimme vaihtaa, lainata, omia ja omistaa kulttuurituotteita ja miten tuemme tai riistämme toistemme oikeutta määrittää ja hallita identiteettiään? Kulttuurisen omimisen juuret muotoutuivat keski- ja uuden ajan taitteesta lähtien ja loivat meille tutun tavan jäsentää yhteiskuntaa, taloutta ja oikeutta. Ensin omistettiin maata ja sitten myös erilaisia käsitteellisiä hyödykkeitä, ja syntyi myös käsitys kulttuurituotteista, niiden tekijyydestä ja omistajuudesta. Olemme pääsemättömissä kehityskuluista, jotka ovat synnyttäneet meidät, toimintaamme ylläpitävät instituutiot ja käsitteet kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.

Lue lisää

Mediat uutisoivat kesällä 2021 digitaalisen pelin ennätyshinnasta. Nintendo 64 -pelikonsolille tehty Super Mario 64 -pelin kappale oli myyty 1,56 miljoonalla dollarilla yhdysvaltalaisessa huutokaupassa. Uutisten mukaan se oli tähän mennessä ylivoimaisesti korkein digitaalisista peleistä maksettu hinta. Arvon lisääminen teollisiin kulttuurituotteisiin on tietoinen prosessi, ja helposti jää huomaamatta, että korkeista myyntihinnoista uutisoidessaan myös tiedotusvälineet osallistuvat arvonluontiprosessiin, kirjoittaa digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen.

Lue lisää