Matti Klingen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimi Eurooppalainen Helsinki viittaa siihen, että teos avaa Helsingin arkkitehtuuriin ja päätöksentekoon kytkeytyneitä ideologioita sekä niiden yhteyksiä eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Kirja esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin rakentumista ajanjaksolla, joka alkaa vuosien 1862–1863 modernisaatiomurroksesta ja jatkuu ensimmäisen maailmansodan alkuun asti. Julkisten rakennusten tyyli ja ideologiset veistokset ovat meille muistomerkkejä, jotka kertovat tarinaa […]

Lue lisää

Kaija ja Heikki Siren ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Loppusyksystä avautui Kaijan (s. 1920) ja Heikin (s. 1918) syntymän satavuotisjuhlintaan liittyen kaksi näyttelyä, toinen Espoon Weegee -näyttelykeskuksessa ja toinen pienempi, Sirenien japanilaisuuteen keskittyvä näyttely Arkkitehtuurimuseossa. Julkaisu täydentää näyttelyitä. Kaija ja Heikki Sirenin uraa valottava teos on saanut […]

Lue lisää

1

Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä ja luoda uutta. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla yhä useammalla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuriperinnöstä. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2021 teema Rajaton ja avoin kannustaa ylittämään monenlaisia rajoja. Tervetuloa kuulemaan kiinnostavia puheenvuoroja saavutettavasta kulttuuriperinnöstä verkkoavajaisiin 4. helmikuuta 2021.

Lue lisää

Neljä vuotta sitten perustettu nimikkoseura on saanut aikaan mittavan teoksen arkkitehti Uno Ullbergin (1879-1944) työstä ja elämästä.  Kirja on syntynyt 27 asiantuntevan tutkijan ja kirjoittajan työnä.  Teos on Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama, samoin kuin myös alkuvuonna siellä esillä ollut  näyttely.  Kirjan toimittajat Netta Böök ja Kari Immonen esittävät esipuheessa tavoitteenaan olleen, että Uno Ullberg saisi pysyvän  […]

Lue lisää

Arvostelu

Esa Laaksonen on saanut kansien väliin tarinan asuntosuunnittelija Else Aropaltiosta (1914 – 2008). Vähemmän tunnetuksi jäänyt, erityisesti Lauttasaareen rakennuksia suunnitellut Else Aropaltio sai paradoksaalisesti julkisuutta, kun Aropaltion perheen Kaakkurikujan oma talo purettiin 1990-luvun lopulla. Else Aropaltion ura alkoi 1930-luvun lopulla Lauttasaaren Otavantieltä ja jatkui 1960-luvun lopulle Lauttasaaren Särkiniementielle. Koko kolmenkymmenen vuoden mittainen suunnittelijan työ tapahtui […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Uno Ullberg syntyi Viipurissa 1879 ja kuoli Helsingissä 1944. Tietämättömyyttä Uno Ullbergin arkkitehtuurista paikkaa kesän 2020 aikana Suomen Arkkitehtuurimuseossa esillä ollut näyttely ja sen yhteydessä ilmestynyt perusteellinen teos. Kirjahankkeen toteutti varta vasten perustettu Uno Ullberg –seura sekä Arkkitehtuurimuseo, joka vastasi kirjan julkaisemisesta ja taitosta. Kirjan vastaavina päätoimittajina ovat toimineet arkkitehti, tutkija Netta Böök ja kulttuurihistorian […]

Lue lisää

Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]

Lue lisää

Tapiolan uimahalli on valittu 14 uhanalaisimman eurooppalaisen kohteen luetteloon Seitsemän uhanalaisinta (7 Most Endangered) -ohjelmassa. Seitsemän uhanalaisinta kohdetta valitaan näiden neljäntoista kohteen joukosta maaliskuussa 2020. Esityksen Tapiolan uimahallin ottamisesta mukaan ohjelmaan teki Europa Nostra Finland.

Lue lisää

Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosan hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2019 aikana. Uutinen on Jyväskylälle ja Suomen museokentälle positiivinen, sillä nivelosan tarkoitus on yhdistää Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo laajemmaksi, kaupungin mukaan ”kansainvälisesti ainutlaatuiseksi” museokeskukseksi.

Lue lisää

Opetus ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki asettivat työryhmän jatkamaan uuden Arkkitehtuuri- ja Designmuseon konseptin kehittämistä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö Tuomas Auvinen, vanhempi asiantuntija Outi Kuittinen ja museoasiantuntija Ulla Teräs. Outi Kuittista haastattelivat Arkkitehtuurimuseosta Ilona Hildén ja Designmuseosta Päivi Balomenos. Tässä haastattelu: Työryhmän tuloksia kuullaan maaliskuussa. Tapasimme Outi Kuittisen ja kysyimme, mitä konseptille kuuluu juuri nyt. Kuka […]

Lue lisää

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry myöntää vuosittain ”Vuoden museopedagoginen teko” -palkinnon ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle, joka on tuonut esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. Tänä vuonna palkinnon vastapainoksi Pedaali jakaa ”Vuoden jarrupala” -huomionosoituksen museopedagogista toimintaa haittaavasta teosta tai toimenpiteestä. Vuoden 2018 jarrupala myönnetään Arkkitehtuurimuseon vuonna 2017 tapahtuneelle museopedagogisen toiminnan alasajolle. Pedaali ry:n mukaan museon johto […]

Lue lisää

Amerikkalainen kaupunkitutkija Bruce Katz julisti Helsingin Sanomien haastattelussa meneillään olevan kaupunkien vuosisadan ja kaupunkien vallankumouksen. Vuonna 1837 perustetulla pohjoisella Jyväskylälläkin on oma pieni alalukunsa kaupunkihistorioiden suuressa kertomuksessa, kuten Jussi Jäppinen Jyväskylän purettuja rakennuksia esittelevässä teoksessa tuo esiin. Yksityiskohtien palapeli Kadonnutta kaupunkia etsimässä -teoksessa pienten yksityiskohtien kautta hahmottuu laajempi kuva modernisaatiosta ja kaupungistumisesta Jyväskylässä: kaupungin ensimmäinen […]

Lue lisää

Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut ja SKS julkaissut aiheesta kirjan Punaiset pilarit – Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa. Kaukiainen alustaa asiaa hallitsijoiden ”mahtirakentamisen” historialla Versailles’sta alkaen. Venäjällä mahtirakentaminen saavutti aivan uudet mittasuhteet, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, rakennettiinhan koko Pietarin kaupunkikin aivan tyhjästä. Keisarilliset palatsit Pietarissa ja Moskovassa käydään lyhyesti läpi, ja kirjan lopussa on niistä myös listaus […]

Lue lisää

Kun funktionalismi alkoi näkyä Suomessa 1930-luvun alussa isommissa liike- ja konttorirakennuksissa, se jakoi niin arkkitehdit kuin kansalaiset. Puutalojen pikkukaupungit saivat katujensa varsille omituisia lättänöitä betonilaatikoita ja kuutioita, joiden pelkistetty ulkomuoto ei kaikkien silmiä hivellyt. Kontrasti menneen maailman tyyleihin oli niin valtava, että voi puhua jopa vallankumouksellisesta suuntauksesta arkkitehtuurissa. Miksi juuri funkis Samu Aarnio on tehnyt […]

Lue lisää

Jokainen suomalainen tuntee varmasti Kultarannan, Suomen Presidentin Naantalin merellisiin maisemiin sijoittuvan kesänviettopaikan. Hannu Heikkilän toimittama viehättävä Kultaranta-teos avaa suurelle suomalaisyleisölle perusteellisesti ovet puutarhoin ympäröidyn graniittilinnan sisuksiin.  Kirjan kannen sini viittaa suomalaisuuteen, ehkä myös Kultarannan merellisyyteen, ja kankaaseen kullattu nimiöteksti ilmeisesti vahvistaa paikan nimen ”Kultaranta” vaikutusta. Sininen ja kultainen kangasselkämys antaa vaikutelman arvoteoksesta. Suomalainen Kirjallisuuden Seura […]

Lue lisää

Moni turisti ja tavallinen turkulainenkin on Piispankadulla arkkipiispantalon edessä seisoessaan huokaissut: ”Olisipa kiva kurkistaa tuonne sisälle ja kuulla talon vaiheista.” Tavalliset maallikot ovat päässeet taloon vain uudenvuodenvastaanotoille 1960-luvulta lähtien sekä avoimien ovien päivinä, joita on onneksi järjestetty entistä useammin. Talosta ja sen asukkaista kertovaa kirjaa ei kuitenkaan ole ollut saatavilla ennen kuin arkkipiispa emeritus Jukka […]

Lue lisää

Tuli oltua liian innokas: Agricolasta löytyvässä arvostelussani kirjasta Alvar Aalto ja Helsinki (agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/84.html) saattoi saada sen käsityksen, ettei minkäänlaista kätevää opasta Aallon suunnittelemaan arkkitehtuuriin ole ollenkaan. Minua oikaistiin ja sain tietää, että Rakennustaiteen museo on julkaissut jo kymmenisen vuotta sitten pienen vihkon, jossa esitellään ”kaikki” Aallon suunnitelemat rakennukset. ”Kaikki” lainausmerkeissä sen vuoksi, että vihko ei […]

Lue lisää

Alvar Aallon satavuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna mm. lukuisin alueellisin tutkimuksin ja julkaisuin. Viimeisimpiä ilmestyneitä – marraskuussa – oli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema luettelonomainen selvitys Aallon tuotannosta Pohjanmaalla. Luettelo on sikäli kiinnostavaa luettavaa, että siitä näkyvät Aallon tuotannon kaikki kehityskaudet uusklassismista aivan omansalaiseen orgaaniseen arkkitehtuurinäkemykseen, ”aaltoismiin”. Toisaalta on jännittävää huomata, että jyrkin funktionalismi ei Aallon Pohjanmaalla esiinny […]

Lue lisää

Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]

Lue lisää