Kirjoituksia Agricolassa:

Maahanmuuttokritiikkiä ja islam-analyysiä ilman populismia

Lisätty 22.7.2021 | Arvostelu

Metatasolla tarkkailtuna teos on niinikään moitteeton esitys. Vaikka Marko Juntunen esittää paikoin painavaakin suomalaisen maahanmuuttotutkimuksen ja kotiuttamispalvelujen kritiikkiä, on kritiikin kärki yleensä intentioiltaan rakentavaa ja ihmisiä yhdistämään pyrkivää epäkohtien havainnointia, ei halpoja viholliskuvia rakentavaa yhteiskunnallista hajottamistyötä. Kaikenlainen julkaisuaikansa populistinen kiihkoilu tuntuisi kiertävän teoksen kaukaa. Varissuo sinällään on tutkijalle mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimusajankohdasta riippuen 30-40% noin 10 […]

Oikeistoradikalismi, pelko luokka-aseman menetyksestä ja affektien propaganda

Lisätty 29.7.2020 | Arvostelu

Theodor W. Adornon (1903-1969) vuonna 1967 pidetyn luennon julkaisu nykyhetkessä vie helposti ajatukset 2000-luvun oikeistopopulistisiin virtauksiin läntisessä maailmassa. Ja miksi ei veisi, yhtäläisyyksiä löytyy helposti siinä missä eroavaisuuksiakin. Nationalismin haamumainen nousu keskellä globalisaatiokehitystä, nopea tuotanto- ja viestintäteknologinen muutos, pääomien keskittyminen ja affekteihin nojaavan propagandan menestys yhdistävät ilmiöitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse on yksittäisestä […]

Tärkeä kysymys lähimenneisyyden tutkimuksessa: keiden äänellä ikonisoitunutta vuotta 1968 muistellaan?

Lisätty 28.11.2019 | Arvostelu

Henrik Meinaderin analyysin kohteena ovat erilaiset yhteiskunnan ruohonjuuritason toiminnot ja ilmiöt: globaalitason verkostoituminen, talouden kehitys, viestintämaailman murrokset sekä populaarikulttuuri. Pelkkien kanonisoitujen tapahtumakertausten tai suurmieskuvausten varaan hän ei jää. Kokonaiskuva ajankohdasta saa tätä kautta uutta väriä ja tuotetun historiallisen tulkinnan terävyys tarkentuu. Suomen oloihin sovitettuna Meinaderin käsittelytapa merkitsee Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon vastakkainasettelun kautta valotettua sisäpoliittista maisemaa tai vuoden […]

Kuinka käy isättömiltä pojilta rock’n’roll?

Lisätty 25.9.2019 | Arvostelu

Ensivaikutelma Kauko Röyhkän (os. Jukka-Pekka Välimaa, s. 1959) ja syksyllä 2019 pokkaripainoksena julkaistun Olli Lindholmin (s. 1964) elämäkertakirjojen ympärillä on nostalgia. Kuinka ihanan 1900-lukulaista! Kokeneet miehet muistelevat ja yleisön tehtävänä on ottaa vakavasti sutkautukset ”tytöistä”, takahuoneista, oletetusta promiskuiteetista ja holtittomasta alkoholinkäytöstä. Yhteista tematiikkaa jatkaa nykyhetkessä jo romanttisen vanhanaikaiselta kuulostavan suhteen käsittely 1970-luvun lopun punk-liikkeeseen. Lindholmilla […]

Suomihiphop: uhka vai mahdollisuus? Tutkijat ja tekijät analysoivat suomirapin historiaa tuoreessa tutkimuskoosteessa

Lisätty 14.6.2019 | Arvostelu

Lähestysmistavaltaan tutkija- ja tekijänäkökulmia yhdistävä teos on Suomessa ainutlaatuinen. Aiemmin aiheesta on julkaistu joitain väitöstutkimuksia sekä runsaasti alempia akateemisia tutkimuksia. Tietokirjoina suomalainen hiphop on näyttäytynyt pääosin tähtikulttuurisina henkilökuvina ja journalististyyppisinä historiikkeina. Varsinainen historiallinen yleisesitys aiheesta kuitenkin puuttuu edelleen. Tässä mielessä vuodelle 2020 julkaistavaksi suunniteltu Ville Similän ja Panu Hietanevan tietokirja Lainaan enkä palauta: suomalainen rap […]

Kaksinkertaisesti poissaoleva Karjala, muistin jäljet ja muita evakkotutkimuksen löydöksiä

Lisätty 5.3.2019 | Arvostelu

Teoksen ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola ja sen kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Tuula Eskeland, Antero Leitzinger, Outi Fingerroos, Ulla Savolainen, Heli Kananen, Eeva Riutamaa ja Marjatta Hietala. Kirjoittajat lähestyvät karjalaisteemaa monista näkökulmista. Perinteinen sotahistorian näköala aiheeseen avautuu Pirkko Kanervon Karjalan menetyksen poliittisia taustaehtoja ja sodan jälkeistä maareformia tarkastelevissa artikkeleissa. Ajopuuteoriat ja […]

Historiateos urbaanien olojen amerikansuomalaisesta siirtolaisuudesta ja New Yorkin historiasta

Lisätty 19.11.2018 | Arvostelu

Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos on mielenkiintoinen tulkinta New Yorkissa pitkään vaikuttaneen ravintoloitsijan Tyyni Kalervon elämäntarinasta. Kalervo (1900-1993, os. Hyryläinen) saapui Pohjois-Amerikkaan 1920-luvulla Kanadan kautta, ja loi moninaisten vaiheiden jälkeen uran New Yorkissa näkyvänä amerikansuomalaisen kulttuurin voimahahmona. Pohjan suomalaisen kulttuurin tukemiselle erilaisissa avustushankkeissa loi menestyvä ravintolatoiminta, jossa Kalervo loi omaisuutensa ja laajamittaisen sosiaalisen verkostonsa. ”Mrs. K:n” […]

Tahmeat mediakuvat ja 2010-luvun humanitarismin haasteet

Lisätty 7.8.2018 | Arvostelu

2010-luvun mediakulttuuri tulkitaan teoksessa tunnepainotteiseksi siten, että niin sanotun tunnetalouden merkitys on kasvanut mediateollisuuden sisällä. Samalla sosiaalisen median nousu on tuonut muuntuneeseen kulttuuriin uusia arvoasetelmia ja käytäntöjä. Tätä kautta ovat mahdollistuneet paitsi erilaiset ääriryhmäilmiöt sosiaalisessa mediassa operoivan ”valemedian” muodossa mutta myös ”medioituneen solidaarisuuden” osoitukset hyväntekeväisyyskampanjoiden voimin vakiintuneemmissa massatiedotusvälineissä. Medioituneet solidaarisuuskampanjat eivät sinällään ole uusi keksintö. […]

Unohdettu Lappi, yleissuomalainen kolonisaatio ja mentaalinen jälleenrakennus

Lisätty 24.7.2018 | Arvostelu

Keväällä 2018 julkaistun Lappi palaa sodasta -teoksen keskeinen tausta-ajatus on: ”Lappi jää usein pelkäksi maininnaksi, kun käsitellään Suomen viime sotia, evakkoja, rauhaan paluuta ja jälleenrakennusta”. Tällöin toimittajakaksikko Marja Tuominen ja Mervi Löfgren viittaa siihen suomalaiseen historiapuheeseen, jossa esimerkiksi ”evakot” typistyvät käsitteen tasolla vain karjalaisiksi evakoiksi siinä missä Sallan, Kuusamon ja Petsamon alueiden yhtä lailla traagiset […]

Huumorintutkimuksen uusvanhat nykytuulet

Lisätty 27.4.2016 | Arvostelu

“Tässä teoksessa pohditaan huumorin skaaloja esitysten, tyylien ja tarkoitusten rakennelmina ja yhdistelminä. Kirjoittajat esittelevät ja tekevät tulkintoja huumorin sisällöistä, rajoista, merkityksistä. Teos on ajantasainen kartoitus siitä, mitä huumorilla ja koomisilla esityksillä voidaan viestittää, mitä niiden piiriin kuuluu ja mitä ei, miten niiden vapautta vartioidaan ja koetellaan”. Kustantajan kirjaesittelyn valossa vaikutelma Huumorin skaalat -teoksesta on hieman […]

Maltillinen mielipidepiirtäjä Kari Suomalaisen varjossa

Lisätty 18.11.2015 | Arvostelu

Raflaavasta nimestään huolimatta Jarno Koivusen Suvaitsevaisuus esittelee kuvin ja sanoin jopa yllättävän maltillisen kuvataiteilijan Ilta-Sanomien ja useiden kansainvälisestikin merkittävien toimeksiantajien takaa. Ilta-Sanomissa vuonna 1965 mielipidepiirtäjänä aloittanut ”Kätsy” ei töissään saarnaa ”oikeasta” tavasta käsitellä rasismia tai esitä omia ajatuksiaan yhteiskunnasta absoluuttisina totuuksina kuuluisimman aikalaisensa Kari Suomalaisen tavoin. Liioin häntä ei nähty polemisoimassa islamilaista kuvastoa 2000-luvun populistisen sananvapauskeskustelun aikana. Poliittisia vihollisiaan tai edes poliittista […]

Jääkiekkotutkimus etsii itseään

Lisätty 20.7.2015 | Arvostelu

Akateeminen jääkiekkotutkimus on elänyt pääosin hiljaiseloa Suomessa. Isommat ammattimaiset tutkimushankkeet aihepiirin ympärillä ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Tämä on yllättävää sikäli, että lätkäbuumin voi jälkikatsannossa arvioida olleen yksi suurimmista väestönliikuttajista kaupungistuvan Suomen lähihistoriassa. Urbanisoituminen, lähiöityminen, myöhäisen teollistumisvaiheen maassamuuttoliikkeet ja yleinen elintason nousu ovat mitä suuremmissa määrin massiiviseksi kasvaneen ilmiön taustaselittäjiä, harrastajamäärien kasvusta yleisömäärien ja mediahuomion kasvuun. […]

Suomensomalit, pottumuusi ja maahanmuutosta puhumisen piilo-opetussuunnitelmat

Lisätty 24.6.2015 | Arvostelu

Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa ilmenee joskus yllättäviä piirteitä. Maahanmuutosta puhutaan jyrkän polarisoitunein äänenpainoin ja mikä yllättävintä, maahanmuuton vastustajat ja voimakkaimmat tukijat (useimmiten keskusteluissa viitattaneen ns. vapaaseen maahanmuuttoon, uusiin siirtolaisryhmiin ja asiaan liitettyyn kulttuuriseen muutospaineeseen) näyttäisivät puhuvan yhteisillä termeillä, joskin päinvastaisista näkökulmista, omaa argumentaatiotaan vahvistaakseen. Tällöin kyseeseen tulevat suomalaisuus, suomalaisuuden oletettu sulkeutuneisuus ja nykyisen globalisaatiovaiheen oletettu historiallinen ainutkertaisuus. […]