Tiedämme, että keskiajalla kirkonrakentajat laskivat kivikirkon käyttöiäksi vähintään 400 vuotta, kun taas 2020-luvun julkisten rakennusten, kuten koulujen lasketaan kestävän vain noin 30–50 vuotta. Maamme on täynnä lukemattomia surullisia esimerkkejä niin uusista julkisista kuin yksityisistä rakennuksista, jotka on asetettu käyttökieltoon jo muutaman kuukauden kuluttua käyttöönotosta. Suomentajat toteavatkin, että nykyrakentaminen kaikkinensa olisi ollut antiikin aikana järjen vastaista […]
Vantaa tuo ulkopuoliselle mieleen lähinnä lentokentän ja betonilähiöt. Mutta Amanda Eskolan Paritupia ja puustelleja: Vantaan talonpoikainen rakennusperintö havahduttaa jopa Turussa asuvan tumpelon huomaamaan, mikä valtava rakennus- ja kulttuurihistoriallinen perintö piilee kaupungin vanhoissa, Helsingin pitäjän aikaisissa maalaistaloissa. Moni vantaalainenkin kerrostaloasuja saattaa yllättyä kotikaupunkinsa rikkauksista. Useita vanhoja kyliä ja rakennuksia on näet säilynyt poikkeuksellisen hyvin, sillä Vantaan […]
Koronavuosina moni kaipasi matkoja ulkomaille, mutta olisi voinut tutustua niihin Helsingistä poistumattakin. Kauniisti kuvitettu Maailmanympärimatka Helsingissä – Suurlähetystöt ja niiden historia esittelee yli 60 maan edustustot, kunkin 1-6 sivulla. Laajimman esittelyn saavat ymmärrettävästi Venäjä, Ruotsi ja Saksa – kolme maata, jotka tärkeimpinä tunnustivat Suomen itsenäisyyden ensimmäisten joukossa. Lisäsi kirja kertoo yleisestikin diplomatian historiasta. Takakannen sisäsivulla […]
Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjan takakannen otsikosta, Opas pääkaupungin salaisuuksiin, voi olla kahta mieltä. Toisaalta kirjassa esitellyt talot eivät ole varsinaisia salaisuuksia – siinähän ne seisovat paikoillaan kulkijan silmien edessä kuten ovat vuosikymmenien ajan tehneet. Toisaalta taas rakennusten runsaat yksityiskohdat sisältävät piiloviestejä, jotka avautuvat vasta kun katsoja pääsee pohtimaan niiden merkitystä asiantuntijaoppaan avulla. Kirjan lukijalle […]
Turun vanhoista taloista on julkaistu lukuisia teoksia. Mieleeni tulee ensiksi Harri Kalvan 4-osainen kirjasarja Muuttuva kaupunki (1969–1989) valokuvineen. Sen kolmannen osan kuvat on piirtänyt taiteilija Pertti Koivikko. Myöhempiä Turku-kirjoja ovat tehneet Rauno Lahtinen –Turun puretut talot 1–5 vuosilta 2013–2018 – sekä Eva Latvakangas & Jonny Holmén & Kati Kivelä – Turku muuttuva kaupunki vuodelta 2011. […]
Vanhan Rauman laaja ja yhtenäinen puukaupunkialue, vuodesta 1991 Unescon maailmanperintökohde, on myös monen perheen kotipaikka. Kirjassa Koteja Vanhassa Raumassa: Säilyttävää korjaamista, kestävää asumista pääsemme sisälle kahteentoista niistä; pääpaino on rakennusten sisätiloissa mutta kurkistamme myös pihapiiriin, ja katselemme katunäkymiä. Kadulta astutaan portin kautta sisäpihalle. Rakennusryhmä ja kulkureitit ovat tarkoituksenmukaisia, mitoiltaan ihmiselle sopivia ja muodoltaan sopusuhtaisia. Talot […]
Matti Klingen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimi Eurooppalainen Helsinki viittaa siihen, että teos avaa Helsingin arkkitehtuuriin ja päätöksentekoon kytkeytyneitä ideologioita sekä niiden yhteyksiä eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Kirja esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin rakentumista ajanjaksolla, joka alkaa vuosien 1862–1863 modernisaatiomurroksesta ja jatkuu ensimmäisen maailmansodan alkuun asti. Julkisten rakennusten tyyli ja ideologiset veistokset ovat meille muistomerkkejä, jotka kertovat tarinaa […]
Kaija ja Heikki Siren ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Loppusyksystä avautui Kaijan (s. 1920) ja Heikin (s. 1918) syntymän satavuotisjuhlintaan liittyen kaksi näyttelyä, toinen Espoon Weegee -näyttelykeskuksessa ja toinen pienempi, Sirenien japanilaisuuteen keskittyvä näyttely Arkkitehtuurimuseossa. Julkaisu täydentää näyttelyitä. Kaija ja Heikki Sirenin uraa valottava teos on saanut […]
Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä ja luoda uutta. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla yhä useammalla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuriperinnöstä. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2021 teema Rajaton ja avoin kannustaa ylittämään monenlaisia rajoja. Tervetuloa kuulemaan kiinnostavia puheenvuoroja saavutettavasta kulttuuriperinnöstä verkkoavajaisiin 4. helmikuuta 2021.
Neljä vuotta sitten perustettu nimikkoseura on saanut aikaan mittavan teoksen arkkitehti Uno Ullbergin (1879-1944) työstä ja elämästä. Kirja on syntynyt 27 asiantuntevan tutkijan ja kirjoittajan työnä. Teos on Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama, samoin kuin myös alkuvuonna siellä esillä ollut näyttely. Kirjan toimittajat Netta Böök ja Kari Immonen esittävät esipuheessa tavoitteenaan olleen, että Uno Ullberg saisi pysyvän […]
Esa Laaksonen on saanut kansien väliin tarinan asuntosuunnittelija Else Aropaltiosta (1914 – 2008). Vähemmän tunnetuksi jäänyt, erityisesti Lauttasaareen rakennuksia suunnitellut Else Aropaltio sai paradoksaalisesti julkisuutta, kun Aropaltion perheen Kaakkurikujan oma talo purettiin 1990-luvun lopulla. Else Aropaltion ura alkoi 1930-luvun lopulla Lauttasaaren Otavantieltä ja jatkui 1960-luvun lopulle Lauttasaaren Särkiniementielle. Koko kolmenkymmenen vuoden mittainen suunnittelijan työ tapahtui […]
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]
Uno Ullberg syntyi Viipurissa 1879 ja kuoli Helsingissä 1944. Tietämättömyyttä Uno Ullbergin arkkitehtuurista paikkaa kesän 2020 aikana Suomen Arkkitehtuurimuseossa esillä ollut näyttely ja sen yhteydessä ilmestynyt perusteellinen teos. Kirjahankkeen toteutti varta vasten perustettu Uno Ullberg –seura sekä Arkkitehtuurimuseo, joka vastasi kirjan julkaisemisesta ja taitosta. Kirjan vastaavina päätoimittajina ovat toimineet arkkitehti, tutkija Netta Böök ja kulttuurihistorian […]
Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]
Tapiolan uimahalli on valittu 14 uhanalaisimman eurooppalaisen kohteen luetteloon Seitsemän uhanalaisinta (7 Most Endangered) -ohjelmassa. Seitsemän uhanalaisinta kohdetta valitaan näiden neljäntoista kohteen joukosta maaliskuussa 2020. Esityksen Tapiolan uimahallin ottamisesta mukaan ohjelmaan teki Europa Nostra Finland.
Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosan hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2019 aikana. Uutinen on Jyväskylälle ja Suomen museokentälle positiivinen, sillä nivelosan tarkoitus on yhdistää Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo laajemmaksi, kaupungin mukaan ”kansainvälisesti ainutlaatuiseksi” museokeskukseksi.
Opetus ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki asettivat työryhmän jatkamaan uuden Arkkitehtuuri- ja Designmuseon konseptin kehittämistä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö Tuomas Auvinen, vanhempi asiantuntija Outi Kuittinen ja museoasiantuntija Ulla Teräs. Outi Kuittista haastattelivat Arkkitehtuurimuseosta Ilona Hildén ja Designmuseosta Päivi Balomenos. Tässä haastattelu: Työryhmän tuloksia kuullaan maaliskuussa. Tapasimme Outi Kuittisen ja kysyimme, mitä konseptille kuuluu juuri nyt. Kuka […]
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry myöntää vuosittain ”Vuoden museopedagoginen teko” -palkinnon ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle, joka on tuonut esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. Tänä vuonna palkinnon vastapainoksi Pedaali jakaa ”Vuoden jarrupala” -huomionosoituksen museopedagogista toimintaa haittaavasta teosta tai toimenpiteestä. Vuoden 2018 jarrupala myönnetään Arkkitehtuurimuseon vuonna 2017 tapahtuneelle museopedagogisen toiminnan alasajolle. Pedaali ry:n mukaan museon johto […]
Amerikkalainen kaupunkitutkija Bruce Katz julisti Helsingin Sanomien haastattelussa meneillään olevan kaupunkien vuosisadan ja kaupunkien vallankumouksen. Vuonna 1837 perustetulla pohjoisella Jyväskylälläkin on oma pieni alalukunsa kaupunkihistorioiden suuressa kertomuksessa, kuten Jussi Jäppinen Jyväskylän purettuja rakennuksia esittelevässä teoksessa tuo esiin. Yksityiskohtien palapeli Kadonnutta kaupunkia etsimässä -teoksessa pienten yksityiskohtien kautta hahmottuu laajempi kuva modernisaatiosta ja kaupungistumisesta Jyväskylässä: kaupungin ensimmäinen […]
Arvostelu
Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut ja SKS julkaissut aiheesta kirjan Punaiset pilarit – Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa. Kaukiainen alustaa asiaa hallitsijoiden ”mahtirakentamisen” historialla Versailles’sta alkaen. Venäjällä mahtirakentaminen saavutti aivan uudet mittasuhteet, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, rakennettiinhan koko Pietarin kaupunkikin aivan tyhjästä. Keisarilliset palatsit Pietarissa ja Moskovassa käydään lyhyesti läpi, ja kirjan lopussa on niistä myös listaus […]