Opetus ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki asettivat työryhmän jatkamaan uuden Arkkitehtuuri- ja Designmuseon konseptin kehittämistä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö Tuomas Auvinen, vanhempi asiantuntija Outi Kuittinen ja museoasiantuntija Ulla Teräs.

Outi Kuittista haastattelivat Arkkitehtuurimuseosta Ilona Hildén ja Designmuseosta Päivi Balomenos. Tässä haastattelu:

Työryhmän tuloksia kuullaan maaliskuussa. Tapasimme Outi Kuittisen ja kysyimme, mitä konseptille kuuluu juuri nyt.

Kuka olet?

Olen Outi Kuittinen ja työskentelen ajatushautomo Demos Helsingissä. Yritämme ymmärtää yhteiskunnan muutosta ja rakentaa sitä kautta hyvää tulevaisuutta sekä kestävämpää ja reilumpaa maailmaa. Teen töitä hyvin vaihtelevien aiheiden parissa. Usein olen mukana sellaisissa projekteissa, joissa monilla toimijoilla on yhteisiä intressejä, mutta niiden pitäisi löytää yhteinen visio ja toimintatapa. Miten päästä sinne, minne meidän pitäisi päästä? Pyrin puristamaan samansuuntaiset ideat yhteen ja muuttamaan ne toiminnaksi.

Mitä uusimuseo-konseptille kuuluu juuri nyt?

Tämähän on designprosessi, joten sanoisin, että nyt olemme todella siellä kaksoistimantin kolmion kärkivaiheessa, melkoisessa tiivistämisen vaiheessa: miten saadaan viime kuukausien aikana kerätyt ajatukset, ideat, neuvot ja opit kerrottavaan muotoon.

Maaliskuun lopussa julkaistava konsepti ei vielä kerro yksityiskohtaisesti, mitä uusimuseo pitäisi sisällään. Se antaa suuntaviivat ja raamit vuosien tekemiselle.

Nyt valmistuva konsepti tehdään päätöksenteon tueksi. Sen pitää pystyä innostamaan. Tarvitaan ajatus siitä, että tuleva museo tekisi maailmasta ja Helsingistä paremman paikan. Siitähän tässä on kysymys: kannattaako yhteiset ponnistukset ja rahat laittaa tähän, vai pärjätäänkö sillä, mitä jo on?

Työ valmistuu 28.2.2019, minkä jälkeen se luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Helsingin kaupungille. Toivottavasti positiivisen päätöksen synnyttyä alkaa vuosien prosessi, jossa ihmisiä osallistetaan eri tavoin.

Kertaatko vielä, miten prosessi on edennyt elokuussa julkaistun selvitysraportin jälkeen?

Olemme pitäneet matkassa mukana neljä pääkysymystä: miksi, kenelle, miten ja mitä. Niiden puitteissa olemme tehneet laajan kansainvälisen benchmarkkauksen museoista eri maissa. Olemme tehneet runsaasti yksilöhaastatteluja ja järjestäneet työpajoja eri sidosryhmien kanssa Suomessa ja ulkomailla. Meillä on ollut käytössämme myös Arkkitehtuuri- ja  Designmuseon henkilökunnasta valittu muutosagenttien joukko, joka on työstänyt näkökulmia. Museolaiset ovat myös haastatelleet kymmeniä ihmisiä eri puolilla kaupunkia. Työtämme on ohjannut opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin kaupungin ja nykyisten museoiden säätiöiden edustajien ohjausryhmä, jonka kanssa olemme tavanneet säännöllisesti. Lisäksi on tietysti luettu paljon materiaalia asian tiimoilta. On ollut kiva huomata, että useiden eri tahojen puheissa toistuvat melko samantyyppiset toiveet ja ajatukset.

Minkälainen uuden museon pitäisi sinun mielestäsi olla?

Tietenkin on paljon asioita, mitä museo voisi olla. Oma näkökulmani on, että elämme keskellä poikkeuksellisen isoa yhteiskunnallista murrosta. Muutos osin innostaa, osin aiheuttaa huolta. Se voi myös lamaannuttaa tai synnyttää välinpitämättömyyttä. Kysymykseni on, miten olemassa olevat instituutiot ja toimijat, joihin olemme tottuneet luottamaan, voisivat toimia siltoina ja auttaa kuvittelemaan ja tekemään haluamaamme tulevaisuutta.

Museot herättävät ihmisten keskuudessa lujaa luottamusta. Ne auttavat ymmärtämään maailmaa ympärillämme. Minua kiinnostaa, miten museo voisi olla luotsaamassa meitä haluamaamme suuntaan. Muutoksen keskellä meille voi syntyä käsitys, että olemme pakotettuja luopumaan tärkeistä arvoistamme, kun niitä ei enää voida toteuttaa samalla tavalla kuin ennen. Ikään kuin ei olisi enää mahdollista etsiä parasta vaihtoehtoa.

Arkkitehtuuri- ja designmuseoissa katsotaan samanaikaisesti menneeseen ja tulevaan. Mennyt avaa näköalan eilisen tulevaisuuteen. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat työstäneet oman aikansa isoja kysymyksiä ja tarjonneet ratkaisumalleja tulevaisuuden rakentamiseksi. Ihmisten tarpeet ja näkemys hyvästä elämästä ovat toimineet, ja toimivat yhä, suunnittelun lähtökohtana. Suunnittelulla luodaan myös sopusointua ihmisen ja luonnon välille. Uuden museon tulisi mielestäni antaa perspektiiviä tulevaisuuteen. Museot voivat olla kysymisen ja keskustelujen paikkoja, joissa syntyy uusia ajatuksia ja uusia tapoja luoda hyvinvointia kaikille.

Outi Kuittista haastattelivat Arkkitehtuurimuseosta Ilona Hildén ja Designmuseosta Päivi Balomenos.

Lähde: Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo

Lue myös: Ilona Hildén ja Päivi Balomenos: Museolehtori Leena Svinhufvud: Muotoilun ja arkkitehtuurin oppimisen keskus vaatii toteutuakseen resursseja ja uudet tilat