Kaija ja Heikki Siren ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Loppusyksystä avautui Kaijan (s. 1920) ja Heikin (s. 1918) syntymän satavuotisjuhlintaan liittyen kaksi näyttelyä, toinen Espoon Weegee -näyttelykeskuksessa ja toinen pienempi, Sirenien japanilaisuuteen keskittyvä näyttely Arkkitehtuurimuseossa. Julkaisu täydentää näyttelyitä. Kaija ja Heikki Sirenin uraa valottava teos on saanut […]

Lue lisää

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Lue lisää

2

Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö hakee TUOTTAJAA  1.12.2020 alkavaan työsuhteeseen Lasten ja nuorten taidekeskus edistää taidekasvatusta ja kulttuurista nuorisotyötä valtakunnallisesti, erityisesti visuaalisen kulttuurin alueella. Keskus järjestää näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia, tallentaa lasten ja nuorten taidetta sekä kouluttaa, tutkii ja innostaa elämyksiin taiteen parissa. Taidekeskuksen toimitilat ovat Villa Artun kulttuurikeskuksessa Hyvinkään Villatehtaalla. Keskuksen erityispiirre on 1970-luvulta […]

Lue lisää

Helmikuun 29. päivänä Oulun taidemuseossa avautunut Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa -näyttely ehti olla auki vain kaksi viikkoa. Poikkeusjärjestelyistä johtuen näyttelyyn ei voi enää tutustua paikan päällä, mutta virtuaalikierros tarjoaa kurkistuksen tärkeän ja vakavan aiheen koskettavaan ja monimuotoiseen toteutukseen. Näyttelyn tummanpuhuva kauneus ja kipu vetivät monet alkuviikkojen kävijät hiljaisiksi ja silmäkulmia pyyhittiin.

Lue lisää

Kun matkaat etelästä Kauhajoelle, poikkeat valtatieltä oikealle Nummijärven tienharassa, hakeudut Nummijärven itäpuolelta lähtevälle Sarantielle ja juuri ennen Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntarajaa katsot vasemmalle, näet pienen kyltin, joka ohjaa sinut Savannille. Alpon Savannille. Laajalla pihakentällä ja vähän sivummallakin sinua vaanii leijona, korppikotkat raatelevat saalistaan, kameli katselee ylväänä, sarvikuono valmistautuu syöksyyn ja virtahepokin on noussut kuivalle maalle […]

Lue lisää

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema on houkutellut esille laajan joukon toimijoita, jotka esittelevät kotikulmiensa rakennusperintöä ja ympäristökohteita taiteen ja viihteen vinkkelistä. Viihteen ja taiteen tilat ovat poikkeuksellisen näkyvästi esillä Suomessa kuluvana vuonna, kun sadat tapahtumat ja kymmenet tuhannet kävijät osallistuvat tällä teemalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivien juhlintaan. Kiinnostus omaa lähiympäristöä ja sen kulttuuria kohtaan innostaa: eri puolilta Suomea ohjelmistoon […]

Lue lisää

Saksan kansallisarkisto Bundesarchiv on koonnut Weimarin tasavallan perustamisen 100-vuotisvuoden muistoksi verkkonäyttelyn, jota varten Bundesarchiv on digitalisoinut tuhansia asiakirjoja ja audiovisuaalisia aineistoja.

Lue lisää

Suomen Filmiteollisuudesta ei ole tehty aikaisempaa varsinaista yhtiöhistoriaa, ja yrityksen vaiheita on laajimmin käsitelty Kari Uusitalon teoksissa ja ennen kaikkea T. J. Särkän elämäkerrassa Legenda jo eläessään (1975), joka on edelleen käyttökelpoinen teos. Yhtiön omisti Särkkä, joka hallitsi yritystään persoonallisella tavalla. Särkässä yhdistyivät omaperäisesti liikemies T. J. Särkkä ja taiteilija Toivo Särkkä. Kirja Unelmatehdas Liisankadulla […]

Lue lisää

1

”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus.  Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]

Lue lisää

Taiteilija jätti jäämistönsä tarkkaan siivottuna ja tiukasti kontrolloituna, joten arkistoista löytyvät vihjeet eivät välttämättä auta ymmärtämään Ester Heleniuksen saamia vaikutteita ja kiinnostuksen kohteita. Niinpä Tutta Palin etsii vastauksia teoksista ja Heleniuksen omista kirjoituksista. Tämän salapoliisityön seurauksena saamme ehkä hiukan paremmin aukeavia näkymiä mm. Pariisista ja kahviloista. Samoin aiemmin kuvana ihailemamme teos saakin uusia merkityssisältöjä, kun […]

Lue lisää

Essi Renvallia on luonnehdittu merkittäväksi ja tuotteliaaksi muotokuvataiteilijaksi. Työssään hän oli nopea ja mallien luonnehdinta oli osuvaa niin ulkoisen olemuksen, luonteen kuin yhteiskunnallisen asemankin kohdalla. Viisi vuosikymmentä kestäneen uransa aikana hän sai tehtäväkseen useita julkisia tilaustöitä. Monissa kaupungeissa on hänen veistoksiaan; Helsingissä, Tampereella, Kotkassa, Oulussa, Jyväskylässä jne. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka pystyi elättämään […]

Lue lisää

Eero Aarnio – Värin ja ilon muotoilija-teos on tietokirja, mutta sen tekijöillä on varmasti ollut mielessään aivan erilainen ”paketti” kuin minulla, vähän tiukkapipoisella kulttuurihistorioitsijalla oli, kun tartuin kirjaan saadakseni selville, millainen mies aikaansaannoksineen teoksessa esitellään. Tunnustan heti, että suhtaudun varsin konservatiivisesti tietokirjaan ja sen tekemiseen: sisältö on tärkeämpi kuin muoto, johon asia on tungettu. Aiheesta […]

Lue lisää

Suomenmaassa on monta Ville Hännistä, mutta kaikki sarjakuvaintoilijat tuntevat tai ainakin tietävät VILLE HÄNNISEN (s. 1976), joka on kirjoittanut Keskipäivän miehiä: Kuvia Suomen historiasta-kirjan. Niille, jotka eivät hänestä ole ennen kuulleet, voin kertoa, että hän on toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko, joka on erikoistunut sarjakuviin, pilakuviin ja kuvituksiin. Hän on toiminut Kirjain-lehden ja Sarjainfo-lehden päätoimittajana sekä […]

Lue lisää

Näin raamattumaisen teoksen syntymisessä on takana Vacklinin ja Rosenvallin työskentely käsikirjoittamisen opettajina. He ovat keränneet kurssiensa ohessa valtavat määrät paitsi omaa opetusmateriaalia myös ulkomaisten opaskirjojen ohjeistuksia. Esimerkkitapauksia on analysoitu perusteellisesti ja niiden pituus vaihtelee sen mukaan, halutaanko havainnollistaa (lyhyesti) luovaa keksimistä vai (pitkästi) tuttujen rakenteiden soveltamista mediakohtaisiin ratkaisuihin. Vacklin ja Rosenvall ovat sitä 1970-luvun lopulla […]

Lue lisää

Édith Piaf: Hymni rakkaudelle on yksi niistä lukuisista teoksista, joita Jean-Dominique Brierre on kirjoittanut ranskalaisesta populaarimusiikista ja -muusikoista. Kirja on kiehtovaa, melkein hengästyttävää luettavaa. Brierre tuntuu monesti osuvan naulan kantaan etsiessään Piafin elämän ja chansonien sanojen yhtymäkohtia. En kuitenkaan sanoisi kirjaa tieteelliseksi elämäkerraksi, sillä se jättää laulajattaren elämän ja uran kokonaiskuvan hahmottamisen lukijalle. Myös perustellut […]

Lue lisää

Ensivaikutelma Lauri Meren Jussi Jurkka -elämäkerrasta on hienoinen ihmetys. Miten niin Tuntematon tähti? Kun kannessa on kuva, josta ainakin varttuneempi kansanosa – nekin, jotka eivät ole ikänään teatterikatsomossa istuneet – tunnistaa hänet. Luutnantti Lammiohan se siinä… Kirjaa lukiessa huomaa, että nimellä on katetta. Jussi Jurkka (1930–1982), joka ei viihtynyt julkisuudessa, jäi ihmisenä vieraaksi paitsi yleisölleen, […]

Lue lisää

1

Alvar ja Ragni Cawénin kaksoiselämäkerran kirjoittaja, taidehistorian emerita professori Riitta Konttinen on tutkinut suomalaista taide-elämää laajalti ja useista näkökulmista.  Cawénin pariskunnan vaiheita hän on kartoittanut jo tutkimuksissaan naistaiteilijoista, Modernistipareja-teoksessa sekä pariskunnan Didrichsenin taidemuseon näyttelyluettelossa. Tässä teoksessa hän on perehtynyt molempien sukujen taustoihin, pariskunnan niin keskinäiseen kuin laajaan ystävien ja sukulaistenkin kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon, elämäkertatietojen kartoitukseen […]

Lue lisää

Riitta Konttisella on pitkä ja ansiokas ura taiteentutkimuksen parissa Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon erityisesti naistaiteilijoiden historiaa. Konttisen kirjoittamisen tyyli on helposti lähestyttävää ja mukavaa lukea. Hän ikään kuin kulkee nuorten naisten matkassa, heidän rinnallaan sadan vuoden aikaetäisyyden päästä. Teos on julkaistu taidenäyttelykirjaksi, mutta sen tyyli on sopiva lukijalle ilman näyttelyäkin. Hämeenlinnan […]

Lue lisää

Mitä animaatio on? Jari Lehtisen Animaation historia -teoksen mukaan animaatiossa on kyse elämän illuusion luomisesta: se on taikuutta, magiaa – liikkeen luomista. Animaattori on kiinnostunut Kierkegaardin Johannes Climacuksen tavoin ainoastaan liikkeestä. Lehtinen toistaa muutamaan otteeseen animaattori Bill Tytlan keskeistä ohjetta siitä, ettei animaattorin tule esittää hahmoa vaan liikettä. Animaattori siis visualisoi ja manipuloi liikettä, kuten skottilaiskanadalainen […]

Lue lisää

Representaatio on mielenkiintoinen käsite jo siksi, että ei ole lainkaan selvää, mitä sillä tarkoitetaan. Sanaan “representaatio” törmää harvoin muuten kuin niissä yhteyksissä, joissa itse käsitettä, tai sen merkitsemää ilmiötä, analysoidaan kriittisesti. Tällaisissa käsiteanalyyseissä pyritään yleensä lähtemään liikkeelle määrittelemällä kritiikin kohteen mahdollisimman yksiselitteisesti, jolloin vaarana on, että eri ajattelijoiden tarjoamat määritelmät eivät koskaan kohtaa toisiaan. Tämä […]

Lue lisää